Koulutukseen menossa mikä ase yms?

Aloittaja Pohojalaanen, kesäkuu 09, 2010, 20:46

« edellinen - seuraava »

Pohojalaanen

Moro eli oon menossa tarkka-ampuja koulutukseen ja saatan käyttää asetta mettästykseenki...eli eli.. asiaan, oon kysyny aseista ja päädyin pitkän harkinnan jälkeen T3 Super Varminttiin .300 Win Mag.(TRG ja TAC liian kalliita)Optilockin kiikarinjalat. rahaa käytössä on 1500e + pari sataa päälle jos se on siitä kiinni. Kiikariksi oon ajatellu Leupoldia,Burrista,Swarovskiaja meoptaa joka on halvempi, käytetty on kans yks vaihtoehto ja toinen ongelma on ristikko, mildot varmaan? mutta olis hyvä jos löytyis etäisyyden arviointi asteikko... kertokaas mielipieenne oonko ihan hakoteillä vai kuulostaako mikää järkevältä?PS. Paskan jauhamiseen on varmaan oma keskustelu alue eli ei mitää nallipyssy tms. juttuja kiitos :D Kiitokset jo etukäteen auttakaa viisaammat tai ainaki kokeneemmat alootteliaa :o

HJu

#1
Vaihda kaliperiksi 6.5x55. Saat samat lentoradat halvemmilla patruunoilla, piippu kuluu hitaammin ja rekyyli on tolkullinen. Tavallinen Varmint-versio ilman Picatinnyä on halvempi ja parempi kuin Super Varmint.



Halvaksi tähtäimeksi Bushnell 3200 3-12x44 1-tason ristikolla jossa 0.1 mrad napsut.



Optilockeilla saat tähtäimen kallistukset tehtyä helposti.
Terveisin,


HJu

JKontturi

#2
Hjun ehdottama paketti on järkevä valinta imho.

heikkiv

#3
Mikäs se tuommoinen bushnelli on kun en ole kuullutkaan? Missä hinnoissa pyörii. Piekkarin päälle pitäisi jotain uutta keksiä ja viper PST tuntuu vähän overkilliltä :)

HJu

#4
Esiteltiin keväällä Shot Showssa. Myynnissä ainakin USAssa eli kohtapuoleen Euroopassa.
Terveisin,


HJu

Pohojalaanen

#5
Selvä mutta mitenkä varmint on parempi ku super varmint?

mutta eikös .300 win mag lennä kauemmas ku 6.5x55?

Riippuu tietenki heittäjästäki :D

mika

#6
Ulkomuistista heitän, notta ero Varmintin ja Super Varmintin ero on säädettävä poskipakka.

6,5*55 taitaa olla helpompi ampua verrattuna 300Win Magiin.
CHAIRBORNE - USB Troop

Pohojalaanen

#7
Oon 27v oon armeijan käyny ajat sitte :D  MPKY järjestää tarkka-ampuja koulutuksen se maksaa 40e. Ajattelin ostaa aseen kun oon ekan kurssin käyny ja saanu TA:sta enemmän tietoa. Käykää kattomassa MPKY sivuilla, sielä on kaikkea mielenkiintoosta. niin ja kuulun reserviläisliittoon :-)

Pohojalaanen

#8
Lainaus käyttäjältä: mikaUlkomuistista heitän, notta ero Varmintin ja Super Varmintin ero on säädettävä poskipakka.

6,5*55 taitaa olla helpompi ampua verrattuna 300Win Magiin.

mitenkäs sillä on helpompi ampua(anteeksi oon vähä tälläänen pössöö)?

Finnfire

#9
Rekyyli on huomattavasti pienempi 6,5x55 SE:ssä kun .300 WM:ssä. Tästä syystä siis kuus-puolikas on helpompi ampua.

JL

#10
Lainaus käyttäjältä: PohojalaanenOon 27v oon armeijan käyny ajat sitte :D  MPKY järjestää tarkka-ampuja koulutuksen se maksaa 40e. Ajattelin ostaa aseen kun oon ekan kurssin käyny ja saanu TA:sta enemmän tietoa. Käykää kattomassa MPKY sivuilla, sielä on kaikkea mielenkiintoosta. niin ja kuulun reserviläisliittoon :-)


MPKY:n kurssien taso vaihtelee riippuen (alueen) kouluttajasta.

