Ohjeita aloittelevalle 30-06 sniperille

Aloittaja takapihan tarkka-ampuja, tammikuu 12, 2005, 16:32

« edellinen - seuraava »

HJu

#45
: Mainitsiko joku teistä aikaisemmin, että täyskupariluodit eivät käy yhtä tarkasti kuin lyijysydämiset?



Ei kukaan tällä palstalla noin yksioikoista väitettä ainakaan hetkeen ole tehnyt.



: Ainakin muistaakseni TM totesi Lost River Ballistic´n luodeista, etteivät kokeiltuaan käyneet hevonpaskaa.



Johtuuko se luotien materiaalista, valmistustoleransseista vai mistä on kai vielä vähän auki. Todella aerodynaamiset VLD-luodit on kyllä erittäin ronkeleita luodin asetuspituuden ja hylsyn suun symmetrisyyden suhteen. Suomeksi: Yhdella tietyllä latauspituudella ja latauksella luodit ovat tarkkoja ja muilla latauspituuksilla ei ole asiaa edes maakuntasarjaan. Tämä koskeen myös vaipallisia VLD-luoteja.



: Raaka juttu, kun yksi luoti maksaa euron, vaikka olisi BC mikä tahansa.



Olen joskus ennenkin noista todennut että niin kauan kun LRB:n luodeilla ei voiteta relevantteja kiväärikisoja niin minä ainakaan en tuhlaa rahojani niihin. Onneksi jotkut kehittelee uusia juttuja, muuten kehitys ei kehittyisi. Minulle kuitenkin sopii että joku muu maksaa ne oppirahat.



: Itse en saanut esim. Barnesin X:ää käymään mitenkään. Lisäksi se käyttäytyi hirveen osuessaan kuin kokovaippa, vaikka laillinen hirviluoti onkin.



Barnes X:ää on useampaa sukupolvea. Alkupään luodeilla oli paljonkin ongelmia. Nykyään kai ainakin Triple X pitäisi laajeta vähän pienemmilläkin nopeuksilla. Lisäksi heidän sininen pinnoite (tarjolla osaan luodeista) voi auttaa jos piipulla on taipumusta kuparoida kovasti. En ole itse kokeillut kun ei arvokkaiden metsästysluotien ammuskelu pahviin hirveästi houkuttele.



: Onko kenelläkään mitään hajua, mistä syystä lyijy-ytiminen luoti on yleensä tarkempi kuin täyskuparinen?



Lyijy on pehmeää joten luoti muotoutuu rihloihin sopivasti vaikka piipun sisämitat heittäisi optimista muutaman millin sadasosan johonkin suuntaan. Koska myös vaippametallit ovat suhteellisen pehmeitä ja kisaluodeisa vaippa vielä aika ohut niin luoti muotoutuu suhteellisen hyvin rihloihin ilman kohtuutonta pakottamista.



Umpikuparinen luoti on aika kovaa ja sitkeää ainetta lyijyyn verrattuna. Läpimenovastus ja etenkin rihlojen alkupään osalta kitka on erittäin suurta.



: Ilmeisesti luodin painolla kokoon nähden on jotain vaikutusta.



Itse en usko luodin painolla olevan juuri mitään merkitystä mutta luodin pituudella (tässä kohtaa vain kantopinnalla on merkitystä) ja läpimenokitkalla sen sijaan on.



: Täyskuparinen on (luultavasti) ainakin kovempi rihloissa? Onko niin, että se ei siten olekaan tiivis luoti, vaan päästää enemmän kaasuja rihlojen väleistä, vai onko siten muodostuva kitkakerroin ongelma, mikä?



Oma luuloni on että kitkavastus on erittäin kova, rihlojen leikkautuminen umpikupaariin on kovaa työtä ja luodin pyörimään lähteminenkin taitaa olla rajumpaa kuin lyijy/vaippaluodeilla. Lisäksi umpikupari luoti ei voi paisua piipun sisämittojen mukaiseksi jos piippu on vähänkin ylikokoinen. Lyijyluodit ohien vaipankin kera tiivistää helposti piipun vaikka isokaliperi olisi vähän "horo".



