T3 hyvä aihio vähän kaikenlaiseen

M31 · syyskuu 15, 2015, 22:05

~~Lainaus käyttäjältä: Koheltaja~~... mä en ammu aseellani kuin sillä ammutuista hylsyistä tehtyjä patruunoita, en koskaan toisten lataamia enkä käytä keräilyhylsyjä....

Virheistä opittu, se fiilis kun live ammo pesässä ja kampi ei mene kiinni eikä aukene...nam...

Koheltaja · syyskuu 16, 2015, 08:03

~~Lainaus käyttäjältä: TeemuJ~~Keskellä oleva tappi joka poistaa nallin ja mitoittaa luodille tilan oli aivan vihreän mönjän peitossa.

Tästä tuli mieleen että jos hylsynkaulaa ei voidella niin keskitappi voi kalibroidessaan olla sen verran tiukka että se vetää/venyttää hartioita mukanaan, ja hylsy ei enään mahdu pesään. Tämä ongelma on varsinkin niissä latausholkeissa jotka supistaa "liikaa" kaulan osalta ja kalibrointitappi vetää kaulan oikeaan mittaan, tätä esiintyy yleensä halvemman pään holkeissa.

Hyvä kaulan sisäpuolen voiteluaine on timpurin kynä, "lyijykynän" grafiitti on liukasta voiteluainetta eikä sotke paikkoja. Samalla saa voitelun kanssa vakioitua luodin liikkeellelähtökitkan hylsyn kaulalla kun kaikki kaulat on vakioitu grafiitin kanssa. Voideltu kaula myös pysyy paremmin suorana vetovaiheessa ja kalibroituu tasaisemmin kun kara liukuu herkästi eikä takertele kitkasta. Mitä enemmän joutuu käyttää voimaa kammessa, sitä suuremmalla todennäköisyydellä saadaan hylsyn kaulasta/hartiasta muotopuoli ja tämä nääkyy epäkeskeisenä luodin asetuksena. Luoti asettu vinoon ja tämä näkyy heittokellossa sekä taululla.

M31 · syyskuu 16, 2015, 09:32

Kaulansupistukseen tuo grafiitti on loistavaa tavaraa

http://www.brownells.fi/epages/Suomi.sf/fi_FI/?ObjectID=79537&ViewAction=ViewProduct">//http://www.brownells.fi/epages/Suomi.sf/fi_FI/?ObjectID=79537&ViewAction=ViewProduct

Vihtavuori · syyskuu 16, 2015, 09:49

Olettako murskannu7jauhanu timpurinkynän vai pyörittäny sitä hylsyn suun sisällä. Mulla on kans vähän kyseistä ongelmaa Hornadyn holkeilla. Minkämerkkistä kaulasupistus holkkia suositteletta 6.5x55:seen?

alkaa keskustelu lipsumaan jo jälleenlatauksen puolelle

Koheltaja · syyskuu 16, 2015, 11:58

Olen murskannut jauhoksi timpurin kynän sisukset ja levittämisessä käytän piipun puhdistus moppia. Pyöräytän mopin jauheessa ja sen kanssa levitän jauheen hylsyjen kauloihin sinä vaiheessa kun ne on telineessä, käy melkoisen nopeasti. Aikansa kun on käyttänyt samaa moppia niin moppi on kyllästetty jauheella eikä sitä tarvii kovin usein dippaa jauheeseen.

Levitys onnistuu myös suoraan pyörätttämällä kynää kaulan sisäpinnalla.

Aina ne keskustelut lipsuu, ei baaritiskilläkään puhuta aina tisseistä ja takapuolista

Vihtavuori · syyskuu 16, 2015, 12:32

Tuo pitää kyllä kopioda. Jotenki tuntuu että sillä kynällä ku laittaa niin se ei taho riittää. Ei tule tasasesti laitettua eikä tarpeeksi. 308 rcbs:n kokosupistajassa on vielä tarkempaa ku hornadyn kuuspuokissa. Noh aina oppii jotain uutta.

Erä S · syyskuu 16, 2015, 15:54

http://www.minoa.fi/images/grafiittikyna%20copym.jpg">

~~Tukkimiehen liitu, eli grafiittikynä on hyvä. Olen hionut toisen pään .30 ja ensimmäisen 7mm hylsyyn sopivaksi. ei sotke niin paljon kun tuo moppi-tekniikka, mutta luistoa riittää.~~

jthyttin · syyskuu 16, 2015, 16:08

Kiillottakaa ne kaulanlaajennuskarat niin tökkii vähemmän... itse tumblaan hylsyt aina ennen supistusta, kiillotetulla karalla en ole voitelua tarvinnut.

