10g Scenarin kiertopoikkeama

Aloittaja PL, huhtikuu 06, 2009, 09:09

« edellinen - seuraava »
Tulosta
Siirry alas Sivuja 1 2 3 4
Käyttäjän toimet

mysteryman

#30
toukokuu 13, 2009, 21:47 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Guest
Lainaus käyttäjältä: pyrjovuohttp://www.astro.utu.fi/zubi/phys/coriolis.htm">http://www.astro.utu.fi/zubi/phys/coriolis.htm



tuossa on yksi paikka jossa sitä selvitetään.



Jollet usko, hanki sellainenkaruselli pöytä, jossa istut itse kyydeissä, systeemi pyörimään vastapäivään (Eli mehän siirrymme kokoaja itäänpäin) kuten me maapallonmukana pyörimme, pyörimis nopeudeksi riittää esim 0,5rad/sek (n.30astetta/sek). Sitten vierität teräs kuulaa siinä pöytäpinnalla esim keskikohdasta reunaa kohti. Tällöin sen kiertymisen näkee oikein hyvin, kuula kaartaa oikealle. Taasen reunasta keskustaa kohti vieritettäessä kuula kaartaa keskikohdan oikealta puolelta.

 Yksi tapa päästä testaamaan ihan kunnon vehkeillä, on pyrkiä TKK:lle opiskelemaan, ja suorittaa siellä fysiikan laboratoriotyöt 1. Siellä on tällaiset pyörivät karusellit asian toteamiseen.


Tuossa linkissä laskelma on virheellinen.



Olisi mukava keskustella QTU:n tekijän kanssa minkälaista funktiota hän on käyttänyt coriolikselle. Veikkaan että jonkinlaista keskiarvoa jossa ampumasuuntaa ei huomioida, koska sen vaikutus on ratkaiseva. Kopioin tähän aiheeseen liittyvän sähköpostin jonka kirjoitin muutama kuukausi sitten:



Tein pienen tarkastelun coriolisilmiön vaikutuksesta ammunnassa.



Otetaan PCB ballistiikkalaskuri avuksi jotta saadaan oikaistua vähän

luodin nopeusfunktion muodostamisessa. Laskin luodin käyrän 22 cal.

4,5 g bergerille välillä 0-600m lähtönopeudella 970 m/s. Valitsin PCB

taulukosta kolme nopeuspistettä ajan funktiona. Sovitin nämä pisteet

toisen asteen paraabeliin. Sain seuraavan yhtälön joka esittää luodin

nopeutta lentoajan funktiona.



v(t) = 462,53 t^2 - 866.51 t + 970   [m/s , s]



tarkistin funktion toimivuuden ja se täsmää +/- 1 m/s tarkkuudella

välillä [0,600m]. Pieni poikkeama johtuu siitä ettei luodin

nopeuskäyrä täysin noudata toisen asteen paraabelin muotoa. Suuremman

tarkkuuden saamiseksi täytyisi sovitus tehdä korkeamman asteen käyrään

mutta tämä tarkkuus riittää varmasti tähän käyttöön.



Coriolis ilmiö käyristää luodin lentorataa suhteessa maahan

pohjoisella pallonpuoliskolla myötäpäivään eli oikealle ampujasta

katsottuna. Poikkeaman suuruus sensijaan riippuu ampumasuunnasta.

Suunta on ikäväksi sama kuin rihlauksesta aiheutuva luodin vieriminen jos rihlaus on oikeakätinen.

Knoppina voitaisiin sanoa että eteläisellä pallonpuoliskolla on

helpompi osua koska siellä ilmiöt kumoavat toisiaan jos rihlaus on oikeakätinen.



Corioliskiihtyvyyden suuruus lasketaan kaavalla a = 2(V x w) jossa V

on luodin suhteellinen nopeusvektori ja  w on maapallon

kulmanopeusvektori. w tunnetaan ja sen absoluuttinen arvo on 7,3 *

10^-5  1/s. Nyt ristitulo saa suurimman arvonsa kun V ja w ovat

kohtisuorassa toisiinsa nähden. Tämä tarkoittaa sitä että ampumasuunta

on itään tai länteen.