Jos sattuu p**ka mäihä, ei kannata sitten vetää johtopäätöstä yleisestä koulutustasosta -saati sitten lajin mielekkyydestä harrasteena.



Tosin, nimimerkkiäsi googlettamalla sain ongittua selville että alueellasi asian pitäisi olla hyvinkin kunnossa.

HJu

#11
Super Varmintissa on myös picatinnykisko joka on turha välipalikka ellei tähtäimiä ole tarkoitus vaihdella eri aseiden välillä. TRGn kallistettu jalkakin saadaan asesepän avulla kiinni jos 34mm runkoputki tähtäimeen on ohjelmassa. Muille 30mm Optilockit ovat halvemmat ja helpommat.
Terveisin,


HJu

mysteryman

#12
Lainaus käyttäjältä: JPu
Tosiasia kuitenkin on, että 300Winmagille saa paremmin toimivaa ammusta 1000m ja siitä pidemmälle etäisyydelle. Vaikka teoreettinen BC 6.5 luodilla on parempi, niin ballistinen rata ei ainakaan itsellä ole mennyt teorian mukaan, vaan 1100 kohdalla luoti tippuu paljon jyrkemmin kuin pitäisi, ehkä ylivakavoitumisen takia. ? Miksi, ei ole tutkittu, tuo on havainto todelllisesta elämästä.


Näiden kommenttien kanssa kannattaisi olla varovainen. Juuri näistä lähtevät väärät ulkoballistiikkaan kohdistuvat luulot. Erityisesti kun asia kuullaan kokeneeksi tiedetyn TA-kouluttajan suusta. En väitä että tuossa ei voisi olla perää mutta lähtökohtaisesti on AINA niin että kaliiperien välinen lentoratavertailu on tehtävä bc:n ja lähtönopeuden perusteella. Jos molemmat ovat tarkasti mitattuja arvoja niin teoria vastaa käytäntöä. Sen sijaan käyttäjien tekemät käynnön testit ovat hyvin alttiita ympäristöolosuhteille, mittaus- ja ammuntavirheille sekä mielikuville joten niihin kannattaa suhtautua enemmän varauksella. Ja nyt kun nämä löpinät on taas vedetty läpi niin syihin mikä tämän voisi aiheuttaa.



Ensisijaisesti epäilen virhettä lentoratalaskennassa käytetyssä bcssä, lähtönopeudessa tai kiikarikorjaukseen käytetyn kiikarin napsujen absoluuttisessa arvoissa. Jos nämä asiat ovat olleet kunnossa niin selitys voi olla myös hieman vähemmän käytännönläheinen. Ylivakautuminen ei voi olla syynä mutta alivakautuminen voi. Yliäänisellä alueella kaikissa tavallisissa sovelluksissa luodin vakaus (staattinen vakaus) paranee lentoradan edetessä. Eli piipun suulla vakaa luoti on vakaa myös kauempana. Aliäänisen alueen rajalla asia on hiukan erilainen. Luoti saattaa menettää vakautensa tullessaan transsooniselle alueelle jos sen dynaaminen vakaus on heikko. Dynaamista vakautta on vaikea ennustaa mutta on hyvin mahdollista että 6,5 mm pitkissä luodeissa, jotka eivät suoriutuneet 1100 m toivotulla tavalla, dynaaminen vakaus ei ollut riittävä. Näin ollen kyseiset luodit saattoivat menettää vakautensa joka taas näkyy selvästi heikentyneenä bc:nä. Tästä ei pidä vetää johtopäätöstä että kaikki 6,5 mm pitkät luodit menettäisivät vakautensa aliäänialueen rajalla. 30 kaliiperissa voi näin käydä yhtälailla. Esimerkkinä 30 cal luodista, tutkittua tietoa on että 168 gr. sierra matchking omaa sellaisen muodon että sille ei saada riittävää dynaamista vakautta jotta se selviäisi vakaana aliäänialueelle.

HJu

#13
6.5x55 saa Lapualta sopivaa ta-patruunaa. Mm. Dahl on yhden TA SM-kisan niillä voittanut. Halpoja tehdaspaukut eivät tietenkään ole.



Nykyään saa 8 grammaisella Scenulla nimellisesti 920 m/s ladattua patruunaa.