Lisäksi solidiluodit kuparoi tyypillisesti PALJON enemmän kuin tombakkivaippaiset lyijyluodit. Erilaisilla solidiluotien pinnotteilla kuparoitumista on yritetty saada kuriin ja mm. Lapua tekee .50 BMG:n solidiluoteja myös molyttynä.



Yhteenvetona voinee sanoa että solidiluodeissa on vielä ominaisuuksia joita ei ymmärretä riittävästi että ne sopisi joka aseeseen ja olisivat niissä tarkkoja. Johtorenkaat on aika uusi villitys solidiluodeissa ja sillä pyritään vähentämään tai ainakin stabiloimaan piippukitkaa ja ehkä se auttaa näihin asioihin.
Terveisin,


HJu

HJu

#46
: Mainitsiko joku teistä aikaisemmin, että täyskupariluodit eivät käy yhtä tarkasti kuin lyijysydämiset?



Ei kukaan tällä palstalla noin yksioikoista väitettä ainakaan hetkeen ole tehnyt.



: Ainakin muistaakseni TM totesi Lost River Ballistic´n luodeista, etteivät kokeiltuaan käyneet hevonpaskaa.



Johtuuko se luotien materiaalista, valmistustoleransseista vai mistä on kai vielä vähän auki. Todella aerodynaamiset VLD-luodit on kyllä erittäin ronkeleita luodin asetuspituuden ja hylsyn suun symmetrisyyden suhteen. Suomeksi: Yhdella tietyllä latauspituudella ja latauksella luodit ovat tarkkoja ja muilla latauspituuksilla ei ole asiaa edes maakuntasarjaan. Tämä koskeen myös vaipallisia VLD-luoteja.



: Raaka juttu, kun yksi luoti maksaa euron, vaikka olisi BC mikä tahansa.



Olen joskus ennenkin noista todennut että niin kauan kun LRB:n luodeilla ei voiteta relevantteja kiväärikisoja niin minä ainakaan en tuhlaa rahojani niihin. Onneksi jotkut kehittelee uusia juttuja, muuten kehitys ei kehittyisi. Minulle kuitenkin sopii että joku muu maksaa ne oppirahat.



: Itse en saanut esim. Barnesin X:ää käymään mitenkään. Lisäksi se käyttäytyi hirveen osuessaan kuin kokovaippa, vaikka laillinen hirviluoti onkin.



Barnes X:ää on useampaa sukupolvea. Alkupään luodeilla oli paljonkin ongelmia. Nykyään kai ainakin Triple X pitäisi laajeta vähän pienemmilläkin nopeuksilla. Lisäksi heidän sininen pinnoite (tarjolla osaan luodeista) voi auttaa jos piipulla on taipumusta kuparoida kovasti. En ole itse kokeillut kun ei arvokkaiden metsästysluotien ammuskelu pahviin hirveästi houkuttele.



: Onko kenelläkään mitään hajua, mistä syystä lyijy-ytiminen luoti on yleensä tarkempi kuin täyskuparinen?



Lyijy on pehmeää joten luoti muotoutuu rihloihin sopivasti vaikka piipun sisämitat heittäisi optimista muutaman millin sadasosan johonkin suuntaan. Koska myös vaippametallit ovat suhteellisen pehmeitä ja kisaluodeisa vaippa vielä aika ohut niin luoti muotoutuu suhteellisen hyvin rihloihin ilman kohtuutonta pakottamista.



Umpikuparinen luoti on aika kovaa ja sitkeää ainetta lyijyyn verrattuna. Läpimenovastus ja etenkin rihlojen alkupään osalta kitka on erittäin suurta.



: Ilmeisesti luodin painolla kokoon nähden on jotain vaikutusta.



Itse en usko luodin painolla olevan juuri mitään merkitystä mutta luodin pituudella (tässä kohtaa vain kantopinnalla on merkitystä) ja läpimenokitkalla sen sijaan on.



: Täyskuparinen on (luultavasti) ainakin kovempi rihloissa? Onko niin, että se ei siten olekaan tiivis luoti, vaan päästää enemmän kaasuja rihlojen väleistä, vai onko siten muodostuva kitkakerroin ongelma, mikä?