Vihtavuori · syyskuu 16, 2015, 17:25

Heti ensimmäisenä kiillotin sen ja autto se vähän. Kolikynä autto vielä vähän lisää. Ehkä suurin murhe mulla on ettei ole thumbleria tjs. Jolla hylsyt sais sisältäki puhtaaksi. Kertokaapa joku kuinka paljon eroa on cip minimi pesällä ja ns. Normi pesällä mitä t3 6.5x55 se:ssä on? Noin niinku suuntaa antavasti

mika · syyskuu 16, 2015, 18:49

~~Lainaus käyttäjältä: Vihtavuori~~ Kertokaapa joku kuinka paljon eroa on cip minimi pesällä ja ns. Normi pesällä mitä t3 6.5x55 se:ssä on? Noin niinku suuntaa antavasti

tosta kun kattoo ne vaihteluvalit niin paasee jyvalle. http://www.cip-bobp.org/homologation/uploads/tdcc/tab-i/6-5-x-55-se-en.pdf">http://www.cip-bobp.org/homologation/up ... -se-en.pdf">http://www.cip-bobp.org/homologation/uploads/tdcc/tab-i/6-5-x-55-se-en.pdf

ei taida oikein olla sellasta "normipesaa" vaan ne on ja voidaan mitoittaa c.i.p. standardien puitteissa.

tst · syyskuu 17, 2015, 13:46

Täytyypi itsekkin kokeilla kiillotusta/tukkimiehen liitua.

Ongelmia itsellä t3 308win. hylsyjen kanssa. RCBS kokosupistaja/hylsynpidin käytössä.

Sama tulos olenko tublannut normisti/ulrtapesurilla pessyt

Viimeksi testasin radalla itseladattuja patruunoita:

20kpl. olin ladannut ja 16toimi hyvin 4:ssä ei mennyt kampi alas

Vihtavuori · syyskuu 17, 2015, 18:11

Mulla on samanlaiset rcbs:sän holkit ja vaati kyllä aina kunnon puhdistuksen ja kiillotuksen että alko edes jotenki pelaamaan. Ja tämä nimen omaan .308 kanssa. Kuuspuolikkaassa hornadyn kans ei läheskään yhtä hankalaa. Olettako petaillu alarautaa (muovia) massan kans tukkiin? Tarkotus ois uuteen tukkiin saada pedattua oikealle etäisyydelle ja kulmalle. Onko kellään käytännön vinkkiä koska nykynen sovitus on mallia tosi raakaversio?

Perkeleen_Luoma · syyskuu 17, 2015, 18:41

Lee:n muokkaamattomilla ja todella vanhoilla on yksi sadasta ollut ahdas.

Täytyy vielä putsata ja kiillottaa.

Oman ctr:n raudat kun petasin laiton rst pilarit joita vasten alarauta on kiristetty. Käytännössä on kelluvana kun tein valmiiksi tilaa massalle, jos sen joskus petaisi.

Pilarit jätin alkuun pitkiksi alapuolelle niin sai niitä lyhentämällä lippaan asennon ja patruunan syötön pelaamaan.

Ile__ · syyskuu 17, 2015, 21:01

Oliko sulla sitten jotain ongelmia lippaan asennon ja syötön kans?

Itellä tuo uus CTR on aika tarkka siitä että lippaan laittaa pohjaan asti, muuten ei lukitus kunnolla kiinni. Täyttä lipasta ei tahdo saada painettua riittävän syvälle jos pultti on edessä.

Mutta oon tykänny siitä silti. Edelleenkin parasta mitä rahalla saa

En vaihtais monta kertaa kalliiimpiinkaan kivääreihin :violin:

Perkeleen_Luoma · syyskuu 17, 2015, 21:14

Vakio tukilla en edes kerenny kokeilemaan

Grs:n tukissa oli vakio t3 yhteensopiva koneistus, joten leveyttä sai kairata lisää. Rautojen ja pohjametallin väli oli ahdas ja lippaat joutui "varmistamaan" pohjaan kopautuksella. Lipas oli myös pantteessa kun ei heilunut oikein mihinkään käsin.

Ennen petausta oli prikat tukin ja pohjaraudan välissä, niillä lipas kilahti aina heti paikoilleen, pysyi siellä ja "hölskyi" hieman. Scenarit ja fmj:t syöttyi hyvin.

Nykyisillä pilareilla menee inan syvemmällä kuin prikoilla, muuten vastaava.

Kannattaa kokeilla prikkoja väliin.