TARKKA-AMPUJAKILTA

Kun piekkarin asentoammunta ja kasa puolen pisteammunta tapahtuu 50 m:iin,niin käynnit/patruunat/nousut/yms. 100-150 m:n ampumamatkoille jääneet vähemmälle huomiolle.
Noita saisi kehitellä ne ketkä noita pitkiä matkoja ampuvat.

Piekkareissa on hyvä erotella "hyvä käyntinen" ja "huippukäyntinen".

Laitan kuvat tauluista,joissa toinen on minun "hyvä käyntisellä" ammuttu ja sitten toinen valitettavasti ei minun ampuma "huippukäyntisellä" ammuttu.

50 m:iin I.R.50/50 pistetaulussa kymppi on 6 mm ja X eli napakymppi on 1,2 mm.
X:n määrillä ratkotaan pääosin kärkisijat (ellei ole kova/pyörivä tuuli).

Ase on huippukäyntinen vasta jos jatkuvasti saa ammuttua 250 pistettä ja yli 20 X.Lähellä tuota olevia  piekkareita Suomessa on tällä hetkellä vain 4 kpl (Niistäkin yhdestä taitaa jo piippu hyytyä).Kaksi niistä valmistettu Suomessa ja 2 on USA:ssa tehtyjä.
Niillä ampuvat pääosin Tomi ja Aappo Korpi ja Tapani Nousiainen.
Suomessa tehdyissä seppinä Tapani Nousiainen ja Jan Stenroos.
Vain sellaisella aseella voi EM tai MM kisoissa päästä pallille ja on päästykin.
Ja niihinkin pitää patruunoiden valmistus erä testeissä löytää "aarre" eli huippukäyntinen lot erä,jossa ei ole flyereita seassa.
Näin kävi esim. Tomille ennen Australian MM kisoja.Löytyi sellainen Lapuan XAct lot erä Schönebeckin testeissä jolla sitten Tomi ja Aappo Korpi toivat Suomeen repullisen mitaleita MM kisoista.

Aseen,pesän ja piipun rakenteella voidaan saada käynnin TASAISUUTTA eli vähentää/pienentää patruunoista syntyvien flyereiden määrä/koko minimiin.
Yksi ainoa ysi 75:stä kilpalaukauksesta voi tiputtaa paljon sijoja isoissa kisoissa.

Jos nykytietämyksellä haluaisin koota huippukäyntisen pienoiskiväärin,niin se koostuisi näin:
(Noita on muutama tulossakin Suomeen kevään 2021 aikana)

*Lukkokehys Turbo V-3 (3 sulkunokkaa ) ja vielä kuunsirppi mallisella crecent iskupiikillä,johon Anthony DiOrg virittänyt jousivoiman.

www.turboaction.net/

*Piipuksi Shilen Ratchet tai jos jaksaa jonottaa,niin Muller 4 MI.

http://mullerworksinc.com/making-barrels

www.shilen.com/ratchetRifle.html

*Pesitys Calfee 0.2250 " (5,715 mm) kalvaimella (tosi ahdas suora pesä).Dave Mansonilta nuo tilattiin.Niitä löytyy Suomessa Tapani Nousiaiselta,Tomi Korvelta ja Ilkka Korremäeltä.Omani myin juuri Ilkalle.
Pesityksessä jätetään lyijyrenkaalle tilaa muodostua.

*Harrelsin tuneri piipun päähän.

*Tukki? No puu /hiilikuitu kumpikin toimii kunhan vaan "straight line" ja petaaja tekee työnsä.

Timppa

Lainaus käyttäjältä: MOj - joulukuu 18, 2020, 21:02Muutama vuosi.sitten oli kahta erää Midas+ paukkua ja jostain syystä toisen erän keskiarvo VO oli n. viiden asteen pakkasessa 327ms ja toisen 319ms. Tuo hitaampi kävi ongelmitta normaalisti, mutta nopemmalla tuli selkeitä kärpäsiä.

Monessa eri tietolähteessä, kuten edesmenneen PTK:n kirjoituksissa, tuli esille usein että käynnin osalta edullisin lähtönopeus olisi 280m/s molemmin puolin eli selkeästi alle äänennopeuden. Aikoinaan kun tuli touhuttua piekkareiden vaimennusten kanssa, tämä korostui kiintovaimennetussa piekkarissa.

Piipun pituus oli 250mm ja patruunapesän etupuolelle porattiin piipun läpi paineenpoistoreikä jolla saatiin lähtönopeutta alemmaksi sekä kaasupaine purkautumaan kiintovaimentimen ensimmäiseen kammioon. Näillä käynti oli lähes poikkeuksetta parempaa kun perinteisillä piipuilla. Siihen aikaan ei ymmärretty miksi, ilmeisesti osittain alennetun lähtönopeuden takia. Painereiät alensi lähtönopeuden normi paukuilla sinne 300m/s tuntumaan, osalla alle ja toisilla vähän yli.

