Parallel node eli rinnakkaisen "värähtely solmun" etäisyys piipun suulta

[Long Range]

Tunerilla tai tekemällä piipun suu porauksella piipun päätä syvemmälle houkutellaan parallel node eli vastakkain olevien päävärähtelyn solmukohta TARKASTI luodin irtoamiskohtaan piipun suulla.

Päävärähtely menee piipussa kuin sini / cosini käyrä ja noilla em. pyritään luodin irtoamishetki saamaan sille hetkelle missä nuo ovat TARKASTI vastakkain.
Värähtelyä on muutakin kuin nuo päävärähtelyt ja myös useita taajuuksia.

Kuten on todettu Harrels tunerissa 1 klikkaus siirtää painoa 0,025 mm ja on todettu,että 1 klikkaus taakse / eteen tuosta " sweet spot" kohdasta alkaa heikentää käyntiä.

Tuo sini/cosini käyrän "pituus" vaihtelee tietty piipun pituuden / paksuuden mukaan ja noista syistä johtuen erilaisissa piipuissa tuo "sweet spot" pisteen houkuttelu matka TARKALLEEN luodin irtoamiskohdalle vaihtelee.

Eräs setä kysyi juuri Isä Calfeelta ohjetta hänen 457 mm pitkään ja 21,84 mm paksun piekkarin piipun tunerin viritykseen.

Normaali/yleisesti kasa-ampuijien käyttämä piippu on tasapaksu 610 mm pitkä ja 22,86 mm paksu.

Tuossa lyhyessä piipussa "houkuttelu matka" on lyhyempi kuin pitkässä:

Gerry, you're exactly right, the exact center of the parallel node in your barrel will most certainly be closer to the muzzle than will a 0,9" x 24" barrel..

Kehottaa kokeilemaan "out of box" ja vaihtamaan Harrels tunerin messinkisen? renkaan alumiiniseen.

Ekat piippuvärähtelyn mittaukset tehtiin täällä kiihtyvyys anturilla.Nyt työryhmä on rakentanut kosketuksettoman laser mittauslaitteiston ja katsotaan irtoaako sieltä jotain.

Kuitenkin alkaa tuntua siltä,että aseteknisin keinoin on kohta saavutettu "nirvana" ja VAIN piekkarin patruunan parantaminen voi enää viedä käyntiä paremmaksi mihin huippupiekkarit nyt pystyy.

Jäljellä oleva hajonta johtuu pääosin 22 LR patruunoiden nopeuserosta.

Olen yrittänyt jo vuosia "markkinoida" paineentasaus venttiili rakennetta piekkariin,mutta niin hullua seppää ei taida ainakaan täältä Härmästä löytyä,kun tietty rojekti tarttisi rahoittaakin....

Timppa

Ps.Kuvassa Harrels tuneri purettuna.

[HJu]

Kalevi Nurmentaus teki kiintovaimennettuihin piekkareohin paineenalennussäiliötä. Käytännössä piipun alkupuolelle porattiin 90-asteen kulmassa reikä josta kaasut ohjattiin erilliseen paineenalennuslieriöön jossa oli pieniä reikiä joista kaasut pääsi lopulta pihalle. Säiliölle oli koverrettu tukkiin oma tila piipun alle. Kakskakkosessa reikien ja paineenalennussäiliön täyttyminen ryönällä lienee ollut jonkinmoinen ongelma.

[jli]

Kieltämättä jossain määrin turhauttavaa. Nuoret klopitkin tuunaavat mopon pakoputkia helmholtzin resonaattoreilla ja erilaisilla laskukaavoilla, muuttelevat pituuksia ja muotoja jne saadakseen laitteen soimaan juuri oikein, ja sitten piekkarissa ei saada kaasun virtauksia ja paineita vakioitua. Itse olen ratkaissut ongelman pysyttelemällä kokonaan erossa 22LR-laitteista, mutta ratkaisussa on lievää rimanalituksen makua.

[HJu]

Yleensä aseen rakentaminen massatuotetun patruunan ympärille on vähän hölmöä koska loteittain patruunat kuitenkin vaihtelee.

Siksipä USAssa ovat jo pitkän matkan pienoiskivääriammunnassa siirtymässä itseladattuihin 22lr-panoksiin, sorvattuihin luoteihin ja nopeampiin rihkannousuihin. Samat metkut toimii keskisytytteisissä joten miksei myös piekkareissa.

