Ballistiikka

Aloittaja john, lokakuu 07, 2004, 20:34

« edellinen - seuraava »

john

Terve. Kukahan osaisi selittää seuraavan ilmiön vai onko siinä mitään selittämistä: Latasin faijan hirvikivääriin paukkuja(7.62X53R) syksyn jahtia varten. Kohdistus oli seuraava: D166 luodilla ladattu patruuna jossa lähtönopeus 680m/s luokkaa. (Piipunpituus vain 55 cm). Nämä kävivät taulun keskelle. Toisissa patruunoissa oli Sako hammerhead ja nopeutta 620/ms luokkaa. Eli siis reilusti hitaampia. Noh ne kävivät tauluun 15 YLEMMÄKSI kuin selvästi kovempaa lähteneet D166 toset. Miten voi olla mahdollista??? Kaiken logiikan mukaanhan nopeammilla paukuilla iskemien pitäisi olla hitaampia ylempänä eikä toisin päin. katsoin PCB:llä ja lentoratdat eivät ohjelman mukaan poikkea toisistaan juuri lainkaan. Kiikari on kunnolla kiinni aseessa, aseen ruuvit kireällä, ammmunta tapahtui tuelta penkistä. :roll:

HJu

#1
Ja vastaus on: Piippuaika



Koska raskas luoti lähtee hitaammin aseesta ehtii ase nousta aavistuksen enemmän ylöspäin rekyylin voimasta kuin nopeammalla latauksella.



Jos aseen rekyyli suuntautuisi suoraan piippulinjan mukaan suoraan taaksepäin ampujan olkapäähän niin nostoa ei välttämättä tapahtuisi. Normaalikiväärillä piippulinja on kuitenkin korkeammalla kuin se osa joka ottaa olkapäähän kiinni ja sen vuoksi tätä nostoa esiintyy.
Terveisin,


HJu

JpL

#2
Ammuhan uudestaan vielä. Mikä sen hammerheadin paino on? D166 painaa 13 grammaa. Oli se hammerhead minkä painoinen tahansa (siis keveämpi) ei sen pitäisi noin tehdä. Kävikö se keskelle kumminkin? Hirvijahdissa tuollainen ei kyllä haittaa pätkääkään, mutta kummalta vaikuttaa. Ps. Älä ammu penkistä. (oliko sulla okein kasatuki?) koita ampua tuelta muuten, vaikkapa tyynyn tai repun päältä. Kummalta kuulostaa.



J
- \"Olen halunnut tehdä elämässäni vain kolmea asiaa: Kirjoittaa, metsästää, ja rakastaa.\"


JpL

#3
Hju laittoi näköjään viestin samaan aikaan ;o)

On luultavasti näin. Oman kokemukseni mukaan ampuminen toisesta asennosta - siis jossa ase pääsee liikkumaan hieman enemmän taaksepäin - silottaa näitä heittoja. Aika hurjalta kuitenkin kuulostaisi, jos tuo 60m/s vaikuttaa sataselta 15 senttiä. itse en päässyt edes .338 win mag:lla samoihin määriin, vaikka latasin koko sarjan minimistä maksimiin. Pirullako näistä tietää. Ammu eri asennosta (kun ei metsällä tuelta juuri räiskitä). Kerro miten kävi.



T: J
- \"Olen halunnut tehdä elämässäni vain kolmea asiaa: Kirjoittaa, metsästää, ja rakastaa.\"


Koheltaja

#4
Ihan vaan vinkiksi se että ase on kodistettava siinä ampuma-asennossa missä sitä tullaan käyttämään, jos ammunta tapahtuu pystystä niin silloin kohdistus pystystä, muutoin alkaa piippuajat kummittelemaan ja korohajonta kasvamaan jollain tietyllä latauksella potenssissa.



Hätäsempi kaveri olisi kuitannut osumapiste eron johtuvan henkimaailman hommista ja piipun värähtelyn solmukohdan epäsuotuisasta sijainnista  :D
Kylätason ampuja

john

#5
Kiitoksia kaikille vinkistä.Tuntee tässä itsensä nyt todella viisaaksi, noh tietääpä taas yhden asian lisää. piippuaika kuulostaa järkevältä selitykseltä, lisäksi en tiedä mistä asennosta aikaisempi kohdistus sataselle oli tapahtunut joten asia kyllä luultavasti selviää. Ja vielä selvennykseksi: Hammerhead 13g ja ladattu N150 40,7 grainia eli taulukkomaks vuoden 2004 taulukon mukaan.

espo

#6
Tuo erilaisten luotien yksilöllinen osumapisteen siirtyminen on aina kummastuttanut ihmisiä. Useimmiten ilmiötä varmaan selitetään omilla virheillä ampumasuorituksessa  tai sitten kelieroilla. Selityskin ilmiöön oikeasti eniten vaikuttavista syistä tuli jo ihan keskustelun alussa. Kannattaa joskus kokeilla hyvältä tuelta makuulta ampuen ja ase sekä etupäästään että takapäästään hiekkapussin tai vastaavan päälle tukien miten eri paikkaa 150 metriltä erilaiset patruunat käyvät. Löytyy yllättävää eroa koro- ja sivusuuntaisessa osumapisteessä, veikkaisi että kaikkein erilaisimmat patruunat tai lataukset jotka on kaikki kuitenkin täysteholatauksia,  poraavat reikää jopa kolmenkymmenen sentin päähän toisistaan.  Itselläni esim. kaksi 6,5-284 win latausta lähtönopeudella noin 900 m/s, jossa kaikki muut komponentit paitsi luoti ovat identtisiä, pporaavat tauluun reikää vajaan 10 cm päähän toisistaan 300 metrillä, kyseessä 9 gramman Lapuan Scenar ja 9,3 gramman lapuan FMJ. ja kaliiperin pitäisi olla laakalentoratainen, luotien teoreettiset putoamat tuolta etäisyydeltä noilla nopeuksilla eivät eroa paljoakaan. 308-kaliiperissa muistelisin  kohdanneeni noin 45 cm koroeroa/300 m yleisimpien tehdaslatausten välillä painoluokassa 9,7-12 grammaa. Ainoa keino tulla toimeen erilaisten patruunoiden kanssa on koeampua ne, asiassa ei auta edes mitkään ballistiikkaohjelmat. ja mitä hitaammat nopeudet, sitä enemmän poikkeamaa löytyy, esim pistooli- tai pienoiskivääri kaliipereissa

JpL

Joo
#7
Näin varmasti on. Ballistiikkaohjelmat ovat vain suuntaa-antavia.  Itselläni esim 12 gramman Scenar lentää puolesta kilometristä n.20 cm ylemmäs sillä nopeusaluella, kuin mitä manuaali antaa osunnalta ymmärtää - Ammunta tapahtuu kallion päältä, bibodilla ja säkki perän alla.

(Ja jos pönttöilijä - hänen oikeaa nimeään en viitsi kertoa tässä - kiinnostaa, niin maali on toisessa kalliossa ;o)



T: J
- \"Olen halunnut tehdä elämässäni vain kolmea asiaa: Kirjoittaa, metsästää, ja rakastaa.\"


john

#8
Nimen omaan 30cm. Näin paljon taulun keskustasta menivät yli 12gramman megalla ladatut paukut, joissa oli n150 49.4 grainia ja nopeutta 770m/s. Verrokkina han on siis D166 ladattu noin 680m/s lähtevä patruuna. Eli täytynee jatkaa kokoeilua.