Aliäänipaukkuja kasapyssyyn..

torrehaa · syyskuu 02, 2014, 14:44

Piippu paikoillaan "53R" kasapyssyssä spekseillä ..piippu n.350mm pitkä 30mm paksu tasapaksu pökälepiippu 8" nousulla ja tiukahkolla normipesällä.. :shock:

Ekat paukut valmiina tarkkuus sekä nopeuskokeisiin.

Annosteltu on seuraavalla mitalla:

7.8,9 sekä 10gr VV N 310 polttoainetta ja tulpattu 12g Scenarilla sekä 8 ja 10gr samaa ajoainetta ja tulppana Lapuan 13g vaippaluoti.

Ylimenokartioo on senverran että latauspituudet 12g luodilla 57mm ja samalla asetuksella 13g luodillekin 56+mm ilman rihlakosketusta :?

Josjakun tarkempia mittaustuloksia on saatavilla....kirjoittelen

BT1

ps. raskaampia luoteja olis tarpeessa kokeisiin...joko vaippaluotia, metsästysmallista tai vaikka lyijyluotejakin :think:

mysteryman · syyskuu 02, 2014, 20:26

Säästän aikaasi sen verran että raskaat luodit eivät ole vielä tuon mittaisella piipulla autuus. Tutkin asiaa omalla 308w jossa myös 8" nousu ja 444 mm piippu. Lyijyluodit eivät todennäköisesti ole kovin tarkkoja kun nousu on noin jyrkkä. Vaippaluodeissa kannattaa hakea lähtönopeusvaihtelun minimoimiseksi luotia, jossa on mahdollisimman lyhyt laakeripinta ja silti kohtuullisesti painoa. Lyhyt laakeripinta minimoi piippukitkan ja siten lähtönopeusvaihtelun. Käytännössä parhaat nämä kriteerit täyttävät luodit löytyvät tuosta 10 g tuntumasta. Esim 9,7 lock base tai 10 gr. berger hybrid ovat loistavia taulun puhkomiseen. Mitään elävää ei kannata ampua terävillä laajenemattomilla luodeilla aliäänisenä sillä teho on olematon. Väärin päin ladattuna (veneperäluoti) teho paranee huomattavasti. Reikäpäisiä ei kannata ladata väärin päin koska reiän koon vaihtelu aiheuttaa lähtönopeusvaihtelun kasvua. Yleensä myös vakautuminen huononee väärin päin ladattaessa. Siten tuo 9,7 g lock base väärin päin on ihan hyvä kompromissi kaikilta osin. Omassa aseessa se käy keskimäärin noin 1 moa 100 metriin asti. Suositus perustuu siihen että kokeilin 27 erilaista ruuti + luoti kompinaatiota ja niiden alla useita latauksia. Näihin kuuluivat myös nuo sierran 220 ja 240 grainiset jotka eivät pitkän laakeripintansa vuoksi kovin kummoisesti pärjänneet.

Alla parit piippukitkamittaukset tällä metodilla: http://www.longrangehunting.com/articles/measuring-rifle-barrel-friction-1.php">http://www.longrangehunting.com/article ... tion-1.php">http://www.longrangehunting.com/articles/measuring-rifle-barrel-friction-1.php. Henk koht arvioni metodista on että se toimii hyvin vain aliäänilatauksilla ja niissäkin pieni osa tuloksesta on muuta häviötä kuin piippukitkaa. Artikkelin kirjoittajalle pointsit hyvästä testimenetelmästä vaikka olenkin eri mieltä kirjoittajan kanssa sen käyttökelpoisuudesta.

Aiheeseen palaten piippukitka on mittauksen mukaan lähes suoraan verrannollinen luodin laakeripinnan pituuteen. Niin se tietenkin kuuluukin olla jos materiaalit ovat täsmälleen samat. Tässä sierra MK 240 gr. piippukitka on lähes nelinkertainen verrattuna lock baseen. Lähtönopeusvaihtelu on taas MK:lla noin 2-4 kertaa isompi kuin lock basella. Selkeä tulos siitä että painosta on apua lähtönopeusvaihtelun pienentäjänä (korkeammat paineet) mutta piippukitka on tärkeämpi suure ainakin 444 mm piipulla. Quick load antaa viitteitä siitä että vaikutussuhteet kääntyvät toisin päin vasta tosi lyhellä piipulla (jossain 100 - 150 mm tuntumassa).