Lasketaan Corioliskiihtyvyyden maksimiarvo (tämä arvo on yhtäsuuri

sekä päiväntasajalla että pohjoisnavalla).



a(t)max = 2 * v(t) * w = 0,06753 t^2 - 0,1265 t + 0,1416



tämä on siis kiihtyvyys ajan suhteen. Coriolisvoiman aiheuttama

kiihtyvyys riippuu hetkellisesti suhteellisesta liikenopeudesta joten

t jää muuttujaksi. Jos halutaan tietää coriolis ilmiön aiheuttama

poikkeama jollekin tietylle matkalle muodostetaan poikkeaman

nopeusfunktio v(t) ja lasketaan siitä poikkeama haluttuna aikana.



Siis ensin yleinen integraali a(t)max --> v(t)max



v(t)max = 0,02251 t^3 - 0,063255 t^2 + 0,14162 t



Nyt otetaan tästä määrätty integraali aikavälillä [0, 0.36 s] (300m)

ja [0, 0,0858 s] (600m). ampumaetäisyyksiä vastaavat lentoajat on

otettu PCB:stä.



s(0,36)max = 0,008288 m = 8,3 mm



s(0,858)max = 0,04186 = 41,9 mm





Huomataan että vaikutus on yllättävän suuri! 600 metriin jopa 42 mm

sivupoikkeamaa. Täytyy kuitenkin muistaa että lähes kaikissa

ampumatilanteissa on mukana ilmiön vaikusta. Tuo 42 mm poikkeama on

tapauksien erotus jossa ilmiö vaikuttaa täydellä tehollaan ja tilanne

jossa se ei vaikuta ollenkaan. Mikäli oltaisiin päiväntasaajalla

pohjoiseen ammuttaessa poikkeamaa ei tulisi ollenkaan mutta itään ja

länteen ammuttaessa 600 metrille jo tuo 42 mm. Itseasiassa jos ollaan tarkkoja niin nuo minun laskemani poikeamat

itä-länsisuunnassa jakautuvat pysty ja vaakasuuntaiseen komponenttiin

mutta korkeussuuntainen komponentti tällä leveyspiirillä on aika

pieni.



Coriolis ilmiö ei siis aiheuta poikkeamaa kun kappaleen nopeuden

suunta on kulmanopeusvektrorin suuntaan. Mitä enemmän tästä suunnasta

poiketaan sitä enemmän coriolis vaikuttaa. Maksimina tuo aikaisemmin

laskettu kohtisuora suunta.



Nyt kiinnostaa että mitäs jos ammutaa täällä meidän seudullamme

pohjoiseen. Otetaan tarkastelukohdaksi 64 leveyspiiri. Valitaan

koordinaatisto siten että kulmanopeusvektorin w suunta on k eli

z-akseli. Tällöin pohjoiseen ammuttaessa nopeusvektoriksi tulee - v

cos 64 i + v sin 64 j. Lasketaan nyt ristitulo 2 (w x v).



Corioliskiihtyvyysvektoriksi saadaan:



a(t) = 0,0148 t ^2 - 0,277 t + 0,031 t



vastaavasti kuin edellä lasketaan tämän kiihtyvyysvektorin aiheuttamat

poikkeamat 300 metrissä ja 600 metrissä.



s(0,36) = 0,001817 m = 1,8 mm



s(0,858) = 0,009175 = 9,2 mm



Poikkemien suuruus on sama myös ammuttaessa etelään.



Nämä edellä saadut poikkeamat ovat tällä osalla maapalloa käytännössä

hyvin lähelle minimiarvoja. Jotta täällä ammuttaessa coriolis jäisi

pois laskuista tulisi ampumasuunta valita pohjoiseen tai etelään 64

astetta ylä- tai alaviistoon. Nämä pohjois-eteläsuunnassa lasketut poikkeamat sensijaan ovat puhtaasti vaakasuuntaisia.



Yhteenvetona voitaisiin sanoa että luokkaa 6 mm ampumasuunnan

vaihtamisesta tulevaa eroa ei vielä huomaa 300 metrin matkalle. 600

metrissä ääritapauksissa ero on jo yli 30 mm. Tämä voidaan jo

mahdollisesti huomata mikäli asiaa erikseen tutkitaan hyvin tarkoilla

aseilla.

mysteryman

#31
toukokuu 13, 2009, 21:57 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Guest
Lainaus käyttäjältä: pyrjovuoTaisi olla lämpötila mittausteni aikana -5C, ja ampuma suunta idästä länteen aika tarkkaan. en nyt ole niin paljoa "hifistellyt", tarkoituksena on ollut saada aseen perään taulukko, jossa 300m kohdistuksella näkyy koron tarve eri etäisyyksille, ettei tarvi koskea 1/4 MOA napsuihin (Tahtoisin senttinapsu kiikarin, se korvaisi tämän asian, rahan puute vain on aina huolena). Taulukossa myös Kiikarin yhden napsun aih osuma siirtymä milleinä eri etäisyyksissä, samoin sivutuulen vaikutus suurin piirtein, ja vielä kiertopoikkeama suurin piirtein. Nämä lähinnä kenttäolosuhteita varten. Ei sitä laskenta ohjelmaa kuitenkaan oteta tositilanteeseen mukaan.


Ja palaten topickiin pyrjovuon testissä corioliksen sivupoikkeama oli suurimmillaan johtuen ampumasuunnasta. Lähes puolet testin sivupoikkeamasta on corioliksen vaikutusta. Tarkan suhteen laskemikseksi täytyisi minun tehdä vastaava coriolistarkastelu testissä käytetylle luodille. Nyt jos ei huomioida coriolista ja luotetaan kiertopoikkeamatestin tuloksiin korjaustaulukkoa tehtäessä niin ammuttaessa pohjoiseen poikkeamaa tuleekin yllättäen noin 1/3 vähemmän kuin taulukko näyttää. Asiaa voitaisiin korjata sillä että kiertopoikkeama ja coriolis erotellaan ja lasketaan corioliksen keskiarvo ja summataan se kiertopoikkeamaan. Näin virhe on selvästi pienempi ampumasuunnasta riippumatta. Jos haluaa hifistellä voi toki katsoa aina myös kompassia ennen kuin ampuu ja laskea molemmille korjaukset erikseen. Onko joku vielä sitä mieltä että coriolis ei liity mitenkään kiertopoikkeamatesteihin?

JL

#32
toukokuu 13, 2009, 22:50 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Guest
Lainaus käyttäjältä: mysteryman Onko joku vielä sitä mieltä että coriolis ei liity mitenkään kiertopoikkeamatesteihin?


Kyllä, täällä ollaan edelleen sitä mieltä että corioliksesta keskusteleminen liityy aika huonosti viestiketjuun joka aiheena on kiertopoikkeama... :teasing-neener:


Lainaus käyttäjältä: mysteryman
Yhteenvetona voitaisiin sanoa että luokkaa 6 mm ampumasuunnan

vaihtamisesta tulevaa eroa ei vielä huomaa 300 metrin matkalle. 600

metrissä ääritapauksissa ero on jo yli 30 mm. Tämä voidaan jo

mahdollisesti huomata mikäli asiaa erikseen tutkitaan hyvin tarkoilla

aseilla.


0.17MOA poikkeaman tutkinta ampumalla, tuolle matkalle- muiden häiriöiden ja ilmiöiden seasta?  :think:

Sopiiko kysyä, paljonko olet käytännössä ylipitkien matkojen kivääriammuntaa harrastanut?

mysteryman

#33
toukokuu 13, 2009, 23:27 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Guest
Lainaus käyttäjältä: JL
Lainaus käyttäjältä: mysteryman Onko joku vielä sitä mieltä että coriolis ei liity mitenkään kiertopoikkeamatesteihin?


Kyllä, täällä ollaan edelleen sitä mieltä että corioliksesta keskusteleminen liityy aika huonosti viestiketjuun joka aiheena on kiertopoikkeama... :teasing-neener:


Lainaus käyttäjältä: mysteryman
Yhteenvetona voitaisiin sanoa että luokkaa 6 mm ampumasuunnan

vaihtamisesta tulevaa eroa ei vielä huomaa 300 metrin matkalle. 600

metrissä ääritapauksissa ero on jo yli 30 mm. Tämä voidaan jo

mahdollisesti huomata mikäli asiaa erikseen tutkitaan hyvin tarkoilla

aseilla.