Alemmalla lähtönopeudella huomattiin myös että luodin lentoääni katosi lähes kokonaan, tyynellä kelillä kun kuulee alle äänennopeuden lentävän luodin vienon suhinan kun ampuu ilman kuulonsuojausta ja hyvällä vaimentimella. Mitä lähemmäksi mennään äänivallia, sitä kovemmalta suhina kuulostaa.

Virtausnopeus voi ylittää paikallisesti äänennopeuden, vaikka luoti itsessään liikkuisi alle äänennopeutta. Tuossa videossa ovat kuvanneet ilmiötä:

https://youtu.be/BPwdlEgLn5Q?t=306

Jossain mach 0.8 tai viimeistään 0.9 jälkeen ääneen alkaa tulla enemmän sellaisia repiviä komponentteja, jotka johtuvat juuri niistä minikokoisista yliäänipaineiskuista. Muotoilun ja paineen alentumisen seurauksena äänennopeus voi joissain laitteissa paikallisesti ylittyä yllättävänkin alhaisilla nopeuksilla, mutta luoti on tuossa suhteessa aika puhdasmuotoinen kappale.

Lainaus käyttäjältä: MOj - joulukuu 18, 2020, 21:02
Tästä itsellä yksi hyvä käytännön esimerkki. Muutama vuosi.sitten oli kahta erää Midas+ paukkua ja jostain syystä toisen erän keskiarvo VO oli n. viiden asteen pakkasessa 327ms ja toisen 319ms. Tuo hitaampi kävi ongelmitta normaalisti, mutta nopemmalla tuli selkeitä kärpäsiä.

Ja molemmat kävivät yhtä hyvin lämpimämmässä kelissä? Joka tapauksessa pienellä otannalla (aseiden, patruunaerien ja laukausten määrässä mitattuna) poikkeavuudet voi selittää suurinpiirtein valitsemallaan muuttujalla.

En siis kiistä ilmiötä, ja omakin järki sanoo ettei äänennopeuden ohittaminen ainakaan tee luodin lentoa vakaammaksi, mutta jotain hyötyjä noilla "ylikovilla" nopeuksilla haetaan kun ihan jokainen patruuna on siellä epämukavan lähellä äänennopeutta. Onko sitten palotapahtuma, piippuaika, lentoaika, muut ulkoballistiikkaan liittyvät tekijät kuten tuulenvienti jota täälläkin on pohdiskeltu.

Noihin muissa postauksissa mainittuihin ääniin yms., kun siirrytään suurempiin luodinhalkaisijoihin ja kaliiperimitaltaan lyhempiin piippuihin alkaa todella korostua esim. 0.8 Mach lähtönopeuden kaikinpuolinen hiljaisuus vrt. 0.9 Mach saati sitten joku 0.95 Mach. Siis sekä suupamauksessa että lentoäänessä.

Lainaus käyttäjältä: jli - joulukuu 19, 2020, 06:37


Jossain mach 0.8 tai viimeistään 0.9 jälkeen ääneen alkaa tulla enemmän sellaisia repiviä komponentteja, jotka johtuvat juuri niistä minikokoisista yliäänipaineiskuista. Muotoilun ja paineen alentumisen seurauksena äänennopeus voi joissain laitteissa paikallisesti ylittyä yllättävänkin alhaisilla nopeuksilla, mutta luoti on tuossa suhteessa aika puhdasmuotoinen kappale.

Näinhän se on, ja aina luotiin ollessaan transsoonisella alueella kohdistuu epäedullisia vaikutuksia, mutta suurimmat niistä liittyvät varmasti nopeasti kasvavaan paineeseen ja siihen liittyvään shokkiaaltoon kun äänivalli rikkoontuu kummasta suunnasta tahansa.

Näihin kun lisätään vielä yhtenä asiana esim. luodin valmistuksesta johtuvat heitot mm. luodin muotoilussa ja sen aiheuttama epätasainen paine virtauskerroksessa ja siitä aiheutuva epästabiliteetti ( Bernoullin laki, kun virtauksen nopeus kasvaa, sen aiheuttama staattinen paine pieneneee), mikä kasvaa ja minkä vaikutus oletettavasti korostuu entisestään transsoonisella alueella.

mm. Tähän liittyen SO: mainitsemat rihlan nousukokeilut voisivat olla hyvinkin kiinostavia.

Lainaus käyttäjältä: jthyttin - joulukuu 19, 2020, 09:32

Lainaus käyttäjältä: MOj - joulukuu 18, 2020, 21:02
Tästä itsellä yksi hyvä käytännön esimerkki. Muutama vuosi.sitten oli kahta erää Midas+ paukkua ja jostain syystä toisen erän keskiarvo VO oli n. viiden asteen pakkasessa 327ms ja toisen 319ms. Tuo hitaampi kävi ongelmitta normaalisti, mutta nopemmalla tuli selkeitä kärpäsiä.

