TA-taktiikasta ja tuliaseman valinnasta

SisuSusi · joulukuu 19, 2004, 02:21

~~Lainaus käyttäjältä: TM~~ Esimerkiksi meillä järjestetyt kilpailut ovat hieman muotopuolia siinä suhteessa, että parille ei ole jätetty mahdollisuutta itse vaikuttaa tuliaseman valintaan, eikä sitä näin ollen voida myöskään arvostella.

Jos kilpailuissa tämäkin asia otettaisiin huomioon, voisi se johtaa myös asian harjoitteluun.

Tuiliaseman valinta on melko vaikea juttu tuomaroida. Aihe jakaa ihmisiä. Esim. paljon metsästänyt painottaa kokemuksensa ansiosta toimintakyvyn säilyttämistä. Lähinnä radalla ampunut arvostaa hyvää tulialaa ja optimaalista laukaisutapahtumaa. Vihollisen vastatoimet voi yli- tai aliarvioida suojan valinnassa. Jonkun mielestä tuliasemaan mennään aina ryömien. Toinen valitsee asemansa mieluiten niin, että siihen pääsee kontaten. Jne.

Hyvä idea koittaa parantaa tarkka-ampujan käytännön taitoja. Mikäli tuliaseman valintaa tuomaroidaan, sen linja (tuomaroinnin) tulee ilmoittaa etukäteen jottei näkökulmaeroja tule vahingossa mukaan pisteytykseen.

KSa · tammikuu 11, 2005, 13:20

PV:n oppaissa kiväärimiehen tuliasemalle on neljä vaatimusta:

1. Laaja ampuma-ala.

2. Hyvä tuki aseelle.

3. Suoja tulelta ja tähystykseltä.

4. Suojainen siirtymisreitti.

(Laaja ampuma-ala tarkoittaa laajuutta pystysuunnassa, ei vaakatasossa. Vanhoissa oppaissa oli tästä asiasta piirrokset. Tuliasemat tehtiin metsän sisään, jolloin alaoksia ja aluskasvillisuutta tarvittaessa raivattiin niin että tuliasemasta näki noin 100-150m etäisyydeltä pystyssä lähestyvän sotilaan vyönsolkea myöten.)

Ensimmäinen vaatimus tuliasemalle on, että siitä pystyy ampumaan sinne minne tarvitsee ampua.

Hyvä tuki aseelle tarkoittaa varusmieskoulutuksessa liian usein ainoastaan metrin pituista pölliä, jollainen pitää jostain etsiä. Vaatimus sisältää hyvän tuen lisäksi sen, että pääsee hyvään ampuma-asentoon. (Ennen tuella oli suurempi merkitys, nykyään RK:n lipas toimii tukena ja TA:lla on yleensä aseessa bipodi.)

Toisen vaatimuksen idea on, että kun kerran ampuu jotain olisi iloinen asia jos vaikka joskus osuisikin.

Kolmas vaatimus lienee kaikille itsestään selvä.

Neljäs samoin. Mitä tekee maailman parhaalla tuliasemalla jos sinne ei pääse, ja jos sieltä ei pääse pois jää sotiminen yleensä aika lyhyeksi.

Toisaalta tuliasema tarkoittaa (ainakin nykyään) mitä tahansa paikkaa johon jäädään ampumaan tai valmiiksi ampumaan tai valmistellaan tähän tarkoitukseen.

Neljä vaatimusta tuliasemalle ovat ne kohdat jotka järjestyksessä käy läpi oli kyseessä pikatuliasema tai tuliasemien etsiminen.

Mikä täyttää vaatimukset riippuu tilanteesta. Joissain tilanteissa metreinä mitattuna kapea tulialue riittää. Suojan tasoon vaikuttaa eniten tuliasemassa olo aika. Kuinka nopeasti vihollinen a) havaitsee b) pystyy kohdistamaan minkäkinlaisen asevaikutuksen tuliasemaan, määrää pitkälti tarvittavan suojan. Ampumaetäisyyden ollessa lyhyt voi ampuma-asento olla kaukana optimaalisesta, varsinkin jos siinä ei tarvitse olla pitkään.