http://i.imgur.com/pgdQOPM.jpg">

Piippukitkaan kulunut energia Sierra MK 240 gr. luodilla noin 1500 J

http://i.imgur.com/McHYvka.jpg">

Piippukitkaan kulunut energia Lapua lock base 9,7 luodilla noin 400 J

Aliäänisiä ladattaessa kannattaa kiinnittää huomio lähtönopeusvaihteluun. Omissa kokeissa kaikilla vaippaluodeilla lineaarinen tarkkuus oli riittävää. Lähtönopeusvaihtelu oli ylivoimaisesti suurin hajontatekijä pidemmillä matkoilla. 50 metriin asti pärjää isollakin lähtönopeusvaihtelulla mutta yli 100 metriltä enää ei. Liekkireikien avartamisen vaikutus ainakin 308w on siinä ja siinä onko se tilastollisesti merkittävä. Tahtoo upota muuhun hajontaan. Heikolla tilastollisella luotettavuudella suosittelen kuitenkin poraamaan liekkireiät 3 mm poralla (308w) jos jaksaa värkätä. Ruudeista parhaaksi (308w) osoittautui VV N32 C.

Laita ihmeessä kommentteja kun saat testattua.

torrehaa · syyskuu 03, 2014, 00:18

Eikös sulle tehty Savageen 10" nousuinen piippu.. :think:

Samanlaisen 8" piipun tein 308 winiin ja samalla tehdään kokeet.. varmaankin tänään aloitellaan jos ilimoja pitelee...tota TinStaria pitäää kokeilla kans vaikka aina olen 310 öyheeseen uskonut.... :doh: .. :? .. :lol:

Lockbasea tarttee hankkia mut nyt just ei ollu kaapissa muuta raskaampaa kuulaa kuin yllämainitut..10g Scenua voin kokeilla vaikkei ohjauspinta lyhykäisimpiä olekaan.. :think:

BT1

mysteryman · syyskuu 03, 2014, 06:06

Kyllä piippu on 8" nousulla...

torrehaa · syyskuu 03, 2014, 10:09

niintais olla..muistin wäärin :? Taisipa olla niin et OIS saanu vieläkin jyrkemmän nousun mut tehtiin tommonen 8"

Kokeilen PTn wanhaa julkituomaa konstia piippukitkan yhtenäistämiseks eli Mansikkiwainaaseen kastettuja luoteja...molyäminenkin ois hyvä mut ei satu olemaan justnyt puruja kaapissa..jollen sit hae mutterikaupasta Molyrasvaa.. :think:

mysteryman · syyskuu 03, 2014, 12:00

7" oli muistaakseni jyrkin mitä lotharilla oli silloin tarjolla mutta katsoin että 8" riittää vakauttamaan 240 grainisetkin. Ja riitti myös ainakin sierralle oikein päin. Väärin päin jos ampuu raskaita niin nousu pitäisi olla vielä jyrkempi.

Voiteluaineiden vaikutusta kitkaan kannattaisi tutkia tuolla edellä kuvatulla metodilla. Aikanaan HBN pinnoitus ei pienentänyt piippukitkaa, päinvastoin.

torrehaa · syyskuu 03, 2014, 15:21

Sewwrran poikkeemaan ehdin et ekat sawut on ukkosputkista otettu.

308 winistä matkaan saatetut 7.1gr VV N310 ajoaineella höystetyt 12g Scenarit saivatten vauhteja välillä 195-263m/s ja osunta olematonta 400mm matkalta 50m

8.1 gr samaa ainetta ja tulppana edelleen 12g luoti antoivat tulosta 262 264 266 280 283m /s ja osuntaa 25mm / 50m

7.1gr samaa ruutia 310 ja luotina 13g subsonic taltioitui vain kaksi laukausta mittariin patterin alkaessa osoittaa sippaamisen oireita,nopeuksia 208 ja 231m/s osunnan ollessa missäliesiellä täällä..

