TARKKA-AMPUJAKILTA

Tuo luvanvaraisuus haittaa tällaisia kokeiluja. Helppohan tuo olisi porata johonkin joutilaaseen aseeseen reikä, ja tehdä siihen paineilmasylinterillä toimiva ylipaineventtiili. Kyllähän ylipaineventtiilit toimii yllättävänkin tarkasti monessa sovelluksessa. Sitähän nuo on niin hydrauliikan ylipaineventtiilit kuin turbojen hukkaportit. Ja molemmissa käytöissä se paineen nousu katkeaa kun seinään.

Lähtönopeushajonnan vertailuunhan ei tarvitsisi olla edes mikään huippu piippu. Vähän huonompikin käyttäytyy kuitenkin vastaavasti. Mutta siten kun haluaa tietää, miten se vaikuttaa tarkkuuteen, niin sitten ei enää ole mitään iloa kokeilla tavallisella piipulla, kun paineen muutokset hukkuu piipun aiheuttamaan epätarkkuuteen.

Se idea, miksi koease pitäisi tehdä juuri paineilmalla, eikä jousella, on se että tietää tarkalleen jousivoiman, ja siitä pystyy laskemaan myös piipussa olevan paineen.

Kun katsoo tuota Varmint Alin 22 LR patruunan painekäyrää,niin vaikka piikkipaine alussa on about 8000 Psi,niin kun luoti on piipun puolivälissä,niin paine olisi enää about 1000 Psi eli about 70,3 kg/cm2?
Tuo lie mitattu pesän luota,mutta sama se on myös luodin takana.

Niin rynkyssä kuin puoliautomaatti haulikoissa kaasumännälle paine otetaan about piipun puolivälin seudulta.Liekö osin syynä,että paine on siinä kohden jo alhainen?

Jos on 600 mm piekkarin piippu ja kaasun ulos otto on 300 mm kohdalla,niin tilavuutta piipussa luodin takana on silloin about 7,4  cm3?  eli 7400 mm3.

Kun tuo piekkarin luodin Vo vaihteluväli on 320-328 m/s eli n.2,4 % ja JOS paineen vaihtelu luodin takana on lähes suoraan verrannollinen nopeuteen,niin 2,4 % tuosta 7,4 cm3:stä olisi vain 0,18 cm3.

Onko näin, jos paineen tasaajan mäntä ei liikkuisi esim 70 kg/cm2 voimalla vielä yhtään ja 72 kg/cm2 liikuttaisi 1 cm2 pinta-alaista mäntää 0,18 cm eli 1,8 mm niin ko paine ero tasaantuisi??
Nyt tuntuu luku pieneltä...Meninkö metsään jossain?

Mutta,mutta, kun luoti etenee ja paine luodin takana vähenee,niin paineentasaus mäntäkin palatuu ja what happens then?

Jousta männän taakse ajateltiin,mutta mikä muu mahdollinen? Neste ei puristu kokoon, paineilma/ kaasu männän takana? Kun pitäisi olla kuitenkin puhdistettavissa / avattavissa ajoittain....

Missähän kohtaa piipunvalmistusta muuten esim. rynkyn kaasumännän reikä tehdään? Ennen rihlausta? Ei ole helppoa rihlattuun piippuun reikää osuttaa uran pohjaan...Ainakin joutuu läppäämään kovin reiän teon jälkeen-:).

Osallistukaa laskenta taidon hlöt tähän,etten minä ihan "fake news" laskentaa harrastaisi...Vaikkakin opettajan mukaan matematiikka oli kiitettävä,mutta laulua vältettävä...

Perhana jos tämä olisi tullut BR-Tuotteen aikaan mieleen/eteen,niin protot olisi jo tehty.Oli senverran huima työryhmä: Kekkonen,Hartikka,Sivonen ja mie.
Aivan estoton porukka mitä kokeiluihin tuli.

Timppa

Kaasumännän reikä tehdään nykyäänkin rk:n piippuihin vasta kun piippu on asennettu runkoon kiinni. Eli Sakon/Valmetin aihiopiipuissa ei kaasureikää ole valmiiksi tehtynä. Reikä tulee rihlauran pohjalle ainoastaan vahingossa. En tiedä hoonataanko piippua poraamisen jälkeen mutta uskoisin että jotain viimeistelyä sinne tehdään.

Ar-15-aseissa kaasureikä porataan vasta sen jälkeen kun bolt extension on piippuun kiinnitetty. Niissäkään ei kaasureikää pyritä asemoimaan rihlojen suhteen koska tarkka paikka on seurausta sen bolt extensionn sijainnista.

Minun pähkäilyn mukaan sen käytännön luodin lähtönopeuden määrää hyvinkin pitkälle se maksimipaineen paineen piikki. Tämä siis sillä oletuksella, että luodit on identtisiä, ja erot johtuu ruudin määrästä ja palonopeudesta ym. Siellä puolessa välissä piippua se paine on niin pieni ja sitä kautta työntövoima, ettei sen loppupään paineen tasaamisella ole mitään käytännön merkitystä. Tuossa puolen välin kohdalla luodin nopeudet vaihtelee jo niin paljon, että pitäisi mitata ensin se luodin nopeus, ja sen mukaan avata venttiiliä, jotta saisi nopeuserot tasattua. Tuossa olisikin jo sitten vähän enemmän haastetta.