Riippumatta olosuhteista neljä vaatimusta tulee käydä läpi järjestyksessä.

Tämä on jokaisen peruskoulutuskauden läpikäyneen osattavia asioita. Vaatimukset ovat "itsestäänselvyyksiä", mutta niiden soveltaminen vaatii harjoittelua. TA:lle hyvä tuliasema ei välttämättä ole RK miehelle hyvä tuliasema. TA:n tulisi osata paljon enemmän erityisesti ampuma-alaan ja näkösuojaan liittyvistä seikoista.

Kisoissa ei ole ainakaan ammuntojen yhteydessä mahdollista antaa täysin vapaasti valita tuliasemaa, korkeintaan valita se rajatulta alueelta (vrt viime Häyhä-kisan vastatarkka-ampujatehtävä). Maastosta on vaikeaa löytää sellaista aluetta, johon 16 TA-paria voisivat valmistella hyvän tuliaseman niin että kaikki olisivat "samalla viivalla" arvostelun suhteen (harvoin löytyy 16 yhtä hyvää t-as paikkaa pienellä alueella). Tehtävä olisi muutenkin erittäin vaikea pisteyttää, mm. niistä syistä mitä SisuSusi mainitsee.

Tilanne, tehtävä ja käytettävissä oleva aika ovat määrävät tekijät, lopputulos ratkaisee tässäkin asiassa.

Post scriptum

Kun siellä ketjun alkupäässä mainitsin "kahvipöytäteoreetikoista yms" ei tullut mieleenikään että joku näissä ympyröissä pyörivä ressu tai kapiainen luulisi tarkoitettavan itseään. Tarkoitin niitä tyyppejä joihin jokainen ressu touhuissa vähänkin pitempään ollut on väkisinkin törmännyt, jotka kuuluvat sarjaan "emmä lähekkään kurssille/veh:iin kun on pilvistä ja voi vaikka sataa" ja PV:n "kärkiosaajia" jotka kokeilevat jotain 2 min kasarmin nurkalla pitäen itseään vähintään Rambon ja Napoleonin risteytyksenä.

SisuSusi · tammikuu 12, 2005, 17:01

Itse lähden siitä, että tarkka-ampuja on saalistaja. Tehokas saalistaja vie perustyylin ajattelun eteenpäin kaventaakseen vastustajan toimintaa ja toimintamahdollisuuksia.

Tässä samoja tuliaseman vaatimuksia, mutta mukana on myös ripaus saalistajan näkökulmaa.

Valitaan kohteelle huono toimintamaasto, ja järjestetään itselle maksimaallinen mukavuus.

Esim. hyvä tuki aseelle on osa mukavuutta.

Taistelutilanteessa yksittäisen ta-parin on hankala ohjata vastapuolen toimintaa, mutta maasto ja muut kentän olosuhteet tekevät sen joka tapauksessa. Eli tarkka-ampujan tulee olla mm. hyvä maastontuntija.

Pakotetaan kohde näkyviin ja suojattomaksi, itse mennään piiloon ja suojaan.

Perinteisesti sanottuna esim. suoja vihollisen tähystykseltä ja tulelta.

Vaanitaan paikoissa, joissa vihollisen on pakko paljastaa itsensä. Paras tilanne on sellainen jolloin vihollinen ei tiedä paljastavansa itseänsä.

Ei jätetä kohteelle pakoreittiä, itselle järjestetään pakoreitteihin valinnanvaraa.

Perinteisesti esim. suojaiset siirtymäreitit(Huom. Toiminnan tulee tapahtua nopeasti. "Nurkkaan ahdistetulla" vihollisella ei ole juuri muita vaihtoehtoja kuin taistella. Omien pakoreittien suunnittelu kartalta ei riitä. Reitit telee myös tiedustella mikäli mahdollista.

Eristetään kohde omiensa tuesta, itselle varmistetaan omien maksimaallinen tuki.

Esim. suoja vihollisen tulelta ja tähystykseltä.

Käytännössä tämä on esim. toimimista silloin, kun vihollinen ei kykene keskittymään yksittäiseen tarkka-ampujaan.

Tulen avaus tulee olla kohteelle täysi yllätys. Oma toiminta tulee olla etukäteen valmisteltua ja harjoiteltua.

Tämä unohtuu usein. Luotetaan siihen, että osataan toimia tilanteen käynnistyessä. Kekseliäät toimintamallit ja niiden riittävä harjoittelu antaa huomattavan ylilyöntiaseman silloin, kun vastapuoli joutuu toimimaan pelkästään peruskaavan vastatoimien avulla.

Muutamia muita tarkka-ampujan tuliaseman vaatimuksia:

Tilaa tähystäjälle ja ampujalle. -helppo yhteistoiminta

Ei irtomateriaalia, pölyä tai helposti heiluvia kasveja aseman välittömässä etumaastossa. -laukaus pysyy huomaamatta.

Este vihollisen ja tuliaseman välissä. -Ta-parin lähipuolustus on heikkoa. Vastapuolen liikettä on hyvä päästä rajoittamaan jotenkin.

Helppo puolustettava. -Ta-parin lähipuolustus on heikkoa. Mikäli asema, vaihto- ja vara-asemat sekä niiden siirtymäreitit ovat luonnostaan helppoja puolustettavia oman hengen menettäminen on epätodennäköisempää. Esim. keskellä aukiota voidaan olla todella yllätyksellisessä asemassa, mutta mikäli paljastutaan niin poistumisessa on haasteensa.

Säältä suojassa. -Toiminnan alkua voidaan joutua odottelemaan TODELLA kauan.

Mukava. -Toiminnan alkua voidaan joutua odottelemaan TODELLA kauan. Mukavuus kannattaa maksimoida aina, kun se ei vaaranna toimintaa.

Ei asutettu alue. -Siviilit voivat tahattomasti (tai tahallisesti) paljastaa aseman.

Turvattu ja tarkistettu lähiympäristö. -Ta-toiminta vaatii keskittymistä. Se on hankalaa, jos koko ajan joutuu olemaan kusi sukassa.

Mielellään kapea ja pitkä tulialue. -Kiväärillä yltää kauas. Matka kannattaa hyödyntää.

Tuliala joka muodostuu useista kapeista aloista. -Vastatoiminta on erittäin hankalaa, mikäli vastapuolen porukasta vain osa kerrallaan kykenee edes näkemään paikan josta laukaus ammuttiin.

Oksista ja muista objekteista vapaa luodin lentorata. -Luoti käy selkeästi tähtäyslinjaa korkeammalta. Oksiin osuessaan se ei ole enää tarkka.

Tuulen suunta suoraan tulialueelle tai tulialueelta. -Helpottaa tuuliennakon kanssa.

Sijoitetaan asema ennalta arvaamattomaan paikkaan. - Vastatoimet kohdistuvat joko sinne missä tiedetään ampujan olevan tai sitten sinne missä oletetaan ampujan olevan.

Helposti arvioitavat etäisyydet -Helpottaa ampumista. Esim. aukealle suolle notkon yli ampuminen kaukaa metsän sisältä maan tasalla matalana maaten on haastava juttu.

Hyvä, nopeasti saavutettava vaihtoasema. -Tilanne vaihtelee. Laukaukseen voi olla todella rajalliset mahdollisuudet esim. ajan puitteissa.

Tuliaseman sivuilla on rinteitä tms. rakenteita. -Rinteet ja rakennukset heijastavat laukauksen ääntä ja auttavat näin tuliaseman sijainnin salaamisessa.