8.1gr 310 ruutia ja luotina 13g antoi vain yhden nopeuden talteen 245.3m/s osunnan ollessa hyvä n.25mm ja matka edelleen sama 50m

53R kaliberissa 7gr 310 ruutia ja 12g luoti anniskelivat nopeutta ja osuntaa haarukassa 214-242m/s ja osuntaa n.400mm

8gr ruutia ja luoti sama 12g kelasivat nopeutta 252 251 ja 256m/s ja osuntaa 15mm

9gr samaaruutia samalla 12g luodilla tukittuna tuottivat 269 281 284 ja 294m/s osunnan ollessa n.20mm

9gr 310 ruutia sekä 13g luoti anniskelivat nopeuksia 286 ja 287 m/s ja tarkkuus 25mm

10gr 310 ainetta 13g luodin takana anniskelivat nopeuksia välille 302 ja307m/s ja osuntaa n.15mm

Ennen radalle lähtöä poikkesin hankkimassa munkkirasvaa ja kiepautin jokaisen patruunan luotiin voiteluksi pienen sipaisun talia.

Muistini mukaan ..en tarkistanut kansioistani..nopeuksien vaihtelut pienimmillä latauksilla olivat ilman voitelua suurempia ja osunta yhtä huonoa..

Nopeusvaihtelu tasaantuu näköjään pyöräyttämällä luodin ja hylsyn tyveä munkkirasvalla...samoin tapahtuu ruutimäärän kasvaessa 8-12gr lukemiin olkoon piipun rihlannousu mikä hyvänsä..

Meinas unohtua kokonaan...reiistä päätellen vakautuminen on hyvää eli ei ollut minkäänlaista häntimistä eikä avaimenreikiä havaittavissa.. :clap:

Seuraavan kokeen teen 100m matkalle ja mukaan pääsevät suppeassa testissä tänään menestyneet 8-10gr 310 ruutia ja 12g luodin sisältäneet latingit sekä samoilla määrillä ruuditetut 13g luodeilla tulpatut lataukset.

Senverran lujaa poksahtavat että ois kannattanut vetäistä vaimenninjenka myöskin 53Rn piipunsuuhun... :doh: ..enskerralla sitten lukkopiippu sorviin ja 17x1 Spigotti piipun nokkaan....

BT1

Koheltaja · syyskuu 03, 2014, 15:37

Spigotti? Meinaatko tehdä siimaohjattavia luoteja vai laittaa luoti siimaan ja hinata ammuttu riista matkan päästä ampumapaikalle?

http://www.rialinna.fi/resources/userfiles/Image/nettikuvat_2005/perhonsidonta/Hareline/Rite_Shorty.jpg">

torrehaa · syyskuu 07, 2014, 17:24

Väliaikatietoa tarkkuuskokeesta.

Mikään vähäisempi määrä kuin 10gr VV N310 pulveria ei antanut enää edes huonoa käyntiä 100m matkalle..tai ainakaan isommin ei ollut syytä heitellä voltteja taaksepäin jippiaiee huutoja päästellen..

Mutta...kaliberissa 308 win pulverin määrän ollessa 10gr ja luotina joko 12g Scenar tai 13g FMBJT subuluodiksi tarkoitettu..?,alkoi tapahtumaan

Molemmilla luodeilla tulpatut lataukset anniskelivat kasalukemia taululle..nimittäin kolmen laukauksen kasoja kooltaan 18-20mm.. :shock:

Valmistuneeseen piippuun on livahtanut senwerran pitkää ylimenokartioo että latauspituus kummallakin luodilla n.76mm

Hylsynä sekalaista Lapuaa ja muutama Sako joukossa,täyssupistettuna tottakai,nallina Federalin Mag 215..muistaakseni :think:

Nallireiät vakiot ja luodituksen jälkeen luodin ja hylsynsuun sauma pyöräytetty kiinteässä munkkirasvassa piippukitkan vakioimiseksi.

53R kaliberisen kohdalla ei kerrottavaa sitten isommin ole..ainakaan tässä luokassa..kaikki pienemmät lataukset..7,8, ja 9gr 310 pulveria nakkelivat luoteja sinnetänne tauluun ja vasta 308 kaliberissa hyväksi havaitut lataukset antoivat edes jotenkin siedettävvää osuntaa...parhaimmillaan 12g Scenarilla symmetrinen 50mm kasa.

53R vaihtopiippuun tullee lisätä annostusta lukemiin 11 ja/tai 12gr tahi sitten hankkia suositeltua Tin Star polttoainetta?

BT1

torrehaa · syyskuu 10, 2014, 23:49

Uus pikainen koe ja mittariin uus patteri ettei käy kuin viimeks..loppui veto kellosta ..näytti errorii millon etulinssistä ja väliin takatutkasta..

10gr latinki VV N310 ajoainetta anniskeli 12g kuulalla vauhtia 333-336m/s ja osunta edelleen 20mm luokassa / 100m

Sama annostelu 13g FMBJ luodille näytti antavan "kyytiä" 296-298m/s ja osunta hieman huonompaa kuin viimeks mut ei vallan luokatonta kuitenkaan..lisään annostelun ens kerraks 11 ja 12gr lukemiin jotta saadaan vauhti äänennopeuden paikkeille suunnilleen.. :think:

Pikku koe samalla kerralla kun pikipäin radalla poikkesin....308win pistooliin tekaisin muutaman paukun ALS luodilla ja annostelin 6 8 ja 10gr 310 ruutia tölkkiin..eka paukut 6gr latauksella antoivat nopeutta mittariin 360m/s ja sit se kolmas kuti kun kuului vaan pikku nasaus...ja kuula putkessa jumissa...hylsynsuun ulkopuolella...

Arwatkaa stana onko 3g alukuula tiukassa kunniikseen sattuu?

On.

Ei pois ennenkuin poraamalla ja kuoret naputtelemalla ulos...voi prkl..

Saattaa olla et oli vaan pelkkä nalli ja kun matkalla muistin et unohtui se hylsynsauman voitelukin tekemättä näihin aluluoteihin.. :doh:

Uus käynti taas uusilla eväillä ja hyväksi havaittu 12g lataus uuteen kokeeseen pidemmälle matkalle ei enää niinkään nopeuden mittaamiseen vaan tarkkuuden tutkimiseen...siluettipässien kaatomomenttiakin pitänee tarkastaa..ei varmaankaan oikein kovaa kolausta kuulu rautapässistä?

BT1

Koheltaja · syyskuu 11, 2014, 06:18

Tuosta tuli mieleen yhden sankarin supu kokeilut, kehui viereisellä ampumapaikalla että on pirun hiljaisia paukkuja vaimentimen kanssa, ei kuulu kun lukon naksahdus. Taululla käydessä siellä ei ollut yhtään reikää, takaisin ampumakatokseen ja kivääri käteen, siellä oli piipussa 3 luotia peräkkäin ja jälkeen syyksi selvisi moka ruudin annostelussa. Puhdistuspuikolla ei saatu mitään aikaan eikä arvanut poraamalla poistaa, onneksi lyijyluodit tottelee lämpöä ja ne saatiin pois piipusta valuttamalla. Käyntikään ei ainakaan huonontunut kyseisen operaation jälkeen

torrehaa · syyskuu 11, 2014, 10:06

Ruuti varmaankin oli jäänyt pois tai perinteiseen tapaan menny kahdet purut yhteen hylsyyn..ei varmaankaan kaxia jauhoja ollut koska molemmat edelliset nopeudet oli kahden metrin sisällä ja osumat kolmen sentin sisällä 100m päästä ammuttuna :think: ...määrät kun on pieniä,ei voi tarkistaa suusta vilkaisemalla et ruudin pinta on samalla tasolla edes suunnilleen...oma tapani ottaa ruuditettava hylsy vasemmalta puolelta ja ruudituksen jälkeen laittaa se oikealle puolelle on ollut sillai hyvä menettely et VAIN yhden kerran on pelkkä nalli nasahtanut laukaistessa...vaippaluoti vaan ei ollut kuin kopauksella irroitettava mut eilinen oli kyl pirkuleen tiukassa...eikä ollut edes pitkällä...jokin kemiallinen pari niistä tulee vissiinkin...rost piippu ja sekin kaliberia 307 sekä pinnaltaan silattu alumiinikikkare.. :?

JL · syyskuu 11, 2014, 15:01

~~Lainaus käyttäjältä: mysteryman~~Vaippaluodeissa kannattaa hakea lähtönopeusvaihtelun minimoimiseksi luotia, jossa on mahdollisimman lyhyt laakeripinta ja silti kohtuullisesti painoa. Lyhyt laakeripinta minimoi piippukitkan ja siten lähtönopeusvaihtelun. Käytännössä parhaat nämä kriteerit täyttävät luodit löytyvät tuosta 10 g tuntumasta. Esim 9,7 lock base tai 10 gr. berger hybrid ovat loistavia taulun puhkomiseen.

Omia sekalaisia näkemyksiä, kokemukset ja kokeilut N310 / 308win +10v takaa:

- Laskennallisesti, luodin piippua koskettava pinta-ala tai luodin nopeus ei vaikuta luodin liikekitkaan millään tavalla. http://fi.wikipedia.org/wiki/Kitka">http://fi.wikipedia.org/wiki/Kitka

- Epäilen- vaan en tiedä varmaksi- että nopeusvaihtelu liittyy paljon enemmän luodin ylimenossa kuluvaan energiaan kun luoti pakotetaan/muokkautuu rihlaukseen.

Mitä pidempi kosketuspinta luodissa, sitä enemmän voimaa tarvitaan.

- Asian voi kokeilla suht helposti myös käytännössä: Kun uusi luoti survotaan rihlaan, tarvitaan vasaralla koputtelua. Kun luoti on piipussa sisällä, riittää luodin liikuttamiseksi kevyehkö puhdistuspuikolla naputtelu

- Mitättömänkin pienet muutokset ylimenon muokkautumisvastuksessa kertautuvat loppunopeusvaihtelussa koska ruudin palaminen on vielä kesken. Palopaine riippuu täysin tilavuudesta ja sen muutoksesta- ja nimenomaan nopeimmat savuttomat ruudit ovat vaihtelulle myös herkimpiä. En tosin ole edes laskenut QL:llä pienen N310:n teoreettista palomatkaa piipun pituutena. Arvaan että koko panos ei ole palanut kokonaan ennen kuin luoti on jo kokonaan rihlassa

- Kuten myös käytännössä ansiokkaasti todettu, lyhyempi (kevyempi) luoti on vähemmän altis lähtönopeusvaihteluiden kasvamiselle- mutta syynä ehkä se että energiaa luodin

rihlalle survomiseen tarvitaan suhteessa paljon vähemmän

- Pehmeä lyijyluoti tässä luonnollisesti vielä paljon anteeksiantavampi koska luodin muokkautumiseen tarvittavat voimat paljon pienemmät.

Toisaalta, lyijy vs teräs liikekitka piipussa vrt messinki vs teräs osimoilleen 30-40% suurempi

- Rasvattu vaippaluoti samaten muokkautuu rihlaan paremmin, eli pienemmällä voimalla + vaihtelulla.

Kuten jotkut palstalaisista ovat käytännössäkin asian kokeilleet- esineitä on aina helpompi survoa tiukkaan reikään jos mukana on rasvaa...

torrehaa · syyskuu 11, 2014, 16:05

...kyllä näin taitaa olla..tuon voitelun kanssa..tasaa kummasti nopeusvaihtelua siinä vaiheessa varsinkin kun ns. oikea latausmäärä on suunnilleen kohdillaan ,308win tapauksessa baut 10gr +-0.5gr

Ilman Mansikkivainaata ammuttujen muutaman laukauksen nopeusvaihtelu oli 10-40m/s ja voideltuna munkkirasvalla nopeusluokka pysyy 5m/s haarukassa ja osunta 25mm nipussa AMET 100m

Voitelemattoman luodin kiinnipurevat woimat tulivat selväksi eilen alukikkaretta pois kaivellessa :?

13g luodin ruutimäärää kasvatettaessa 11 ja 12gr lukemiin selvisi että 11gr ruutimäärä antaa nopeutta keskimäärin 350m/s ja osunta pysyy näppärässä kasassa niin että neljästä kolme reikää koskettaa toisiaan ja yks karkulainen sentin päässä.

12gr 310 ajoainetta lisäsi nopeuden 370-380 lukemiin ja osunta mielestäni huononi hieman ..saattaa olla ampujastakin johtuvaa

Lisäkkeenä mainittakoon että 13.5" nousuisesta piipusta ammuttuna..tällä kertaa kaikki patruunat ruuditettuna sekä voideltuna, ALS luotien nopeudet lisääntyivät siten että 6gr antaa nopeutta 350m/s 8gr 550 m/s ja 10gr lukemia välillä 450-570m/s ja osunta kämmenellä peitettävissä jollei ole sattunut nuorena olemaan sahalla kesätöissä :shock:

Piiitkän matkan kokeet antavat odotella vielä tuotatuonnemmaksi mutta osunnasta ja KF powerfactorystä kirjoittelen sittemmin kunhan saan kannettua edes yhden säästyneen siluettipässin kiskolle luotistoppariksi/teholukemaindikaattoriksi

BT1

Antti Tiitto · syyskuu 11, 2014, 16:12

Mysteryman hallitsee kyllä fysiikkaa vähän Wikipediaa laajemmin todetessaan luodin vaippapinnan pituuden vaikutuksen liikekitkavoiman suuruuteen.