Ja molemmat kävivät yhtä hyvin lämpimämmässä kelissä? Joka tapauksessa pienellä otannalla (aseiden, patruunaerien ja laukausten määrässä mitattuna) poikkeavuudet voi selittää suurinpiirtein valitsemallaan muuttujalla.

Otanta on kohtuullisen pieni. Muutamia kymmeniä laukauksia molemmilla erillä tuona kyseisenä pakkaspäivänä, mutta lämpimillä keleillä satoja ja molemmat kävivät suunilleen yhtä hyvin.
Eron kylmään kyllä huomasi.

Näihin asioihin liittyy ylipäätään paljon eri tekijöitä, kun puhutaan pelkästään ulkoballistiikasta, ja asiat nivoutuvat toisiinsa.

Tämä pitää ihan paikkaansa ja vieläkin elää uskomuksia kiintovaimennttujen kiväärien paremmuudesta kun ei ymmärretä että patruunaa muokkaamalla saadaan sama lopputulos. Tuo on harmillisen totta, kiintovaimennetulla monesti ei voi ampua sitten täystehopaukkuja (siis keskisytytteisillä kivääreillä). Mutta näin ennen kun oli vain yhtä patruunaa saatavilla. Toki kun aikoinaan tein 45ACP kiintovaimennetun ja ammuin tehdaspaukkua niin vaimentimen tilavuudella oli tosi iso merkitys ääneen siitä huolimatta että v0 oli 270-280m/s.

Lainaus käyttäjältä: Koheltaja - joulukuu 19, 2020, 06:13

Lainaus käyttäjältä: MOj - joulukuu 18, 2020, 21:02Muutama vuosi.sitten oli kahta erää Midas+ paukkua ja jostain syystä toisen erän keskiarvo VO oli n. viiden asteen pakkasessa 327ms ja toisen 319ms. Tuo hitaampi kävi ongelmitta normaalisti, mutta nopemmalla tuli selkeitä kärpäsiä.

Monessa eri tietolähteessä, kuten edesmenneen PTK:n kirjoituksissa, tuli esille usein että käynnin osalta edullisin lähtönopeus olisi 280m/s molemmin puolin eli selkeästi alle äänennopeuden. Aikoinaan kun tuli touhuttua piekkareiden vaimennusten kanssa, tämä korostui kiintovaimennetussa piekkarissa.

Piipun pituus oli 250mm ja patruunapesän etupuolelle porattiin piipun läpi paineenpoistoreikä jolla saatiin lähtönopeutta alemmaksi sekä kaasupaine purkautumaan kiintovaimentimen ensimmäiseen kammioon. Näillä käynti oli lähes poikkeuksetta parempaa kun perinteisillä piipuilla. Siihen aikaan ei ymmärretty miksi, ilmeisesti osittain alennetun lähtönopeuden takia. Painereiät alensi lähtönopeuden normi paukuilla sinne 300m/s tuntumaan, osalla alle ja toisilla vähän yli.

Alemmalla lähtönopeudella huomattiin myös että luodin lentoääni katosi lähes kokonaan, tyynellä kelillä kun kuulee alle äänennopeuden lentävän luodin vienon suhinan kun ampuu ilman kuulonsuojausta ja hyvällä vaimentimella. Mitä lähemmäksi mennään äänivallia, sitä kovemmalta suhina kuulostaa.

Irtovaimentimella ei päästä koskaan samaan kuin ratkaisulla jossa 100% kaasutiiviys säilyy (ei välttämättä piipunsuulle mutta edes ohi joidenkin kammioiden). Ja kun tilavuudesta on puhe, piippua rei'ittämällä tehdyllä kiintovaimentimella päästään käyttämään suuria kammioita ilman että first round pop tulee samanlaiseksi ongelmaksi kuin irtopöntöllä.

Mutta tosiaan "terveelle piipulle" tehtyjen patruunoiden käyttäminen vie ideaa kiintovaimennuksesta, koska ne yleensä likaavat tolkuttomasti yms. ja kiintovaimennin on jo lähtökohtaisesti paljon hankalampi kuin irtopönttö. Jos kuitenkin haluaa mahdollisimman hiljaisen, on (räätälöityjen patruunoiden lisäksi) yksinkertaisellakin kiintovaimentimella helppo ottaa suupainetta huomattavasti matalammaksi ja ruuvata erillinen vaimennin keulille hoitamaan loput. Todennäköisesti "märkänä" ja/tai läpiammuttavalla/ammutavilla laipoilla. Tai no jos oikein pellepeloton haluaa olla, niin saadaanhan vaimennus rakennettua pelkkään patruunaankin.