"Donitsi"

Aloittaja MSa, syyskuu 10, 2006, 13:04

« edellinen - seuraava »
Tulosta
Siirry alas Sivuja1 2
Käyttäjän toimet

MSa

syyskuu 10, 2006, 13:04 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä MSa
Aukko sivistyksessä. Mikä on ns. donitsi-ilmiö hylsyssä puhuttaessa jälleenlatauksesta?



MSa
[url=https]

HJu

#1
syyskuu 10, 2006, 19:17 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä HJu
Donitsirengas eli ns. Donut ring on ilmiö jota esiintyy lähinnä kaulasorvatuissa hylsyissä. Käytännössä se syntyy suurin piirtein seuraavasti:



1. Sorvataan hylsyn kaulat tasapaksuiksi ulkopuolelta koska sisäpuolelta ei voi kätevästi eikä ainakaan yhtä helposti sorvata. Taittumakohtaa jossa hylsyn kapeneva kaulaosa muuttuu suoraksi hylsynkaulaksi ei voi sorvata tai koko kaulaosa lopulta sorvautuu irtipoikki hylsystä.



2. Ladataan ja ammutaan hylsy muutamasta kerrasta 6-10 kertaan, hylsystä ja kaliperista riippuen.



3. Huomataan että hylsynkaulan takaosaan siihen kohtaa, jossa hylsyn kapeneva kaulaosa muuttuu suoraksi hylsyn kaulaksi, ilmestyy hylsyn kaulan sisäpuolelle ahtaampi hylsymessinkirinki.



4. Yritetään ladata luotia jonka peräosan pitäisi mahtua kaulan takaosasta ruutitilaan ja havaitaan että joko luodin perä saa kipeää tai hylsyn kaula pullistuu siitä kohdasta.



Teoriat tämän synnystä vähän vaihtelee mutta periaatteessa kyse voi olla joko messingin liikkumisesta laukaisutapahtumissa eteenpäin (tpahtuuko tätä vai ei on vahvasti dabatoitu aihe) tai sitten yksinkertaisesti siitä että ohueksi sorvatun kaulan kaulasupistus supistaa kyllä kaulan mutta ei sitä taitekohtaa jossa pullonkaula muuttuu hylsyn kaulaosaksi. Joka tapauksessa hylsyn sisällä alkaa ahistaa ja se vaikuttaa suoraan tarkkuuteen. Myös hylsyjen käyttöikä herkästi laskee kun kaulan etuosaa supistetaan mutta paksumpi takaosa ei supistus yhtä lailla jolloin syntyy jännitteitä vähän samaan tapaan kuin jos paperiklemmaria taivuttelee edestakaisin samasta kohdasta.



Osa villikissapatruunoista mm 6 XC ja tehdaspatruunoista ainakin 6.5X47 Lapua on tarkoituksellisesti suunniteltu niin että lipaspituuteenkin pitkillä VLD-luodeilla ladattuna yleisimpien luotien peräosan ei edes teoriassa tarvitse mahtua "donitsin" ohi ruutitilaan. Tällöin donitsin voi antaa olla siellä aivan rauhassa ja latailla kunnes hylsy alkaa muuten olla hylkykunnossa.



Käsittääkseni donutteja ei esiinny jos ei kaulasorvaa hylsyjä. Lapuan hylsyjä ei TA-hommiin tarvitse eikä kannata sorvailla. Oikeasti sorvaamisessa on yleensä järkeä vasta varsinaisessa kasa-ammunnassa jossa käytetään hyvin ahtaita hylsynkauloja patruunapesissä. Tyypillistä on että esim. 6mm PPC villikissan pesään ei 6mm PPC USAn CIP-tehdaspatruuna edes mahdu ilman hylsyn kaulan ohentamista.
Terveisin,


HJu

jartsu

#2
syyskuu 10, 2006, 20:56 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä jartsu
On myös sisä puolen kalvaimia joilla donitsi lähtee.



Donitsit syntyy jos ei sorvata tarpeen pitkälle.



Terässä on hartia kulma mukana eli voi sorvata perille ja hartiasta kun alkaa lähteä lastua niin on tarpeeksi pitkälle sorvattu.



tämän jälkeen kannattaa ampua pehmeä lataus vielä jolloin hylsy on kisa kuntoinen ja tarkastaa että onko kahvin kanssa tarjolla donitsia.



Donitsihan on sama kuin että hylsy on luodin kanssa kaulastaan liian paksu eli ahdas pesään ja jokainen enemmän lataava tietää mitä se aiheuttaa max ladattuun hylsyyn.(epä terveellinen)

MSa

#3
syyskuu 10, 2006, 23:23 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä MSa
Kiitos asiantuntijoille valaisusta.



Tässä muutama kysymystä edeltänyt havainto ja niiden oma tulkinta.



Omat "donitsini" löysin 338LM:n 2 krt ammutuista hylsyistä. Mutta ko. donitsit eivät ole ahtaumia hylsyn kaulan ja hartian saumassa, vaan "löystymiä" eli kaula on ohuempi ko. kohdista, eli eivät varsinkaan ahdista luotia tai sen perää.



Hylsyt on kevyesti (=muutama satku) kaulasorvattu, eli käytännössä vain hieman tasattu kaulojen paksuutta. Kaulasorvauksessa on ajettu myös kevyt lastu hartiasta = n. 0.5-0.7mm matkalta kaulassa, käytännössä vain vähän. Hylsyt on kaulasupistettu Reddingillä ja supistuksessa käytetään expanderia, eli expander vedetään kaulan läpi...



Eli ko löystymädonitsi lienee syntynyt juuri siitä, että kaulan ja hartian välistä on vähän materiaali ulkopuolelta pois, jolloin paineen vaikutuksesta ko. alue täyttyy sisäpuolelta patruunapesän mittoihin. Olen ymmärtänyt että juuri sorvaamalla vähän hartiaa myös vältetään se, että ahdistavaa donitsia ei pääse (ainakaan niin nopeasti) syntymään.



MSa
[url=https]

Sipa

#4
syyskuu 11, 2006, 08:54 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Sipa
Itse saan donitsin aikaan 260 remissä ensimmäisellä ampumakerralla 243:sta muokattuun hylsyyn. Eli luoti tippuu ammuttuun hylsyyn kunnes tapaa kaulan ja hartian kulmassa renkaan ja stoppaa siihen. 6,5 mm luodit ovat sen verran pitkiä, että ottavat aina tuohon renkaaseen.



Nyt on työkalut donitsin poistoon, mutta donitsillakin käynti on luokkaa 15 mm/100m. En usko, että pystyn todentamaan omalla kalustolla ja ampumataidolla käynnin merkittävää parantumista jos donitsit poistan. Täytyy kuitenkin talven aikana testailla. Reddingin laajennuskara (karhennettu kärki) näyttää myös puraisevan osan renkaasta pois eli seuraavilla latauskerroilla rengas on matalampi.

jartsu

#5
syyskuu 11, 2006, 10:59 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä jartsu
Laajennin karalla se tulee ikäänkuin ulos(silloin ulko sorvaus) ja toki hylsy myös venyy joten se menee hiljaa massan mukana suuta kohti.



Huono sellaisen donitsin on antaa siellä olla jos toisessa ei ole ja toisessa on siinä syntyy epä tasaisia lähtöjä.

HJu

#6
elokuu 21, 2010, 16:37 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Guest
Omissa .284 Win hylsyissä, jotka on avarrettu 6.5X284 Norma -hylsyistä (Lapuan valmistamia) tulee ensimmäisen laukauksen jälkeen selvä stoppi hylsyn sisäpuolelle lähes kaikkiin hylsyihin ainakin tappilatauksilla. Satunnaiseen ammuttuun hylsyyn 180 Berger mahtuu  sisällekin asti mutta tämä on aika harvinaista, ehkä 2% prosenttiin ammutuista ja supistamattomista hylsyistä mahtuu luoti sisälle.



En ole vielä ehtinyt supistelemaan hylsyjä ja voi olla donitsi häviää avartajakaran kanssa touhutessa mutta nyt sain mitattua eri luodeille ne latauspituudet joilla donitsi ei ota luotiin kiinni. Aiemmat latauskokeilut 168 Bergeillä ja muilla on voinut antaa huonompia kasojan vain sen vuoksi että luodin peräpää on ollut donitsialueella aivan turhaan. Lippaassa kuitenkin riittää pituutta. Pitää nyt vielä katsoa mahtuvatko nuo pidennetyt patruunat patruunapesään vai alkaako ylimenokartio ahistamaan etupäästä.