Yli 1000m matkoille patruunat pitää käytännössä ladata itse kaliperista riippumatta. Poikkeuksena ehkä 338 LM joka maksaa kaupassa 4-5 euroa/lks.
Terveisin,


HJu

JL

#14
Lainaus käyttäjältä: mysteryman
Lainaus käyttäjältä: JPu
Tosiasia kuitenkin on, että 300Winmagille saa paremmin toimivaa ammusta 1000m ja siitä pidemmälle etäisyydelle. Vaikka teoreettinen BC 6.5 luodilla on parempi, niin ballistinen rata ei ainakaan itsellä ole mennyt teorian mukaan, vaan 1100 kohdalla luoti tippuu paljon jyrkemmin kuin pitäisi, ehkä ylivakavoitumisen takia. ? Miksi, ei ole tutkittu, tuo on havainto todelllisesta elämästä.


Näiden kommenttien kanssa kannattaisi olla varovainen. Juuri näistä lähtevät väärät ulkoballistiikkaan kohdistuvat luulot. Erityisesti kun asia kuullaan kokeneeksi tiedetyn TA-kouluttajan suusta. En väitä että tuossa ei voisi olla perää mutta lähtökohtaisesti on AINA niin että kaliiperien välinen lentoratavertailu on tehtävä bc:n ja lähtönopeuden perusteella. Jos molemmat ovat tarkasti mitattuja arvoja niin teoria vastaa käytäntöä. Sen sijaan käyttäjien tekemät käynnön testit ovat hyvin alttiita ympäristöolosuhteille, mittaus- ja ammuntavirheille sekä mielikuville joten niihin kannattaa suhtautua enemmän varauksella.


Sama asia kääntäen, niin ihmeellisiä juttuja on tullut vastaan että mistään en oikeastaan enää ylläty -ja olen tullut sangen varovaiseksi ottamaan jyrkästi kantaa puolesta tai vastaan toisten tekemiin käytännön kokeisiin.



Teoria on teoriaa, ja käytäntö on käytäntöä:



Kannattaa muistaa että vaikka ilmoitettu BC olisi tarkempi G5 tai G7, on alkuperäinen referenssi- BC silti vedenpitävä vain alkuperäisessä kokeessa  ammutulla aseella ja kelillä. JPu:n tapauksessa, on esimerkikisi täysin mahdollista että transsooniselle alueelle saapuessaan luoti menettää hieman vakauttaan ja hidastuu siksi enemmän "kuin sen pitäisi". Tähän vaikuttavat tietysti keli kaiken kaikkiaan sekä rihlauksen nousu.



Yleisesti;

Perinteisesti tarkoissa kivääreissä nousu pyritään valitsemaan niin että luoti on vakaa- mutta ei yhtään ylivakaa.

Äärimatkoilla, eli transsooniselta subsooniselle alueelle siirryttäessä oikeastaan luodin pitäisikin "pudota laskennallista G5/G7 -laskentaa enemmän" jos se sattuu olemaan vähänkään vaappumiselle altis. Laskennan lähtöoletus on se että luoti on täysin vakaa.

Tietojeni mukaan .338 300gr ja 250gr scenar eivät yleensä aliäänialueelle siirtymisestä häiriinny nimeksikään, mutta pienemmillä luodeilla tämä tuppaa (myös Bryan Litzin kokemusten mukaan) olemaan enemmän sääntö kuin poikkeus.

Siltikin, esimerkiksi 250gr G7 ja Cd arvoilla lasketut lentoradat ovat 1:1 juurikin transsooniselle alueelle asti- sitten alkaa tulla pientä eroa. G7 rata on laakeampi. Miksi? Esim Litz, joka on kuitenkin raketti-insinööri ja tutkinut asiaa leipätyökseen, veikkasi syyksi juurikin luodin vaappumista.

Itse en ole ballistikko, enkä testannut asioita leipätyökseni- mutta teoria kuulostaa sangen järkeenkäyvältä.



Summa Summarum,

Erot luodin vakaudessa -yli tai alivakaan suuntaan -aiheuttavat varmasti eroa suhteessa laskennallisiin lentoratoihin.



P.S.

Kaikella kohteliasuudella:

hra Mysteerimiehenkin kannattaisi vastaavasti olla toisten testejä kommenteissaan hyvin varovainen...ballistiikka on ihmeellistä.. :wink: