Sateen vaikutus?

jepsss · lokakuu 02, 2006, 16:20

Mikä on sateen vaikutus osuntaan? Samaan hengen vetoon kysyn vaikuttaako esim. heinät jotka nojaa ammuttaessa piippuun osuntaan värähtelyn kautta?

espo · lokakuu 02, 2006, 17:18

Vastauksia tällaisiin kysymyksiin saa parhaiten kun käy ampumassa sateella....se että tällaista asiaa yritetään selvittää kysymällä vastausta netissä, vaikka maailman helpoin asia on käydä ampumassa sateella, kertoo ehkä jotain siitä että meidän kaikkien olisi hyvä harjoitella enemmän ampumista kelissä kuin kelissä. Sinällään ihan hyvä idea kysyä asiaa keskustelupalstalta, mutta todennäköisesti vastaukset eivät välttämättä päde niillä vehkeillä ja olosuhteissa kuin mitä kysyjän kohdalla ehkä vallitsee. Eli omien värkkien kanssa sateella ampumaan niin hyvä tulee. Itse en ole havainnut sateen vaikuttavan osuntaan 308 winnillä muuten kuin että osuminen lakkaa jos ei näe maalia. Kunnon sateessa tosin olen ampunut vain jotain 600 metriin, en kauemmas.

Sämpy · lokakuu 03, 2006, 07:45

Ei heinillä eikä pikkuvarvuillakaan taida olla osuntaan vaikutusta jos ne nojaa piippuun eivätkä ole siellä luodin lentoreitillä. Tosin minulla on kokemusta vain "lintumatkoilta", mutta niillä en ole huomannut tuollaisen vaikuttavan.

jepsss · lokakuu 03, 2006, 22:08

~~Lainaus käyttäjältä: espo~~Vastauksia tällaisiin kysymyksiin saa parhaiten kun käy ampumassa sateella....se että tällaista asiaa yritetään selvittää kysymällä vastausta netissä, vaikka maailman helpoin asia on käydä ampumassa sateella, kertoo ehkä jotain siitä että meidän kaikkien olisi hyvä harjoitella enemmän ampumista kelissä kuin kelissä. Sinällään ihan hyvä idea kysyä asiaa keskustelupalstalta, mutta todennäköisesti vastaukset eivät välttämättä päde niillä vehkeillä ja olosuhteissa kuin mitä kysyjän kohdalla ehkä vallitsee. Eli omien värkkien kanssa sateella ampumaan niin hyvä tulee. Itse en ole havainnut sateen vaikuttavan osuntaan 308 winnillä muuten kuin että osuminen lakkaa jos ei näe maalia. Kunnon sateessa tosin olen ampunut vain jotain 600 metriin, en kauemmas.

Vastauksesta hiukan kaikuu ihan kuin kysyminen olisi väärin..Itellä oli ristiriitaista tietoa kyseisestä asiasta ja halusin kuulla muitten kokemuksiatietoja. Intissä muutama skappari väitti, että sateella ei ole minkäänlaista vaikutusta osuntaan vaikka itse totesin väitteen vääräksi siellä ammuskellessa, ainakin omalla kohdalla. Kiinnosti myös tietää, että mitä tapahtuu, kun luoti lähtee piipusta sateeseen. Raivaako "shokkiaalto" tietä ettei vesi pääse vaikuttamaan luodin lentoon?

espo · lokakuu 04, 2006, 12:01

Kysyminen ei ole väärin, kommenttini tarkoitus oli herättää ammunnanharrastajia huomaamaan että monessa asiassa omakohtainen selvittäminen on helppoa ja tuo luotettavaa tietoa jos on edes pikkuisen järjestelmällinen ja kriittinen kokeiluissaan. Tuo sateen vaikutus kun kävi hyväksi esimerkiksi siitä että joitakin asioita on todella helppo selvittää omakohtaisesti, eikä jäädä tiedon tasossa nettiasiantuntijoiden joukon armoille.

Pitkään matkaan ammuttaessa kannattaa sateen vaikutusta tutkia siten että mittaat ilmanpainetta ja lämpötilaa, jotta olisi mahdollista selvittää niiden vaikutusta osuntaan verrattuna pelkkien vesipisaroiden vaikutukseen.

er · lokakuu 14, 2006, 14:29

Terve. Vastaus alkuperäiseen kysymykseen. Sade vaikuttaa luodin lentorataan ilmanpaineen kautta. Ilmanpaine muuttuu sateella, ilman suhteellisen kosteuden muutoksen myötä. Eli tee ilmanpaineen muutoksen mukaisesti korjaus koroon ja sivuun. Totta puhuen ESPO on oikeassa. Jokainen ase ja lataus on yksilö, joten absoluuttiseen totuuteen pääset ampumalla vain kelissä kuin kelissä. Eli tässä tullaankin pohjimmaisen kysymyksen ääreen, kannataako loputon latausten testailu ja aseiden värkkäily. Parempaa lopputulokseen pääsee valitsemalla jonkin käyttölatingin joka toimii ja sitten ampuu sillä, niin että todella tuntee kuinka ase ja latausyhdistemä toimii kelissä kuin kelissä. Heinien vaikutus luodin lentoon riippuu käytettävästä luodin painosta. Raskaampi reagoi vähemmän, kun taas 3,2g 222 luoti todella otta heittoa heinistä. Se että mihin suuntaan on riippuvainen heinikosta. Muiden latinkien lisäksi olen itse ampunut 30-06 kaliiperin Sako Rangeja vuodesta 1995 tuhat määrin. Oma havaintoni on että 75m matkalla sateella ja heinillä ei juuri ole merkitystä, mutta siirrytäessä jo 150m matkalle alkaa kummallakin olemaan vaikutusta. Eniten vaikuttavat luonnolliseti liki maalia olevan korret, koska lentonopeus ja energia on alhaisempi. Kuitenkin piipun suun lähellä olevilla heinillä ja korsilla tuntuu myös olevan merkitystä. Eniten heittoja tulee nimenomaan sivusuunnassa.

Eli annan itse saman neuvon kuin ESPO. Ammu sateella niin tiedät. Ammu myös heinikon läpi joskus, niin tiedät. Saman asian voit soveltaa pakkaseen, tuuleen, ilmanpaineen muutokseen jne. Kirjaa kaikki tulokset ylös, niin jonkin ajankuluttua on aineistoa, vallankin jos ei koko ajan muuttele latinkia.

HJu · lokakuu 14, 2006, 18:48

Heinät ei vaikuta jos ne vain koskee piippuun. Jos luoti osuu heiniin niin se vaikuttaa jotain.

er · lokakuu 16, 2006, 16:02

Näin itsekkin tarkoitin. Usein tuliaseman edessä on välittömässä läheisyydessä piipun edessä(piipun suun etupuolella) heinää korsia ym. Oman havainnon mukaan nämä vaikuttavat lähinnä hajontaa lisäten. Piippuun nojaavilla heinillä ei tietenkään ole mitään merkitystä.

john · lokakuu 17, 2006, 02:01

Asia maalaisjärjellä ajateltuna on kai niin että kun ilmanpaine laskee matalapaineella eli mitä sateisempi keli niin sitä matalampi ilmanpaine.

Tällöin tietenkin luodin lentoa vastustava ilma on harvempaa ja lentorata on suorempi eli osumat menee ylemmäksi. Vaikutus siis lähinnä pitkillä ja erittäin pitkillä etäisyyksillä.

Toisaalta voisi ajatella että todellinen kaatosade voisi alkaa jo vaikuttamaan lentorataan, siis vesipisroiden kautta laskevasti. Eli vesipisarat joihin luoti törmää aiheuttaisivat lisävastustusta ja täten lentoradan painumista ja päältä osuvat painaisivat vielä lisää alas. Eli mikä sitten on summa vaikutus pitkille matkoille?

Lisäksi jos etäisyys on arvioitava voisi kuvitella että sateen takia huonosti näkyvä kohde arvioidaan olevan pitemmällä kun se on jolloin osumat menevät yli. Mitenkäs muuten rankkasateen vaikutus laseretäisyysmittariin?

Tuo maininta että kannattaa tehdä yksi hyvin toimiva lataus jota sitten kokeillaan eri keleillä on nimenomaan oikein. Tällä tavalla hommassa on jotain järkeä. Itselläni se on N150 51grainia ja 10G scenar (7.62X53R) ja pysyy.

SO · lokakuu 17, 2006, 08:18

Kun seuraa muuttujia; lämpötila, ilmanpaine ja kosteusprosentti niin saa laskettu kastepisteen ja kun vähän aikaa naputtaa lukuja exeliin niin saa ilman tiheyden vallitsevassa säätilassa. Ilmantiheys on sitten se joka vaikuttaa lentorataan. Samaa voi laskea vaikka QT:llä syöttämällä eri sääolosuhteita siihen.

Monesti sateella kaikki edellä mainitut olosuhteet muuttuvat jolloin myös muutos ilmantiheyteen on suurempi.

Esim

25C 1015mbar 25% = 1,183kg/m3

18C 1008mbar 100% = 1,198kg/m3

Pelkkä kosteusprosentin muutos ei muuta ilmantiheyttä oleellisesti:

20C 1010mbar 20% = 1,198 kg/m3

20C 1010mbar 100% = 1,191 kg/m3

Sen voi jokainen miettiä itse että mikä sitten vaikuttaa itsellä ja minkä verran mihinkin.

john · lokakuu 17, 2006, 09:32

~~Lainaus käyttäjältä: SO~~Kun seuraa muuttujia; lämpötila, ilmanpaine ja kosteusprosentti niin saa laskettu kastepisteen ja kun vähän aikaa naputtaa lukuja exeliin niin saa ilman tiheyden vallitsevassa säätilassa. Ilmantiheys on sitten se joka vaikuttaa lentorataan. Samaa voi laskea vaikka QT:llä syöttämällä eri sääolosuhteita siihen.

Monesti sateella kaikki edellä mainitut olosuhteet muuttuvat jolloin myös muutos ilmantiheyteen on suurempi.

Esim

25C 1015mbar 25% = 1,183kg/m3

18C 1008mbar 100% = 1,198kg/m3

Pelkkä kosteusprosentin muutos ei muuta ilmantiheyttä oleellisesti:

20C 1010mbar 20% = 1,198 kg/m3

20C 1010mbar 100% = 1,191 kg/m3

Sen voi jokainen miettiä itse että mikä sitten vaikuttaa itsellä ja minkä verran mihinkin.

JPu kirjoitti tietävästi ja kokemuksella.Mikä sade sitten on mihinkin? Luokittelen meidän leveysasteen sateet kolmeen katekoriaan; sataa Kovasti jolloin kiikarin läoi katsomalla ampuminen pistooli tauluun 400m+ tuottaa vaikeuksia osua 1-3 laukauksella.

Sataa jatkuvasti ja tasaisesti; kiikarilla ammuttaessa pistooli tauluun saa 3 laukausta 500m+ tuottaen kuitenkin vaikeuksia.

Sataa tihuuttaa/ripeksii osunta matkoille 600m+ 5-10 laukauksella pistoolitauluun ja mustalle ei tuota ylipääsemätöntä tuskaa.

Kiikarin suurennuksen suhteen menee ,että lämmin maa/piippu väreilyttä ettei kunnon kuvaa saa aikaan, ja sade tekee läpinäkemättömän näköesteen 400m+ - 600m matkalla ja siitä eteenpäin. Edellä mainitut (katekoriat sateesta joita mainitsin on kolme.)

Aseen päällä olevaan kiikarin ominaisuuksiin pitää kuulua lisäksi 6-10x suurennus. Joko kiinteä tai säädettävä!

Mahdollisimman raskallal BT-tyyppisellä luodilla on keskimäärin parhaimmat mahdollisuudet täyttää ampujan ja sää oikulliset ennalta arvaamattomat tulevat tilanteet.

Sateen vaikutus Luodin putoumaan 400+-600 metrillä on 0,5-1,5 cm luokkan välillä.Tätä ei juuri havaitse TA-ammunnan harjoittelussa yms.

Kasa-ammunnoissa,kisoissa ja hajoituksissa pyrkimys on tulostaa laukaukset tauluun mahdollisimman lähelle toisiaan ihanteellisisissa olosuhteissa!

Tähtäinten suurennukset on luokkaa 24-50x.