Epäoptimaaleilla latauspituuksillakin 180 VLD, 175 MK ja 162 AMAX ovat antaneet hyviä kasoja lähelle. 168 Berger ei oikein toiminut, olisikohan johtunut tästä. Pitääpä ladata sarja patruunoitas pidemmäksi ja katsoa onnistuuko kasojen pienentäminen pelkästään latauspituutta pidentämällä.
Terveisin,


HJu

HJu

#7
elokuu 22, 2010, 22:12 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Guest
Saga jatkuu: .284 180 VLD ei mahdu patruunapesään jos luoti viedään donitsin etupuolelle omassa kiväärissäni. 168 VLD ja 162 Amax mahtuvat donitsin etupuolelle ladattuna patruunapesään mikä vähän helpottaa. Tarkkuudesta vaikea sanoa koska piippu kuparoitui tukkoon, lähtönopeudet nousivat vaikka latauksia oli pienennetty, latauspituuksia kasvatettu, paineet kasvoivat ja kasat kasvoivat. 175 Match Kingin osalta tutkimukset vaiheessa.
Terveisin,


HJu

Pxt

#8
joulukuu 14, 2010, 21:10 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Guest
Alkoi tuo donitsi ahdistaa, niin ampujaa, kuin hylsyäkin.

Lataan patruunoita AR-15 kivääriin .223rem kaliperissa.

Onko tiedossa mistä saisi sorvin, millä tuon donitsin saisi pois?

Syöttövarmuus ja tarkkuus kärsii tuon donitsin kanssa, kun lataa pitkää luotia

esim. 69gr Sierran Mk.

Koheltaja

#9
joulukuu 15, 2010, 07:38 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Guest
Sorvi ei tuohon hommaan sovi yhtä hyvin kuin kalvain, donitsin saa parhaiten pois kalvaimella, joko ammutusta hylsystä tai supistetusta. Jos supistetusta niin silloin ei saa käyttää laajennuspalloa ollenkaan. Mittaat ammutun tai supistetun hylsyn kaulan sisähalkaisija ja ostat kalvaimen  +0.01-+0.03mm ylikokoisena, laitat kalvaimen akkuporaan/vääntimeen kiinni ja hitailla kierroksilla kalvat donitsin pois hylsynkaulan sisältä.



Toki donitsin saa pois myös kaulan ulkopuolisella sorvaamisella mutta homma on plajon tarkempi ja työläämpi toimenpide. Riskinä on että kaulan/hartian kulma, juuri se missä donitsi yleensä sijaitsee, tulee sorvattua ohueksi sekä toispuoleiseksi ja kaulan katkeamisen riski kasvaa.



Kalvaimia voi kysyä vaikka täältä: http://www.pertik.fi/">http://www.pertik.fi/
Kylätason ampuja

Karhuma

#10
elokuu 15, 2011, 07:42 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Guest
Jou,



Kaliberi 6.5x284.



Esiintyykö Donitsia myös sorvaamattomissa Lapuan tehdashylsyissä?

Ja montako satasta donitsin vahvuus yleensä on?

Olen törmännyt veikeään ilmiöön joka ei ole vielä selvennyt minulle.

Samassa lämpötilassa ammutuilla patruunoilla (N165, Lapua 9g SCSJ, Fed 210M) lähtönopeudet ovat nousseet n. 15m/s keskiarvoltaan. 940m/s --> 955m/s.

Mikään muu ei eroa kuin, että hylsyillä on ammuttu n. 2-3 kertaa ja sitten pompsahti nopeudet.

Tietysti tuli piipun kuroutuminen mieleen mutta piipulla ammuttu 213 laukausta ja en tuntenut mitään "äkillistä" tiukentumaa kun tupolla piippua jynssäsin edes takaisin. En ole varma, että tunteeko sitä edes oikeasti. Joka ratakerran jälkeen piippu on kuurattu ammoniakkihapolla.



Muitakin ehdotuksia otetaan vastaan.

mysteryman

#11
elokuu 15, 2011, 08:20 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Guest
Donitsi: Minulla ainakin tulee hiukan donitsia sorvaamattomiinkin hylsyihin. Jos sinulla on tiukkakaulainen pesä niin donitsin olemassaolo selviää pudottamalla luoti ammuttuun hylsyyn. Jos ei ole pahaa donitsia luoti kolahtaa hylsyn sisään. Vastaavasti voit tarkkailla donitsia mittaamalla tönärillä ammuttua hylsyä kaulan keskialueelta ja sitten läheltä kaulan hartian kulmaa. Pitäisi olla satasen parin tarkkuudella sama arvo. Sitten sama mittaus supistetusta hylystä (laajenninkara paikallaan). Nyt ero on suurempi kuin edellä jos hylsyissä on donitsia. Pienehkön donitsin aiheuttamasta ongelmasta pääsee eroon kun ei supista kaulaa juureen asti. Ison donitsin tapauksessa sen joutuu sorvaamaan pois jos luodin laakeripinta yltää siihen asti.



Nallimassan kertyminen ylimenolle: Lähtee pois vain timanttitahnalla. Kovat lähtönopeudet ja yli 200 laukausta takana niin veikkaisin että tämä on varmaan se todellinen syy lähtönopeuksien nousuun.



Tuollainen ero voi muuten olla sitten seurausta jostain muustakin. Lähtönopeusmittarit ovat tarkkoja valo-olosuhteista. Ainakin omassa cronyssä on keskiarvossa joskus tuon verran eroa jos mittaa auringonpaisteella tai pilvisellä kelillä. Sitten vielä keliolosuhteiden vaikutus lähtönopeuteen...

Karhuma

#12
elokuu 15, 2011, 10:23 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Guest
Lainaus käyttäjältä: mysteryman
Nallimassan kertyminen ylimenolle: Lähtee pois vain timanttitahnalla. Kovat lähtönopeudet ja yli 200 laukausta takana niin veikkaisin että tämä on varmaan se todellinen syy lähtönopeuksien nousuun.



Tuollainen ero voi muuten olla sitten seurausta jostain muustakin. Lähtönopeusmittarit ovat tarkkoja valo-olosuhteista. Ainakin omassa cronyssä on keskiarvossa joskus tuon verran eroa jos mittaa auringonpaisteella tai pilvisellä kelillä. Sitten vielä keliolosuhteiden vaikutus lähtönopeuteen...


Täytyy tehdä vielä lisämittaus mutta meillä oli CED:n mittari ja omat valaisimet siihen. Toivottavasti se ei siitä johdu.



Viitteet ylipaineeseen on kuitenkin näkyvillä kun plungerin jälki jää kantaan sekä nalli kupruuntuu jo melko pahasti.

Aiemmin sitä ei tapahtunut.



Täytyy hommata timanttitahnaa ja sillä alkaa jynssäämään ja tällä palstalla mainittiin jossain ketjussa "J-B Bore Cleaning Compound" jota voisi kokeilla, tosin mistä lie sitäkin saa? Brownellsilta ainakin.

Täytyy mitata kuitenkin hylsyt, ettei nyt vain kuitenkin oli donitisin poikanen kasvamassa.

SO

#13
elokuu 15, 2011, 10:44 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Guest
6,5-284 on tunnettu siitä että jotkin piiput kuparoi reippaasti ja piipun tukkeutuminen saattaisi olla kyseessä. Nopeuden nousu voisi johtua paineen kasvusta jota tukee painemerkit hylsyssä. On myös mahdollista että uusi piippu "nopeutuu" jonkin aikaa kun laukauksia tulee lisää ja piippu asettuu.

Karhuma

#14
elokuu 15, 2011, 11:47 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Guest
Lainaus käyttäjältä: SO6,5-284 on tunnettu siitä että jotkin piiput kuparoi reippaasti ja piipun tukkeutuminen saattaisi olla kyseessä. Nopeuden nousu voisi johtua paineen kasvusta jota tukee painemerkit hylsyssä. On myös mahdollista että uusi piippu "nopeutuu" jonkin aikaa kun laukauksia tulee lisää ja piippu asettuu.


Niin, piippu on Peuralan valmiste ja olen kyllä siihen tyytyväinen.

Piipun olen tosin jynssännyt joka ratakerran jälkeen ammoniakkihapolla, eli ei siellä hirveästi pitäisi kuparia olla. Tosin a-happo on jo lopuillaan ja vanhaa...

Tuo nopeutuminen on minulle uutta mutta sehän selviää jos laskee latauksen sinne 940m/s korville ja ampuu about 100lks niin vauhtien pitäisi kasvaa mikäli töhnää kertyy lisää.
Tulosta
Siirry ylös Sivuja1 2
Käyttäjän toimet