[Brownells Finland Oy]

Niinpä, vielä kun sais niitä nallitettuja hylsyjä. Luoditkin Cutting Edge myy nallitettujen hylsyjen kanssa, joten saatavuus on huono. Mutta holkit saisi...

https://www.brownells.fi/epages/Suomi.sf/?ObjectPath=/Shops/Suomi/Products/146525430101294/SubProducts/430101294&IsMerchantPreview=1

[HJu]

No kun tällä hetkellä ei saa helposti edes kiväärinalleja niin tilanne on keskimäärin huono .-)

[Kumpumäen seppä]

En kyllä yhtään ihmettele, ettei innokkaita rakentajia ole jonoksi asti. 2000 bar luokassa oleva paineensäädin, jonka pitäisi toimia äärettömän tarkasti ja äärettömän nopeasti, on vähintäänkin haastava tehtävä. Erilaisilla säiliöillä ja porauksilla pystyy kyllä rajoittamaan maksimi paineita ja siten ehkä vähän pienentämään prosenttualisia vaihteluita, mutta sillä tuskin mitään merkittävää vaikutusta on. Tosin niin sitä äkkiä veikkaisi noista tunereistakin. 

[jli]

Ei siinä tarvitse säätää painetta - ainoastaan rajoittaa sitä. Toinen mahdollisuus olisi jollain valopäisellä jarrumekanismilla rajoittaa luodin maksiminopeutta. Pohdiskelu tietenkin jää vain teorian asteelle, kun ei ole lupaa pelehtiä aseenosien kanssa.

[Kumpumäen seppä]

Ei ole juurikaan tietoa noissa 22 lr:ssä käytetyistä ruudeista, ja niiden painekäyristä, mutta kuvittelisi, että aika nopeasti nousee paineet noissa. Eli tuo "ylipaineventtiili" pitäisi saada aivan siihen ylimenokartion paikkeille. Se maksimipainehuippuhan siitä olisi saatava leikattua pois. 

[Long Range]

Ruuteja jota käytän eniten 22 LR patruunoiden lataamisessa ovat 3N36 ja 3N37.Normipatruunassa on ruutia 1,0-1,1 grainia eli 0,065-0,071 grammaa.

"Asehullu" (Positiivisessa mielessä) Pertti T Kekkonen rakensi kyllä piekkariin paineen alennus venttiilin.Ehdin tehdä PTK:n kanssa monenmoista puuhailua noin15 vuotta,mutta ilmeisesti hän teki tuon paineenalennus mysteerin senjälkeen kun muutin Joensuusta pois.En nähnyt tuota vermettä,mutta hän alensi sillä Vo jopa 150 m/s or so.
PTK ehti menehtyä ennen kuin minulla kiinnostus tuohon heräsi.
Yritin löytää ko. asetta / edes jotain piirustuksia,mutta ei enää tärpännyt.
Hämäriä muistikuvia oli että ylimenosta painetta purettiin PTK:n virityksessä.

*Tiedän,että Koheltajakin on vastaavan kanssa joskus paininut.

Kun meillä on erilaisia puoliautomaattisia/automaattisia kaasumäntä aseita,jossa paine otetaan piipun reiästä latausliikkeelle.Tuo paineentasaus rakenne voisi perustua tuon jäljittelyyn.

Yritimme hiukan laskeskella yhden sepän kanssa millaisen jousikuorman tai muun paineen tasauksen tarvitsisi.
Hataraksi jäi meidän fysiikan taidot..

Ihan autotalli insinöörin ajattelulla:(Ei missään tapauksessa faktaa). Korjailkaa viisaammat!!!!

*22 LR patruunan paine liikkuu 11000-12000 Psi (758-827 bar).

www.muunna.info/yksikoeiden-muuntolaskuri.php?tyyppi=druck

*About 773-843 kg/cm2-->7,73-8,43 kg/mm2

*Jos tehdään 2 mm pyöreä reikä piippuun-->Pinta-ala 3,14 mm2

*Onko reiästä ulostulevan paineen voima (3,14x7,73)-(3,14x8,43) -->About  24-26,5 kg?

*1 mm:n reiällä voima tippuu tietty.Mutta into hiukan laantui kun vaatisi melko voimakkaan jousen painemännän taustalla.