0.17MOA poikkeaman tutkinta ampumalla, tuolle matkalle- muiden häiriöiden ja ilmiöiden seasta?  :think:

Sopiiko kysyä, paljonko olet käytännössä ylipitkien matkojen kivääriammuntaa harrastanut?


JL taidat keskittyä enemmän siihen että yrität etsiä tekstistäni jotain pikkujuttuja mihin voisit tarttua ja väittää sitten niitä vääriksi. Niitä varmasti löytyy kuten kenen tahansa muunkin tekstistä. Sensijaan suuri kuvio unohtuu sinulta kokonaan etkä ota kantaa ollenkaan olennaisiin asioihin. Lieneekö syynä tietopohjan puute. Viimeksi mainittu oli vain hypoteettinen toteamus eikä se todellakaan ollut lauseen pointti, vaan se että ilmiön suhteellinen vaikutus kasvaa matkan kasvaessa.

Pyyttoni

#34
toukokuu 13, 2009, 23:33 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Guest
QT unlimited laskee corioliksen, mulla on ampumasuunta itään (yllätys yllätys) ja taulukot räknätty sen mukaan. Ja edelleen tuo epätieteelinen 1 Moa on hyvä heittää muiden korjausten lisäksi niin saa ne osumat öbaut sinne minne pitää , 600 - 850 metrillä ainakin, muuten ne on aina oikealla.

MSa

#35
toukokuu 14, 2009, 00:42 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Guest
Lainaus käyttäjältä: mysterymanYhteenvetona voitaisiin sanoa että luokkaa 6 mm ampumasuunnan

vaihtamisesta tulevaa eroa ei vielä huomaa 300 metrin matkalle. 600

metrissä ääritapauksissa ero on jo yli 30 mm. Tämä voidaan jo

mahdollisesti huomata mikäli asiaa erikseen tutkitaan hyvin tarkoilla

aseilla.


Ansiokasta kaavavääntöä mysterymanilta ja eittämättä oikein teoriassa. Koeampumalaitoksella doppler-tutkatuloksia suodatettaessa varmasti kannattaa vaivata päätään "jopa 42mm" coriolis-vaikutuksella 600m päässä, mutta TA-hommissa tuolla ei ole mitään tekemistä.



Mutta käytännössä coriolisvoimaa vastaavan 42mm sivupoikkeaman saa aikaiseksi noin 0,157m/s puhaltava sivutuuli.

.(QTU: 22 Scenar 970m/s)



Tai jos vaikka olisikin tuulen puolesta täysin tyyntä, mitä harvoin on, niin rihlauksen vaikutus kiertopoikkeamaan... tai jos on järvi välissä aiheuttamassa luonnollisen lämpötilagradientin ja siten myös sivuttaista refraktiota...



0.15m/s tuuli => kaikki jotka oikeassa elämässä ovat ampuneet kentällä kiväärikaliperisilla aseilla pitkällekin tajuavat että 0.15m/s tuulenlukutarkkuus on utopiaa.



Tämä on hyvä akateeminen keskustelu, mutta käytännön TA-ballistiikalle tällä coriolis-keskustelulle ei ole mitään merkitystä. Käytännönssä kaverit jotka haluaa hifistellä TA-ballistiikkatietoudella voivat kiteyttää em. oppimäärän alla oleviin kahteen asiaan:

- RH rihlatut aseet ja niiden aiheuttama kiertopoikkeama ja coriolis voima ovat samansuuntaiset pohjoisella pallonpuoliskolla

- Kuula menee aina vajaan "naksun" verran tonnissa oikealle corioliksen takia.



Mysterymanin ansioksi luen erityisesti tuon kiertopoikkeaman ja coriolisvoiman erottelun. Esim PV:n kotimaiset KP-taulukot antavat noin naksun liikaa KP:tä mitä maailmalla doppler-mitatut arvot KP:lle antavat. Olen tätä ihmetellyt taannoin ballistikkojen kanssa, mutta nyt vasta tajusin, että todennäköisesti suomalaisen asejärjestelmälle Suomessa laaditut asekortit on todennäköisesti KP = "KP + Coriolisooikkeama" taulukot... Suomessa kun on Puolustusvoimat ja puolustusta harrastetaan yleensä kotimaassa, eli Suomessa....  :D
[url=https]

ta-metkuvja

#36
toukokuu 14, 2009, 03:20 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Guest
eilen kun ammuin 480 metriin 5 laukausta pikkaiseen takatuuleen  tuntui keirtopoikkkeamaa  :o olevan vähän vasemmalle ja oikealle  (165mm)mutta enempi oikealle,, vaan saattoihan siinä tuulikin vähän pyörteillä :) .. olen tässä ammuskellut viikon aikana noin 70lks 300 ja 480 metriin ja tuuli  ja lämpöväreily on kyllä tehnyt eniten vaihtelua osuntaan ,ehkä myös aseen pito.

noin 750 m antoi 2 osumaa 50cm leveänpahvin ylälaitaan 5 laukauksesta noin 30 senttiä ylös tähtäyspisteestä, taitaa kuula mennä vähän kovempaa kun arvioin. :x

ehkä tuon kiertopoikkeaman laskemiseen riittää tuo Msa:n kaava, pikkuvirheet siinä peittyy tuuleen,kangastukseen ,aseen pitoon yms. ampumatekniikkaan kun mennään yli 500 metrin matkoille  :?:

mysteryman

#37
toukokuu 14, 2009, 06:23 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Guest
Lainaus käyttäjältä: MSa




Tämä on hyvä akateeminen keskustelu, mutta käytännön TA-ballistiikalle tällä coriolis-keskustelulle ei ole mitään merkitystä. Käytännönssä kaverit jotka haluaa hifistellä TA-ballistiikkatietoudella voivat kiteyttää em. oppimäärän alla oleviin kahteen asiaan:

- RH rihlatut aseet ja niiden aiheuttama kiertopoikkeama ja coriolis voima ovat samansuuntaiset pohjoisella pallonpuoliskolla

- Kuula menee aina "naksun" verran tonnissa oikealle kiertopoikkeaman takia.



Mysterymanin ansioksi luen erityisesti tuon kiertopoikkeaman ja coriolisvoiman erottelun. Esim PV:n kotimaiset KP-taulukot antavat noin naksun liikaa KP:tä mitä maailmalla doppler-mitatut arvot KP:lle antavat. Olen tätä ihmetellyt taannoin ballistikkojen kanssa, mutta nyt vasta tajusin, että todennäköisesti suomalaisen asejärjestelmälle Suomessa laaditut asekortit on todennäköisesti KP = "KP + Coriolisooikkeama" taulukot... Suomessa kun on Puolustusvoimat ja puolustusta harrastetaan yleensä kotimaassa, eli Suomessa....  :D


Ammunta on minulle harrastus monella eri tasolla. Silloin kun en ole ampumaradalla mutta luen ammuntaan liittyviä juttuja koneella niin onko kehittävämpää keskustella TA-killan foorumilla A) tuulesta ja sen vaikutuksesta joka on kaikille tuttua ja josta on ollut puhetta vuosien ajan vai B) ballistiikasta josta ei aikaisemmin ole keskusteltu? Myönnän että keskustelu on nimenomaan akateeminen enkä olisi mennytkään asiassa näin pitkälle ellei väitteeni corioliksen huomioimisesta kiertopoikkeaman yhteydessä olisi kohdannut suurta vastustusta. Minun on hieman vaikea ymmärtää miksi tällä foorumilla ballistiikka herättää joissakin jäsenissä hyvin suurta vastustusta vaikka kaikki kuitenkin joudumme ampumaaan samojen fysikaalisten ilmiöiden alaisena. Olen itse löytänyt tältä foorumilta paljon hyödyllistä tietoa ja toivottavasti joku joskus vastaavasti hyötyisi edes vähän minunkin kirjoituksistani. Lopulta ballistiikkaa on suomen kielellä saatavana hyvin rajoitettu määrä.

JL

#38
toukokuu 14, 2009, 07:48 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Guest
Lainaus käyttäjältä: mysteryman
Lainaus käyttäjältä: JL


Lainaus käyttäjältä: mysteryman
Yhteenvetona voitaisiin sanoa että luokkaa 6 mm ampumasuunnan

vaihtamisesta tulevaa eroa ei vielä huomaa 300 metrin matkalle. 600

metrissä ääritapauksissa ero on jo yli 30 mm. Tämä voidaan jo

mahdollisesti huomata mikäli asiaa erikseen tutkitaan hyvin tarkoilla

aseilla.


0.17MOA poikkeaman tutkinta ampumalla, tuolle matkalle- muiden häiriöiden ja ilmiöiden seasta?  :think:

Sopiiko kysyä, paljonko olet käytännössä ylipitkien matkojen kivääriammuntaa harrastanut?


JL taidat keskittyä enemmän siihen että yrität etsiä tekstistäni jotain pikkujuttuja mihin voisit tarttua ja väittää sitten niitä vääriksi.

Sensijaan suuri kuvio unohtuu sinulta kokonaan etkä ota kantaa ollenkaan olennaisiin asioihin. Lieneekö syynä tietopohjan puute.

Viimeksi mainittu oli vain hypoteettinen toteamus eikä se todellakaan ollut lauseen pointti, vaan se että ilmiön suhteellinen vaikutus kasvaa matkan kasvaessa.


- "Suuren kuvion kommentoimatta jättäminen" ? Lue nyt vaikka sivu 1, toiseksi viimeinen viesti. Koko viesti liittyy coriolikseen.



- Nimenomaan, ilmiön käytännön testaamiseen, havannointiin ja vaikutuksiin liittyen, kysyin kohteliaasti kokemuksestasi käytännön pitkänmatkan kenttäammunnassa.

Vastauksestasi suoraan kysymykseen, tai paremminkin vastauksen puutteesta, päättelen että käytännön kokemuksesi asiasta on tasan 0.

Korjannet  ystävällisesti arveluni jos olen väärässä. Että se niistä olennaisista asioista ja "tietopohjan puutteesta".



Puhut "suuresta kuviosta", ja "olennaisista asioista" ,vaikka tässä säikeessä on parikin kertaa asiallisesti todettu että coriolis -ilmiön aiheuttama virhe on loppupeleissä pieni verrattuna etenkin tuuleen ja jopa KP:hen.

Eikä vielä edes puhuttu lämpötiloista, ampumakulmista, etmitt/tuulen arviointivirheistä, aseiden käytännöllisestä tarkkuudesta, magnus -efektistä jne jne.



Hyvä "Mysteeri- mies";

Teoria on parhaimmillaan kivaa, mielenkiintoista ja ennen kaikkea tarpeellista- mutta kärpästä et valitettavasti saa muutettua härkäseksi, et vaikka asiaa kuinka kaavoilla perustelisit.

Pyyttoni

#39
toukokuu 14, 2009, 08:55 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Guest
Onkos akateemikot ajatelleet sitä että luodin nopeus , BC ja rihlannousu tekee kiertopoikkeaman tarkan laskemisen miltei mahdottomaksi. Lähtönopeus , luodin paino, BC ja rihlannousu vaikuttaa luodin vakavuuteen ja siihen missä asennossa se lentää loppuvaiheessa. Nokka ylhäällä, eli luoti vaakatasossa hiukan ylivakaana, "kylki" edellä pudoten kiertopoikkeama on suurempi ja nokka alaspäin, enemmän putoamisen suuntaan lentäessä pienempi. Nopeudet loppulennon aikana taas riippuu suuresti vallitsevista olosuhteista vaikka ammuttaisiin samalla aseella ja latauksella... Myös rihlauksen tekemät jäljet luodin kyljissä vaikuttaa tietysti siihen miten paljon se repii itseeän sivuun lähtösuunnasta.



Reaalimaailma toimii , kun mennän tarpeeksi tarkalle tasolle, ennustamattomasti



http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaaosteoria">http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaaosteoria



http://fi.wikipedia.org/wiki/Kompleksisuusteoria">http://fi.wikipedia.org/wiki/Kompleksisuusteoria

pyrjovuo

#40
toukokuu 14, 2009, 10:33 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Guest
Jopas menee tarkaksi. Minä lopetin coriolisten ja kiertopoikkeamien liiallisen laskemisen, ja koeammuin aseen eri matkoille.Niiden perusteella tein taulukon kiväärin perään. Ja hyvin osuu.
Белая смерть

mysteryman

#41
toukokuu 14, 2009, 12:36 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Guest
Lainaus käyttäjältä: JL
Lainaus käyttäjältä: mysteryman
Lainaus käyttäjältä: JL


Lainaus käyttäjältä: mysteryman
Yhteenvetona voitaisiin sanoa että luokkaa 6 mm ampumasuunnan

vaihtamisesta tulevaa eroa ei vielä huomaa 300 metrin matkalle. 600

metrissä ääritapauksissa ero on jo yli 30 mm. Tämä voidaan jo

mahdollisesti huomata mikäli asiaa erikseen tutkitaan hyvin tarkoilla

aseilla.


0.17MOA poikkeaman tutkinta ampumalla, tuolle matkalle- muiden häiriöiden ja ilmiöiden seasta?  :think:

Sopiiko kysyä, paljonko olet käytännössä ylipitkien matkojen kivääriammuntaa harrastanut?


JL taidat keskittyä enemmän siihen että yrität etsiä tekstistäni jotain pikkujuttuja mihin voisit tarttua ja väittää sitten niitä vääriksi.

Sensijaan suuri kuvio unohtuu sinulta kokonaan etkä ota kantaa ollenkaan olennaisiin asioihin. Lieneekö syynä tietopohjan puute.

Viimeksi mainittu oli vain hypoteettinen toteamus eikä se todellakaan ollut lauseen pointti, vaan se että ilmiön suhteellinen vaikutus kasvaa matkan kasvaessa.


- "Suuren kuvion kommentoimatta jättäminen" ? Lue nyt vaikka sivu 1, toiseksi viimeinen viesti. Koko viesti liittyy coriolikseen.



- Nimenomaan, ilmiön käytännön testaamiseen, havannointiin ja vaikutuksiin liittyen, kysyin kohteliaasti kokemuksestasi käytännön pitkänmatkan kenttäammunnassa.

Vastauksestasi suoraan kysymykseen, tai paremminkin vastauksen puutteesta, päättelen että käytännön kokemuksesi asiasta on tasan 0.

Korjannet  ystävällisesti arveluni jos olen väärässä. Että se niistä olennaisista asioista ja "tietopohjan puutteesta".



Puhut "suuresta kuviosta", ja "olennaisista asioista" ,vaikka tässä säikeessä on parikin kertaa asiallisesti todettu että coriolis -ilmiön aiheuttama virhe on loppupeleissä pieni verrattuna etenkin tuuleen ja jopa KP:hen.

Eikä vielä edes puhuttu lämpötiloista, ampumakulmista, etmitt/tuulen arviointivirheistä, aseiden käytännöllisestä tarkkuudesta, magnus -efektistä jne jne.



Hyvä "Mysteeri- mies";

Teoria on parhaimmillaan kivaa, mielenkiintoista ja ennen kaikkea tarpeellista- mutta kärpästä et valitettavasti saa muutettua härkäseksi, et vaikka asiaa kuinka kaavoilla perustelisit.




Epätoivoisesta vittuilustasi on kohteliasuus kaukana. Siinä olet kyllä osittain oikeassa että pitkänmatkan laukausmääräni on vähäisempi kuin monilla tämän palstan jäsenillä mutta on kokemusta kuitenkin jonkin verran.  En missään vaiheessa ole pyrkinyt haastamaan sinua ammunnassa enkä edes pidä itseäni erityisen hyvänä ampujana. Mielestäni kokemuksen määrä tai ampumataito ei kuitenkaan yhtään heikennä niitä tosiseikkoja jotka olen ottanut puheeksi. Olet varmaan kokonaan missannut todistukseni siitä että kiertopoikkeama ja coriolis ovat joissain tapauksissa suuruudeltaan lähes samat, silti sanot että coriolis on pieni verrattuna KP:hen. Joitakin nämä asiat kuitenkin saattavat kiinnostaa vaikka itse keskitytkin enemmän vittuilemiseen. Toiveestasi en tule enää palaamaan aiheeseen tässä ketjussa. Jossain muussa yhteydessä keskustelulle saattaa olla otollisemmat olosuhteet.

JL

#42
toukokuu 14, 2009, 15:04 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Guest
Lainaus käyttäjältä: mysteryman
Epätoivoisesta vittuilustasi on kohteliasuus kaukana. Siinä olet kyllä osittain oikeassa että pitkänmatkan laukausmääräni on vähäisempi kuin monilla tämän palstan jäsenillä mutta on kokemusta kuitenkin jonkin verran.  En missään vaiheessa ole pyrkinyt haastamaan sinua ammunnassa enkä edes pidä itseäni erityisen hyvänä ampujana. Mielestäni kokemuksen määrä tai ampumataito ei kuitenkaan yhtään heikennä niitä tosiseikkoja jotka olen ottanut puheeksi. Olet varmaan kokonaan missannut todistukseni siitä että kiertopoikkeama ja coriolis ovat joissain tapauksissa suuruudeltaan lähes samat, silti sanot että coriolis on pieni verrattuna KP:hen. Joitakin nämä asiat kuitenkin saattavat kiinnostaa vaikka itse keskitytkin enemmän vittuilemiseen. Toiveestasi en tule enää palaamaan aiheeseen tässä ketjussa. Jossain muussa yhteydessä keskustelulle saattaa olla otollisemmat olosuhteet.




Älähän nyt ota hernettä, hyvä mies. Ei tässä mistään elämää suuremmasta ole kyse.

En itsekään ole kummoinen ampuja -ja viittasin pitkänmatkan ampumakokemusella siihen miten eri ilmiöt käytännössä osumiseen vaikuttavat.





QTU laskee esimerkissäni Coriolisvirheeksi 0.1mrad tonniin ja 0.2 kahteentonniin.

Omassa esimerkissäsi muistaakseni  (¨30mm / 600m) virhe on 0.05mrad joka on pieni heitto- ei siitä mihinkään pääse. Käytännössä harrastajalle aivan mahdotonta edes todeta luotettavasti.



Oli niin tai näin, seuraava kiväärinpiippuun laitetaankin sitten rihla vastapäivään- kaikki kompensaatio on kotiinpäin. Puhumattakaan kilpa-ym kumppaneiden psyykkauksesta... :)

mysteryman

#43
toukokuu 14, 2009, 17:28 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Guest
No ehkä hieman ylireagoin viimeisessä kommentissani mutta jotenkin se turhauttaa kun keskustelu tuppaa kääntymään epäolennaisiin asioihin. Vasemmankätinen rihlaus on ihan hyvä idea. Joku taisi joskus todeta siitä että kannattaa ehkä mielummin antaa piipunvalmistajien tehdä piiput niin kuin he ovat tottuneet ja parhaiten osaavat. Korjaa sitten poikkeamat tarvittaessa taulukoilla. Tämä ei siis ollut minun mielipiteeni.

SO

#44
toukokuu 14, 2009, 18:53 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Guest
Mun mielestä keskustelu on ollut varsin ansiokas ja erityisen hyvin perustelu vittuilu mukaan lukien, kerrankin. On saatu selkeä kuva paljonko kokkorilisvoima vaikuttaa laskennallisesti (ja varmaan myös käytännössä) ja todettu muiden tekijöiden olevan merkittävämpiä. Se mihin jälleen päädytään, on sama kuin tuulen kanssa. -> mitä vähemmän aikaa luoti on matkalla tauluun, sen vähemmän siihen ehtii ulkoiset tekijät vaikuttamaan -> 300LM + solid + 1000m/s ja ylikin

 :whistle:



Uusia asioita esitettäessä pitää lähtökohtaisesti olla valmiina henkisesti siihen että se kyseenalaistetaan. Näin on käynyt monia kertoja aikaisemminkin. Asiasta tulee totta Suomessa vasta sitten kun se on kirjoitettu lontooksi snipershide tai longrange-foorumilla. Mitä pitkänmatkan keskusteluun killan foorumilla tulee, voisin melkein väittää että sisällöllisesti se on erittäin korkeatasoista. Harmittaa kun muutama hyvä aihe hävisi serverijuttujen takia, esim. lämpöväreily/tähtäyspiste/"liitely" keskustelu. Täällähän puhuttiin myös aikoinaan Cd:n hyödyntämisestä, ja nythän on käytössä QTU kuten myös Lapuan tutkadata ja on päästy pikkuhiljaa tarkempiin tuloksiin kuin perinteisellä PCBllä. Kiitos asianomaisille jotka ovat asiaa edesauttaneet. Samoin erään "valokuvamallin" 7mm luotitestit oli aikaansa edellä.
Tulosta
Siirry ylös Sivuja 1 2 3 4
Käyttäjän toimet