Ei suoraa auringonpaistetta ampujan suuntaan. -Optiikan ja varusteiden heijastukset paljastavat aseman. Vastavaloon tähystäminen on hankalaa. (Jokatapauksessa ampujan kannattaa olla varjossa mikäli ympäristössä on muitakin varjoja.)

Ei ammuta mielellään alle 300:n metrin matkoille. -Rk on "tehokkaampi" lyhyillä matkoilla. Ryhmällinen rk-ampujia on jo todella iso riski alle 400 m matkalle. Mikäli kohde on yksin tai muuten hallinnassa, niin silloin vähimmäismatkoista ei juuri ole väliä.

Jne.

~~Lainaus käyttäjältä: TM~~Edellä on tuotu esille hyvän tuliaseman vaatimuksia. Kova pyrkinmys näiden vaatimusten täyttämiseen johtaa väistämättä siihen, että tuliasemia rakennetaan liian selviin kohtiin.

jne.

Tuliaseman valinta ja valmistaminen sekä lisäksi toiminta tuliasemassa, on asia, jota pitäisi harjoitella enemmän.

Varusteiden pohtiminen on usein ta-toiminnan "ainoa" oikea esiintymismuoto.

SisuSusi · tammikuu 12, 2005, 19:15

Kiva softabugi. Jos tekstiä muokkaa, niin sen kirjoittamisaika ei päivity. Eli foorumin "vanhoissa" viesteissä voi olla vaikka kuinka paljon uutta asiaa mikäli niiden kirjoittajat ovat vain muokanneet vanhoja viestejään.

Eli mikäli jo luit edellisen viestin niin lue se uudelleen. Sitä on muokattu.

Oravanpyörä?

SisuSusi · tammikuu 15, 2005, 21:58

:?: :roll: :roll: :roll: :?:

Lisää kommentteja tuliaseman tiimoilta?

JHa · tammikuu 16, 2005, 18:52

Hyvän TA:n tuliaseman vaatimukset on pitkälti kiinni miten ja missä TA toimii. Tiedustelutarkka-ampuja 3 kurssilla joka on erikoistunut TA erillistoimintaan ja talviaikana pääsee miettimään näitä asioita jossain määrin. Yksi tärkeä asia varsinkin talviaikaan on mahdollisten jäljestäjien havaitseminen riittävän ajoissa. Yksi asia mikä valitettavasti monesti haettaessa oppia TA kisoista unohtuu eli se, että TA toiminnasta vain murto-osa on muuta kuin pitkästyttävää asemassa kärvistelyä ja tähystämistä. Lähinnä toimintaa voi verrata tiedustelijan toimintaan tähystyspaikalla. 8-10 tuntia värjöttelyä ketunpesässä on kaikkea muuta kuin mukavaa puuhaa.

SisuSusi · tammikuu 16, 2005, 20:40

Tätä kylmässä ampumavalmiina kärvistelyä on hyvä treenata metsästämällä. Itse olin jänismetsällä viikko sitten (sen kunnollisen myrskyn aikana). Meni treenauksen piikkiin se reissu.

SisuSusi · tammikuu 16, 2005, 20:48

..

KSa · tammikuu 19, 2005, 23:51

Paljon hyviä ominaisuuksia on mainittu TA:n tuliasemalle. Monet näistä ovat tilannekohtaisia ja maastosta tms riippuvia. Näin ollen ne vaihtelevat tapauskohtaisesti. Monet ovat jonkin neljän tuliaseman vaatimuksen alakohtia eli liittyvät siihen miten kyseistä vaatimusta sovelletaan käytännössä.

Tarkka-ampujan pitää opetella soveltamaan näitä omaan toimintaansa liittyen ja osittain eri tavalla kuin RK miehen. Eli otettava tehtävän, toimintamallien ja aseen erot huomioon. TA-parin toimintamallit eroavat RK-taistelijaparin toiminnasta merkittävästi tietyiltä osin.