*Rakenne voi olla suljettu "putki" piipun alla mutta oltava purettavissa palokarstan puhdistamista varten.

*Kuitenkin meillä on nopeus ero hyvissä patruunoissa esim. 320 m/s alin ja 328 m/s sekunnissa ylin.
  Noin 2-2,5 %.Onko tuo nopeus suoraan verrannollinen paineeseen?

*Yritin joskus laskea ährätä kuinka paljon paineen purku tilan  tarttee muuttua jos alin paine olisi esim.11400 Psi ja ylin 11700 Psi.
En löytänyt tähän hätään tupakin aski laskelmiani.Kuitenkin kun piekkarin piipun halkaisija on about 5,65 mm,niin tuo tarvittava painetilan muutos ei tartte olla iso.

Nollaan tuota paine eroa ei saada millään,mutta hemmetti jos nopeushajonnan saisi edes puolitettua paineentasaus vermeellä,niin voisi odottaa kasojenkin puolittumista/ainakin pienentymistä...

Tuossa Varmint Alin käppyrässä piikkipaine on vain <8000 Psi (562 kg/cm2) ?

www.varmintal.com/a22lr.htm

Kehitellään!

Timppa

Ps. Menikös se niin,että viisaat hyödyntää keksintöjä joita hullut keksii-:).

[rum]

jli:n kans samoilla linjoilla, parempi kun ei päätä liikoja vaivaa 22:n kans.

[Long Range]

Tarkka-ampujalle totta vie 22:n ei ole "pää työkalu",mutta se on hyvä harjoittelu "laite" tuulenlukemisen,laukaisun yms. kanssa.

Sen pitkähkö luodin piippuaika ja jo 100 m:iin suurehko tuulenvienti ovat "hyviä" ominaisuuksia kun noita em. asioita treenaa.

Ja vaikka en ole hyvä tuulenlukija,niin sen olen oppinut,että vain hyväkäyntisellä aseella pystyy tuulenlukemista kunnolla opettelemaan.

Kun heitto ei tule juuri koskaan välineestä ,vain tuulesta (joskus tietty väreilystä), niin ei ole kuin yxi "syyllinen" liidokista ja se on väärin luettu tuuli ja syyllinen ihan ite perän takana.

Timppa

[veeteetee]

Ei varsinaisesti liity tarkka-ammuntaan, mutta panoskammion paineensäätöön kyllä: 90-luvulla Suomessa tehtiin pieni sarja Baikal IJ-18 -haulikkoon pohjautuvia nukutusaseita, työnimeltään Hirvi-Hilti. Nimi kertoo kaiken, aseella nukutettiin hirviä (pääasiassa, mutta myös mm. karkurihärkiä) ja ajopanoksena oli Hilti-naulaimen patruuna. Lussuimmallakin Hiltillä nopeutta oli niin muoviselle ampullille (hajosi) kuin kohteellekin (yksi kauris kuoli) liikaa, joten aseeseen konstruoitiin neulaventtiili, jonka kautta ylimääräinen paine vuodatettiin pois; periaate toimi

[MTä]

Ei varsinaisesti liity tarkka-ammuntaan, mutta panoskammion paineensäätöön kyllä: 90-luvulla Suomessa tehtiin pieni sarja Baikal IJ-18 -haulikkoon pohjautuvia nukutusaseita, työnimeltään Hirvi-Hilti. Nimi kertoo kaiken, aseella nukutettiin hirviä (pääasiassa, mutta myös mm. karkurihärkiä) ja ajopanoksena oli Hilti-naulaimen patruuna. Lussuimmallakin Hiltillä nopeutta oli niin muoviselle ampullille (hajosi) kuin kohteellekin (yksi kauris kuoli) liikaa, joten aseeseen konstruoitiin neulaventtiili, jonka kautta ylimääräinen paine vuodatettiin pois; periaate toimi

Kuulostaa melkoiselle tekeleelle 
Mutta jos joku toimii, niin ei muuta kuin kovaa ajoa vaan.

[Perkeleen_Luoma]

Toki neulaventtiilillä saa yläpaineita laskettua, mutta ei sillä mitään maks. paineen vakiointia tehdä.
Esim. Jos taivoitteena on laskea heittelevät maks.paineet 680-700bar väliltä tasolle 660bar +/- 3bar.