.260 Rem jälleee lataaminen

Aloittaja Anttari, huhtikuu 04, 2017, 08:41

« edellinen - seuraava »
Tulosta
Siirry alas Sivuja 1 ... 10 11 12 13 14 15
Käyttäjän toimet

jartsu

#165
huhtikuu 17, 2018, 06:02 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Guest
Puristuslataus on, et rutiseeko vähän vai paljon. Kannattaa sovittaa juu toi ruuti sopivaksi tai tyytyä siihen mihin ruuti antaa mahkut.

Ruutijyvän rikkominen ei aina paranna latausta ja on muutenkin kysymys merkki.

Anttari

#166
huhtikuu 17, 2018, 09:28 Viimeisin muokkaus: huhtikuu 17, 2018, 09:40 käyttäjältä Anttari
Kiitos.



QL oikeastaan omalla tavallaan ilmentää asiaa melko havainnollisesti mm. hylsyn täyttöasteena ja prosentteina sallitusta maximipaineesta.



Jollei mennä vinoviivoitetulle alueelle, ollaan suhteellisen turvallisella ruutimäärällä aseen eliniän suhteen ja saadaan silti yli 800 m/s.

WhoEver

#167
huhtikuu 17, 2018, 09:35 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Guest
Paljonko paineissa on eroa QL mukaan esim. 9g scenarilla N160 vihtavuoren maksimilatauksella(2,81g) jos ladataan vihtavuoren ehdottamaan 71mm mittaan, tai sitten 73,5mm? Millä ruutimäärällä paineet on samassa pitkällä paukulla, kun lyhyellä? Ottaako QL huomioon rihlakosketusta paineissa?

Anttari

#168
huhtikuu 17, 2018, 09:49 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Guest
71 mm = 3698 Bar ja 73,5 = 3471 bar kun VV 160 ladataan 2,81g ja luotina 139 gn Scenu. Edellinen ilmaistaan punertavalla ja jälkimmäinen kellahtavalla kentällä.

http://www.kolumbus.fi/oh2jcj/Relo/Scenu139VV160COL71mm.JPG">//http://www.kolumbus.fi/oh2jcj/Relo/Scenu139VV160COL71mm.JPG

http://www.kolumbus.fi/oh2jcj/Relo/Scenu139gnVV160.JPG">//http://www.kolumbus.fi/oh2jcj/Relo/Scenu139gnVV160.JPG

jarii

#169
huhtikuu 17, 2018, 12:52 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Guest
Näissä QL kuvissa hylsyn tilavuus on ainakin eri, mitä itsellä on .260REM hylsyt. .308:sta tehtyjä en sisätilavuudelta mitannut. Mutta siis myös näissä latauksissa hylsyn sisätilavuus vaikuttaa. Ei ehkä ratkaisevasti, mutta kuitenkin

Anttari

#170
huhtikuu 17, 2018, 18:49 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Guest
Sen vuoksi onkin tärkeää, että omalla aseella ammuttujen hylsyjen tilavuus mitataan tarkasti ja QL:ään syötetään oikaistu arvo.



Noissa QL-clipeissä ohjelma on määritellyt hylsytilavuuden oletusarvona.



Sakon, SK:n, Norman ja Lapuan .308 =>.260 samalla latauspuristimella muokattujen hylsyjen tilavuuserot ovat häviävän snadeja!



Luodin asetussyvyyden vaikutus ja erot ovat vavahduttavampia ja näkyvät pahvilla.

jartsu

#171
huhtikuu 18, 2018, 13:32 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Guest
Kumman hylsy tilavuuden laitat koneeseen, ammutun suppaamattoman vai supatun.

Anttari

#172
huhtikuu 18, 2018, 13:48 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Guest
Kymmenen prosenttia omalla aseella ammutuista ja omilla holkeilla  kaikin osin muokatuista ja valmistelluista nallitetut hylsyistä täytetään Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n vesijohtovedellä hylsytilavuuden mittaamiseksi. Hylsyt mitataan ja kuivatetaan ennen latausta. Tuossa otannassa on mukana kaikkien hylsyvalmistajien hylsyistä muokatut.



Ohjelma haluaa tietää, mikä on ladattavan hylsyn tosiasiallinen tilavuus täyttöasteen määrittämiseksi.

HJu

#173
huhtikuu 18, 2018, 17:48 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Guest
Tilavuus mitataan omassa aseessa ammutusta supistamattomasta hylsystä.
Terveisin,


HJu

Poikma

#174
huhtikuu 19, 2018, 09:35 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Guest
Lainaus käyttäjältä: HJu post_id=90559 time=1524062907 user_id=42
Tilavuus mitataan omassa aseessa ammutusta supistamattomasta hylsystä.