Sitä ylimenon kohdalla olevaa ylipaineventtiiliä pidän kyllä ihan uskottavana vaihtoehtona.

Jos erot johtuu esim. luodin halkaisija eroista, niin yhtälö muuttuukin aika paljon monimutkaisemmaksi.

Jos olisi ylipaineventtiili ja jos nuo paineet vaihtelee esim.11000 Psi-12000 Psi ja ylipaineventiili olisi säädetty avautumaan esim.paineella 11300 Psi,niin jo vain pitäisi Vo tasaantua.
Kaasun purkautuminen piipun alla olevaa putkea pitkin piipun suulle.

Noissa "venttiileissä" puhutaan PALJON kovemmista paineista,jopa 150000 Psi.

https://globe-benelux.nl/test-equipment/en/product-serie/hip-high-pressure-equipment/?gclid=CjwKCAjwq5-WBhB7EiwAl-HEklxGYhu0wwErcUudaqGsTqUOPwMmcfTwSMNAzX8mtmFxxMjnyJZNjRoCbukQAvD_BwE

Parhailla ilmakivääreillä,hyvillä luodeilla pääsee helposti <1,5 m/s V3 hajontaan.Luotien hifistelyllä tuotakin pienemmäksi.

Piekkareissa meillä on tuo 6-8 m/s V3 hajonta yleinen.Parhaalla tekemälläni luotivahalla sain tehdas patruunoista tuota hiukan alennettua,mutta oikeaa läpimurtoa ei tullut.

Suurin osa piekkarin nyt jäljellä olevasta kasojen koosta muodostuu tuosta Vo tai V3 nopeushajonnasta ja kun tunnetuilla aseteknisillä keinoilla 1:n millinkin puristaminen keski kasan koosta on sepällä kovan työn takana,niin kyllä tuon Vo hajonnan pienentäminen paineen tasaajalla olisi iso mahdollisuus käynnin pienentämiseen.

22 LR patruunassa nopeudesta muodostuu noin 35 % nallimassasta ja noin 65 % ruudista.Vaihtelee hiukan brändien välillä.

Kun pelkkä nallimassan tehon vaihtelu antaa jo usein lähes 5 m/s V3 eron,niin mikään sen jälkeen tehty vaihe patruunan valmistuksessa ei tuota tasaiseksi tee.

Mitta luodin olakkeesta kannan lerssin juureen (kun hylsyn kannan vahvuudet ovat tasaiset) on tärkeä. Luodin asetuspituuden merkitys on kaikille keskisytytteisten patruunoiden kotilataajille tuttua.

Piekkarilla ammumme AINA voimakkaalla rihlakosketuksellä,kun lukolla työnnämme lyijyluodin sisään.

Kun tuon mitan tärkeyden Piekkaritiimissä takavuosina huomasimme,niin iso osa porukasta joko pituuslajittelee kisapatruunat tai joku "Hannu Hanhi" löytää patruuna lot arvonnassa/etsinnässä niin tasapituisen valmistuserän että valikointi ei sitä juuri enää paranna.

Tuossa muuten vanha kuva 100 jaardiin (91 m) ammutut kasat.Valikoitu samasta Eley Tenex rasiasta pidemmät ja lyhyemmät.
S = 0,05 mm lyhyempi kuin L. Siis mitta luodin olakkeesta kannan juureen.
Vai olikohan jopa niin,että S= keskipituudesta 0,05 mm lyhyempi ja L= keskipituudesta 0,05 mm pidempi.

Kuitenkin +-0,02 mm pituuserot katoaa tausta kohinaan,mutta isommat erot alkavat näkyä jopa kohinan läpi taulussa.
Mitatessa jopa vahan vaihtelu tekee helposti satkujen heittoja.Mittakellon "rengas",joka asettuu luodin olakkeeseen on hyvä pitää koko ajan puhtaana.Korvapuikkoja kulunut runsaasti.

Timppa

Ps. Lähetin piruuttani tuonne Hollantiin kyselyn löytyykö heillä jotain valmista "pressure regulating valve" tms.ratkaisua,joka ei olisi kooltaan kovin iso.



 

Lainaus käyttäjältä: HJu - heinäkuu 08, 2022, 08:36
Kaasumännän reikä tehdään nykyäänkin rk:n piippuihin vasta kun piippu on asennettu runkoon kiinni. Eli Sakon/Valmetin aihiopiipuissa ei kaasureikää ole valmiiksi tehtynä. Reikä tulee rihlauran pohjalle ainoastaan vahingossa. En tiedä hoonataanko piippua poraamisen jälkeen mutta uskoisin että jotain viimeistelyä sinne tehdään.

Itse lyhensin AR:n kiväärikaasuisen piipun minimimittaan ja muutin karbiinikaasuiseksi - poraus osui sattumalta juuri uran pohjalle, ja oli kameralla tarkasteltuna niin siisti ettei mitään ylimääräisiä toimenpiteitä tarvittu. Avainasemassa oli mahdollisesti se että ensin porattiin millin kymmenystä pienemmällä terällä, ja vasta sen jälkeen aivan ohut siivu pois oikean kokoisella terällä.