Oma luuloni on että kitkavastus on erittäin kova, rihlojen leikkautuminen umpikupaariin on kovaa työtä ja luodin pyörimään lähteminenkin taitaa olla rajumpaa kuin lyijy/vaippaluodeilla. Lisäksi umpikupari luoti ei voi paisua piipun sisämittojen mukaiseksi jos piippu on vähänkin ylikokoinen. Lyijyluodit ohien vaipankin kera tiivistää helposti piipun vaikka isokaliperi olisi vähän "horo".



Lisäksi solidiluodit kuparoi tyypillisesti PALJON enemmän kuin tombakkivaippaiset lyijyluodit. Erilaisilla solidiluotien pinnotteilla kuparoitumista on yritetty saada kuriin ja mm. Lapua tekee .50 BMG:n solidiluoteja myös molyttynä.



Yhteenvetona voinee sanoa että solidiluodeissa on vielä ominaisuuksia joita ei ymmärretä riittävästi että ne sopisi joka aseeseen ja olisivat niissä tarkkoja. Johtorenkaat on aika uusi villitys solidiluodeissa ja sillä pyritään vähentämään tai ainakin stabiloimaan piippukitkaa ja ehkä se auttaa näihin asioihin.
Terveisin,


HJu

takapihan tarkka-ampuja

#47
Metsästysseurallamme on kuulemma kunnolliset latauslaitteet! Voin siis käyttää ainakin alkuun niitä.



Mistäs kannattais ostaa nallit,ruudit ja luodit (halpoja haetaan)?

Ruutina N140

Luotina 10,85 Scenar (GB422)



Raimo Olkkosella hinnat:

-N140                   39€/kg

-10,85 g Scenar    24,2€/100kpl

-nallit                    27€/1000kpl



Noihin hintoihin pääsemiseksi pitäisi ostaa yli 300€:n edestä.



Joku suositteli ladata 30-06 patruuna 10,85 Scenarilla. Ruutimääräksi muistaakseni suositeltiin 3,25g. Onko tuo sopivan tuntuinen paukku? Totta kai tarkistan vielä ennen latausta jostain latauskäsikirjasta onko tuo turvallinen.

takapihan tarkka-ampuja

#48
Ensimmäiset kokeilut suoritettu. En ollut tyytyväinen.



5 laukauksen kasa 87mm 180 metrin päästä. En ehtinyt putsata piippua aseöljystä ennen ampumista koska meinasi tulla pimeä. Olisiko yksi laukaus ollut öljyn takia hukassa? Ilman tuota yhtä pummia kasan leveys olisi ollut 50mm ja korkeus alle 10mm. Mitat keskeltä keskelle mittoja.



Sää oli kirkas. Tuuli alle 1m/s. Pakkasta 2°C. Patruunana aiemmin kuvattu 8 g kokovaippaluoti vasaralla kasattuna. Mielestäni aseen tuki oli melko hyvä. Ei tietystikään optimaalinen. Asentoni oli huono. Jouduin jännittämään monia lihaksia, jopa molempia jalkoja. Ammuin lumisen kiven päältä kevyellä haarajalalla. Takatukkia tuin vapaalla kädellä alta kiven ja perän välistä.



Ajattelin niin, että kasat pitäisi tuolta matkalta saada pysymään <50mm ennen kuin rupean lataamaan pitkän matkan patruunoita ja harjoittelemaan pitkältä matkalta. Tavoiteltava osumisen taso on edelleen se 500-600 metriltä 30 cm lätkä optimioloissa.



Olisiko syytä kokeilla vielä 300 m radalla kunnolliselta tuelta? Ja mikä on tuon aseöljyn merkitys? "Hutilaukaus" jäi n. 80 mm muiden alle. Olen ampunut tällä bruunolla kyllä tarkemminkin joskus x vuotta sitten. Liekö piippu syöpynyt tai jotain.



Miten tuo kasa ja matka muutetaan teoreettiseksi kasaksi 500 metrille? Tietysti osaan sen laskea ihan perusmatikalla, mutta te kokeneemmat taidatte käyttää jotain kulmaminuutteja noissa tarkkuuksissa. Oliko se kulmaminuutti tuuma/100m. Vai?



Mikäli tästä kivääristä ei enää löydy tarkkuutta niin sitte pitää kai hankkia toinen. Tai kokeilla jotain olemassa olevaa pystykorvaa josko niistä löytyis hyväpiippuista. Niissä on taas se kiikarin jalka ongelma.