+1

LSa

#175
huhtikuu 19, 2018, 10:56 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Guest
Miksi? Palotila on alussa supistetun ja luoditetun hylsyn tilavuus. Hetken kuluttua se on laajenneen hylsyn tilavuus, mutta missä vaiheessa luoti irtoaa ja muuttaa palotilan kokoa? Ennen  hylsyn laajenemista, laajenemisen jälkeen vai samanaikaisesti?

HJu

#176
huhtikuu 19, 2018, 15:57 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Guest
Siksi koska se hylsy turpoaa "heti" pesän kokoiseksi. Ja pesän koko plus hylsy määrittää käytettävissä olevan palotilan koon. QL:n oletuksena luoti irtoaa vasta kun paineet ylittää 250 bar. Noissa paineissa hylsymessinki käyttäytyy kuin ilmapallon kumi.



Onhan tuokin tilaavuus vain likiarvo koska hylsyhän vähän supistuu jotta sen saa pesästä pois. Minimum SAAMI täyssupistusholkki pienentää joka tapauksessa hylsyn sisätilavuutta harhaanjohtavan paljon.
Terveisin,


HJu

jartsu

#177
huhtikuu 19, 2018, 16:29 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Guest
Ruudin sytyttyä, hylsy laajenee ja paine putoo kuitenkin vaikka muuten nousee, joten se on tehtävä juuri ammutun mukaan jos nyt tarkkoja ollaan

Se paljon tuolla on todellisessa latauksessa merkitystä on ihan omassa nupissa.

Kovan latauksen fillissä voi olla ehken tarpeellinen.

Itellä on yleensä tarkoitus nallittaa hylsyt ja ottaa ne radalle sellaisenaan, ruudittaa ja luodittaa radalla, punnaan ääripäät ja merkkaan ne ylös jotta tiedän radalla missä välissä voi ruutiannosta pyörittää, en siellä mittaa mitään, pysyn tuossa välissä ja ammun kasoja, siinä missä se käy parhaiten merkkaan ylös, punnitsen myös jos tarpeen merkkausta varten.

MaR

#178
toukokuu 07, 2018, 22:21 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Guest
Viime viikonloppuna Niinisalossa pääsin kokeilemaan ensimmäistä kertaa kunnolla tämän kaliiperin potentiaalia. Kahtena päivänä pääsin ampumaan matkoille 400-1667 metriä. Tuuliolosuhteet vaihtelivat viikonlopun aikana todella paljon. Lauantaina tuuli pääosin pyöri 2-4 metriä sekunnissa suoraan sivulta. Sunnuntaina tuuli tuli pääosin takaviistosta kello 7 suunnasta ja puhalsi 5-7 metriä sekunnissa. .260 remin tuulen sieto on ihan jees, mutta em tuuliolosuhteissa joutui ottamaan pitkille matkoille aika rajuja korjauksia.



Jasterit tippuivat pääosin lapua ballisticsin avustuksella todella nopeasti 1300 metriin asti. 1400 metrin jasteri oli maastoltaan sellaisella paikalla, että 6.5 halkaisijan luodin iskemien havainnointi alkoi jo olemaan haastavaa. Mutta kun iskemistä saatiin kiinni ja sopivat korjaukset saatiin aikaiseksi jasterin sai kaadettua muutamaan otteeseen. Myös 1550 jasteri tuotti hankaluuksia, mutta sekin meni nurin.



Sunnuntain kovassa tuulessa päätin lähteä "mopolla moottoritielle". Aloitin pommittamalla 1667 metrin jasteria. Useampi laukaus meni, ennen kuin iskemistä sai kiinni. Jostain syystä pitkällä matkalla Lapua ballistic ei enää pitänyt paikkaansa. Koro oli ehdotetun 27 mradin sijasta 29 mradia. Syynä lienee noin 300 metriä pitkä alisooninen lento? Sain jasterin kuitenkin lopulta noin kymmenisen laukauksen jälkeen tiputettua.



Jatkoin jastereiden pommittamista uudestaan alkaen läheltä ja siirtyen aina kauemmaksi. Lopulta pääsin uudestana 1667 metrin jasteriin ja tällä kertaa se tipahti kolmannella laukauksella. Sivutuulta oli paljon. Viimeisellä kaadolla minulla oli 4 mradia tornissa ja pidin ristikolla vielä 3 mradia lisää. Voin suoraan sanoa että kyseinen kaliiperi ei ole enää käytännöllinen näin pitkille matkoille, mutta sitäkin hauskempaa oli kokeilla kiväärin suorituskykyä!

Anttari

#179
toukokuu 08, 2018, 13:54 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Guest
Mielenkiintoinen reissuraportti, kiitos.



Kertoisitkos lähemmin aseestasi, sen piipusta ja tähtäinlaitteesta?



Mikä oli luoti, ruuti ja lataus?



P.S. Tällä kaliiperilla on ammuttu 1800 metriin, joskaan se ei todellakaan ole käytännöllinen enää.
Tulosta
Siirry ylös Sivuja 1 ... 10 11 12 13 14 15
Käyttäjän toimet