Pähkinänkuoressa:

Pohjatiedot ovat RK-tstparin toiminta, siitä lähdetään eteenpäin opettelemalla TA-kivääri ja TA-parin toiminta.

Tuliaseman neljä vaatimusta ovat sinällään samat kaikille aseille (joillakin mukaan tulee viideskin, asekohtainen vaatimus). Niiden sanamuodolla ei ole sinällään merkitystä, vaan sillä mitä niillä haetaan. Ne on osattava ja käytävä aina järjestyksessä läpi. Tuliaseman valintaan liittyy paljon muutakin kuin nämä vaatimukset.

TA-parin tuliasemanvalintaan vaikuttavia tekijöitä ja hyviä ominaisuuksia tuliasemalle oli paljon varsinkin Sisusuden viestissä. TA-parille ei ole yleensä ryhmänjohtaja sanomassa "t-as tässä, tulialueen vasen raja... ", siksi on hyvä että näitä asioita mietitään ja ajatuksia jaetaan toisteen TA-toiminnan harjoittelijoiden kanssa.

SisuSusi · tammikuu 20, 2005, 19:37

Perustuliaseman vaatimusten hallitseminen on tarkka-ampujalle selvää kauraa. Sen opin saavat kaikki varusmiespalveluksen käyvät henkilöt koulutushaarasta riippumatta. Neljän kohdan tuliasemavaatimusten mantran sijaan tarkka-ampuja valitsee asemansa mahdollisimman hyvin tukemaan omaa toimintasuunnitelmaa. Tällöin mm. ta-toiminnan erityisvaatimukset saattavat ajaa perusvaatimusten yli.

Vastustaja osaa meidän perustoimintamallimme ulkoa. Niinpä meidän on kehityttävä säilyäksemme hengissä. Tämä vaatii poikkeamista kaavoista, yllätyksellisyyttä ja ikävä kyllä välillä myös selkeää riskinottoa.

Tuliasemavaatimukset tulee olla "selkärangalla" hallittavia juttuja. Huomio ja ajatusmaailma tulee keskittää mm. taistelukentän analysointiin, vihollisen toiminnan ennakoimiseen ja oman toiminnan suunnitteluun.

Tarkka-ampuja on saalistaja. Tehokas saalistaja vie perustyylin ajattelun eteenpäin ohjatakseen ja kaventaakseen vastustajan toimintaa ja toimintamahdollisuuksia. Tämä tarkoittaa puhtaan taisteluteknisen ajattelun viemistä tarkka-ammunnan taktiikan puolelle.

Lainaten MJ:n tekstiä "Keskustelua tarkka-ammunnasta" -threadista.

~~Lainaus käyttäjältä: MJ~~...USA:n asevoimien doktriinin mukaan kahden ta:n tiimi on pienin ja ainoa sotilaselemetti, jolle annetaan kokonaisen tehtävän (missio) suunnittelu- ja toteutusvastuu. Tämän vuoksi Jenkkien ta-tiimit ovatkin koko asevoimien pienimpiä strategisia yksiköitä.

taktiikka[/i]?

JHa · tammikuu 20, 2005, 21:40

TA:n taktiikka on jäänyt pitkälti lapsenkenkiin ja viimesotien opit on maatunut osaajiensa mukana. Valitettavasti suomessa ei TA:n arvostus ole samalla tasolla kuin ammattiarmeijoissa. Siellä tähän vaativaan työhön valitaan parhaat ja heille myös annetaan vastuuta. Suomessa TA on ollut tähänasti kiväärimies jolle on annettu hiukan pitemmälle kantava ase. TA:n sijoittaminen komentopaikan kahvin keittäjän rooliiin ja suojelumieheksi on arvokkaan aselajin väärinkäyttöä. Jos komppanian päälliköt osaisivat käyttää TA oikein niin tilanne voisi muuttua ainakin kovassa tilanteessa. Valitettavasti yksinäistä kivääriasetta ei pidetä niin arvokkaana, että siihen panostettaisiin. Epäsuora tuli on niinpaljon seksikkäämpää. TA taktiikkaa on kyllä kehitetty esim. taajamaolosuhteisiin PV:ssä ja sopii toivoa, että näitä oppeja myös vietäisiin joskus käytäntöön. Viimevuonna TA toiminta sai ensimmäisen virallisen käsikirjan ja se oli mielestäni iso harppaus eteenpäin kehittämään TA toimintaa suomessa. Pisimmälle TA toiminnan koulutus menee kuitenkin taktiikan osalta MPK ry:n helsinginpiirissä järjestettävissä tulituki ja tiedustelutarkka-ampuja kursseilla. Kurssiputki sisältää seuraavat kurssit:

Tulitukitarkka-ampuja 1 (tarkka-ammunnan alkeet tulitukitoimintaan)

Tulitukitarkka-ampuja 2 (tarkka-ammunnan perusteet tulitukitoimintaan)

Tiedustelutarkka-ampuja 1 (vastatarkka-ampujatoiminta)

Tiedustelutarkka-ampuja 2 (taajamatarkka-ammunta ja taktiikka)

Tiedustelutarkka-ampuja 3 (tarkka-ammunta talviolosuhteissa ja erillistoiminta)

Tarkka-ammunnan käytännönkoe ja teoriakoe

Tiedustelutarkka-ammunnan kurssit sisältävät käytännön taktiikkaa ja opettavat selviytymään erillaisissa toimintaympäristöissä. Pääpaino on TA-parin/partion toiminnassa erillään omista joukoista. Ei siis selustassa vaan kompanian alueella omien ryhmitysten ulkopuolella.

Koulutus ja sitä pyörittävä tarkka-ammunnan toimialan TA-pankki kehittää omaa osaamistaan omissa harjoituksissa ja valtakunnallisissa kisoissa. Samalla kehittyy myöskin koulutus kun uusia asioita löydetään.

Mikään koulutus ei kuitenkaan yksin tee tarkka-ampujaa joka on vastustajaansa parempi. Ainoa keino on omatoiminen kova työ ja pitkäjänteinen harjoittelu. TA ei synnytä vaan kasvetaan.

MJ · tammikuu 20, 2005, 22:21

Moi,

Eipä tuohon JHa:n, KSa:n ja SisuSuden edellä kirjoittamaan juuri mitään lisäystä tällä haavaa.

Vain pieni oikaisu, kun kirjoitin,

~~Lainaa~~...USA:n asevoimien doktriinin mukaan kahden ta:n tiimi on pienin ja ainoa sotilaselemetti, jolle annetaan kokonaisen tehtävän (missio) suunnittelu- ja toteutusvastuu. Tämän vuoksi Jenkkien ta-tiimit ovatkin koko asevoimien pienimpiä strategisia yksiköitä.

niin en korostanut sanaa pienin, mutta se olisi pitänyt tehdä. Samoin jätin tehtävästä (missiosta) tahallani pois sanan strateginen missio, sillä todellakin USA:n asevoimien virallisessa ohjeistuksissa, koulutusmanuaaleissa yms... tuodaan esille tämä asia. Kahden hengen TA-tiimi on todellakin pienen ja ainoa sotilaselementti/osasto, jolle annetaan tarpeen mukaan jopa strateginen vastuu, jos tehtävällä on strategista merkitystä.

Entinen Ft. Benningin Jalkaväen koulun Komendantti (Infantry School Commandant) kenraalimajuri Carl F. Ernst (lienee nykyisin jo täysi kenraali) korosti useasti juuri tätä asiaa. Hän muuten komensi kaikkia USA:n maajoukkoja Somaliassa aikoinaan.

1990-luvun lopun Ft. Benningin Sniper Schoolin johtaja Lt. Colonel Michael Philips (everstiluutnantti) totesikin osuvasti:

~~Lainaa~~The Army chain-of-command fortunately understands why two-man sniper teams must be so well-trained - it's the only element that we tell just two men to go out and execute a mission

Paremmin ta-toimintaa ei juuri voine kuvatakaan, sanoin.

Carpe Diem,

MJ

kampsa · tammikuu 28, 2005, 13:08

edellä mainituissa kirjoittajien kommenteissa on ollut paljon asiaa.

mielestäni ainakin suuri osa noista vaatimuksista koskien varsinkin harjoittelua,toteutuu metsästyksessä.

tarkoittaa käytännössä että: metsästäjä on saalistaja,jonka on tunnettava saalis. osattava naamiotua huomaamattomaksi. kyettävä lähestymään sitä huomaamatta. ja ammuttava etäisyydeltä jolta tietää osuvansa eka laakilla. eli tiedettävä mihin ite pystyy?. ja aina pitää muistaa että saalistajalla on aloite siitä missä toiminta tapahtuu.

noihin asioihin liittyy tuliaseman valinnat myös,koska kohde on kyettävä näkemään ja olemaan "näkymätön"itse samaan aikaan.

metsän eläimiä ei saa aliarvioida,se on paha virhe joka kostautuu ylimielisyytenä ja varomattomuutena. ja jos "saalis" olisi vasta-ta,saattaa koitua kuolemaksi,,

riista eläimet ovat elinmaastojensa experttejä,tuntevat ne läpikotaisin.

ovat äärimmäisen tarkkasilmäisiä huomaamaan varsinkin liikkeen,ja pienetkin poikkeavat äänet.

siksi ne eivät ole helppoja vastustajia.

ainoa asia jota äkkiselleen siinä ei todeta, on poistuminen tuliasemasta kun saalis yleensä karkkoaa jos ei osu? tässä vaiheessa jos vastustaja olisikin vasta-ta,,olisi paha paikka. aloite ja yllätysetu menetetty ja saalis ja saalistaja osat vaihtavat paikkaa,,alkaisi taisto kumpi selviytyy,,joka kysyy älyä ja kylmäpäisyyttä,että vielä saa käännettyä tilanteen edukseen.

näkemissäni ta-koulutus kirjoissa kaikissa painotetaan,että ta:n pitää olla suhteellisen älykäs ja henkisiltä ominaisuuksiltaan soveltuva. pitää myös mielestäni paikkansa. että edellä mainitut asiat toteutuisi?

ja pätee myös metsästyksessä.

KSa · helmikuu 03, 2005, 19:22

Tarkka-ampuja tehtävät jakaantuvat karkeasti kahteen ryhmään:

Itsenäisiin tehtäviin ja tulitukitehtäviin.

Tulitukitehtävässä parhaimmillaan TA-parille annetaan tuliasema-alue, josta TA:t valitsevat tuliasemat ja valmistelevat toimintansa. Pahimmillaan heille käsketään tuliasemat kuin he olisivat rk-tstpari.

Itsenäisessä tehtävässä TA-parille annetaan toiminta-alue (ja aikamääreet jne) ja TA-pari suunnittelee toimintansa itsenäisesti.

Tuliasemien valintaan liittyen TA-pari tekee itse sen ajatustyön mistä rk-tstparin puolesta huolehtivat joukkueenjohtaja ja ryhmänjohtaja.

Itsenäisessä tehtävässä TA parin toimintaan sisältyy (tai pitäisi sisältyä) osia mm. tiedustelusta, tulenjohdosta, joukkueenjohtajan tehtävistä, ryhmänjohtajan tehtävistä.

Ajattelumallit ja terminologia ovat pitkälti olemassa. Tarkkuus käytettäessä termejä tekee asioiden ymmärtämisen ja jäsentämisen helpommaksi. Erityisen hyödyllistä on jäsentää asioiden "mittakaava" ja erotella kaikkia tilanteita koskevat asiat ja tilannekohtaiset asiat. Samoin periaatteet ja niiden soveltamistavat. Esimerkiksi ero tuliaseman vaatimusten, niiden toteuttamisen keinojen ja tuliasemalle hyvien ominaisuuksien välillä.

"Vähemmän on enemmän", pätee teoriapuoleen hyvin. Soveltaminen käytännössä vaatii paljon harjoittelua ja tuppaa olemaan tarpeeksi monimutkaista ilman monimutkaisen teorian muistelua.

Perusperiaatteiden kiteyttäminen eri toiminnan tasoille, mahdollisimman lyhyeen ja helposti muistettavaan muotoon olisi hienoa saada killan puitteissa aikaisiksi TA-toiminnan osalta. Samoin tietotaito periaatteiden käytäntöön soveltamisesta olisi hienoa saada kerättyä kirjalliseen muotoon. Ehkä jonain päivänä jollakin riittää tähän aikaa.

JHa · helmikuu 03, 2005, 22:02

Tarkoitat varmaan perusperiaatteilla koulutuskorttimuodossa olevia vaatimuksia ja niihin liittyviä harjoitteita. Vanha totuus on, että lahjattomat harjoittelevat ja paras konsti omaksua uusia asioita ja myös muistaa oppimansa on itse tehdyt suoritteet joissa homma on hoidettu mahdollisimman hyvin. Näitä harjoitteita mielessään pyörittämällä pystyy nopeasti soveltamaan asioita uudessa ympäristössä. Ei ole niinkään ongelma tehdä suoritteita hyvissä olosuhteissa kun paineen alla.

Tarkka-ammunnan koulutuksen tarpeisiin ja kurssien koulutuksen tarpeisiin on tehty koulutuskortteja. Lisää syntyy uusien kurssien myötä. Kun korttikirjasto saadaan riittävän kattavaksi sekä yhtenäiseksi voidaan miettiä sen käyttöä myös omaehtoisessa jatkokoulutuksessa.

Mainos:

Tarkka-ammunnan koulutuksen pariin on mahdollista päästä liittymällä Helsingin piirin MPK ry:n tarkka-ammunnan toimialan kouluttajapankkiin. Tarkka-ammunnan koulutus reserviläisille (myös PV:n kantahenkilökunta tervetullut) TA osaamista eteenpäin suomessa ja samalla vahvistaa puolustustamme. Kaikki TA koulutuksesta kiinnostuneet alan harrastajat ja PV:n henkilökunta on tervetullut mukaan toimintaan. Mukaantulijoiden tulee hallita kuitenkin ensin TA perusteet. Osaamisen karttuessa pankin vetämillä kursseilla ja koulutustehtävissä on mahdollista myös päästä suunnittelemaan ja vetämään TA kursseja. TA kouluttaminen ei ole kenenkään yksinoikeus eikä etuoikeus. Sen ei pidä myöskään henkilöytyä yksittäisiin kouluttajiin ( TA koulutus suomessa perustuu oppeihin rapakon takaa ja muualtakin eikä mistään uudesta ja ihmellisestä asiasta ei ole kyse. Käsikirjat ja oppaat ovat pitkälti koosteita opeista maailmalta. Toki aina jotain uuttakin syntyy. Se miten oppeja sovelletaan paikallisissa olosuhteissa antaa kansalliset erityispiirteet toiminnalle). Suuret koulutusresurssit takaavat hyvän laadun ja pitkäjänteisen toiminnan. Pankkiin kuuluu toistakymmentä kouluttajaa joista reilu kymmenen on aktiivisia. Osa kouluttajista on pääkaupukinseudun ulkopuolelta. Pääosa kouluttajista on killan TA aktiiveja. Matka ei ole este jos halua löytyy. Tuemme myös TA kouluttajapankkien perustamista muuallekin suomea.

Lisätietoa pankin kouluttajakoulutuksesta ja kursseista löytyy MPK ry:n kotisivuilta. Koulutuksemme tukeutuu PV:n TA käsikirjaan ja oppeihin maailmalta.