TARKKA-AMPUJAKILTA

Tilasin otsikon laitteen Finnaccuracystä. Eilen pääsin radalle kokeilemaan. Ase kompillinen AR-15 20" piipulla. Patruuna 55 Geco Target.

Hyvin mittasi ne 15 ptr mitä ammuin. Sai tutkakaiun kaikista ammutuista luodeista 25m 50m, 75m ja 100m matkoilta ja laski BC:n niihin olosuhteisiin suoraan.

Ampumapaikkana PV:n katettu ja vähän hämärä ampumakatos.

Toimi juuri niin kuin pitää. Eli laite päälle, puhelimesta FX Ballistics päälle, laitteiden autoconnection päälle, oikea asevalinta valikosta ja siitä vaan ampumaan. Laite tarvitsee noin sekunnin laukausten välillä jotta ehtii kaikki tiedot mitata ja kirjata ylös. Laite oli vahvemman käden puolella noin 15cm päässä aseesta ja noin puolessavälissä piippua, selvästi kompin takana. Ei tarvitse valoa ja riittää että sen suuntaa putkitähtäimen avulla omaan tauluun.

Mahtuu suojalaukun kansaa helposti reppuun ja oma jalusta riittää joten ei tarvita tripodiakaan.

Hyvä laite!

Olen tuon hankkimista myös hiukan harkinnut... Hyvä laite ilmeisesti. Riistan Youtube-kanavalla kokeilussa ja sai positiiviset arvostelut.

Hyvältä kuulostaa. Olin jo kallistunut odottamaan vielä Garminin Xero C1 Pro:ta ennen lopullista hankintapäätöstä, mutta tuon Riista -lehden arvion pohjalta laitoin FX True Ballisticsin tilaukseen. Tähän asti mittaukset ovat hoituneet MagnetoSpeedillä, mutta sen kiinnitystapaan kypsyneenä se menee nyt vaihtoon.

Kuulostaa hyvältä jos nappasi jokaisen .223:n. Nimittäin mulla BulletSeeker/SpeedTracker Mach3 toimii muuten mainiosti, mutta yhtään .223 laukausta en ole saanut napattua, mistään asennuksesta. Ja näyttää tuo antavan myös paremmin dataa.

Minulla on Bullet Seekerillä käytännössä jokainen laukaus antanut lähdöt. En muistaisi, että yhtäkään laukausta ei olisi saatu kiinni. Ainoa poikkeus oli yhden softa-updaten jälkeen, jolloin sain haamulaukauksia. Käytetty .22, .223 ja useita muitakin kaliipereja .408 asti. Ei eroa, onko Bullet Seeker aseen sivulla vai alla.

Menen varmaan pe-iltana kokeilemaan vaihteeksi 308 Winin kanssa tuota FX True Chronographia.Pimeää ja pakkasta ennusteen mukaan -5C.

Odotan mielenkiinnolla, onhan tämä chronyjen, ja nyttemmin cedn jälkeen vakavassa harkinnassa, toki garminin uutuuskin on kiinnostava. Labradaria en koskaan saanut hankittua, hyvästä tyrkystäkään, se lisätilpehöörin tarve nyt vaan ei houkutellut hintatason päälle. Haulikon haulipaukkuja tämä ei kaiketi ymmärrä, kuten ei ladradar, ja tuskin garminkaan, niidenkin mittaroinnille olisi käyttöä. Nuo kaikenlaista kerrosfyllinkiä sisältävät volframilataukset on olleet ylihaastavia normimittareillekin, 3-5 virhetulosta kalliilla panoksilla alkaa syömään kovinta intoa.

Sen verran eilisillan kokeiluista että pari sarjaa meni ihan hyvin ja mittari mittasi ok. Eli valaistussa ampumakatoksessa jossa mittari oli aseen veiressä suunnattuna 150m päässä olevaan tauluun. Ase SIG716 Sport 308Winjossa 16.5" piippua ja 2-kammiosuujarru. Parin sarjan ja noin kolmen vartin jälkeen alkoi tulla ongelmia.

Ilmeisesti ensin mittari oli päässyt vähän kääntymään eikä mitannut. Pieni tarkennus maaliin ja mittasi useamman laukauksen Sitten parissa sarjassa alkoi tulla mahdottomia ylinopeuksia kuten 1200m/s 308 Winillä yms. Kaveri kommentoi että kun tutka oli samalla makuualustalla aseen ja ukon kanssa niin bipodilla oleva rekyylistä perääntyvä kivääri täräytti bipodin kautta jäykkää makuualustaa ja sitä kautta mittaria joka heilahteli vähän laukausten mukana ja se voisi selittää sekoilua. Toinen mahdollinen syy oli -3C pakkanen joka saattoi vaikuttaa akkuun tai elektroniikkaan. Näyttö toimi kyllä ihan ok eikä siis jäätynyt tms.

Käyttöohjeissa kielletään" laitteen käyttö äärilämpötiloissa". Kova pakkanen voi kuulemma vaurioittaa akkua.-3C ei mielestäni kuitenkaan ole kova pakkanen. Pitää seuraavalla kerralla kokeilla pitää laitetta betonilla siinä maton vieressä, josko auttaisi ja miten lämpötila vaikuttaa jos vaikuttaa.

Sain silti kolmesta sarjasta mitattua nopeudet pakkaskelillä pimeässä joka vanhalla valokennomittarilla olisi jäänyt tekemättä kokonaan.

Lainaus käyttäjältä: HJu - joulukuu 16, 2023, 18:37
Kaveri kommentoi että kun tutka oli samalla makuualustalla aseen ja ukon kanssa niin bipodilla oleva rekyylistä perääntyvä kivääri täräytti bipodin kautta jäykkää makuualustaa ja sitä kautta mittaria joka heilahteli vähän laukausten mukana ja se voisi selittää sekoilua.

Toivottavasti tässä syy... Tuli tilattua myös kyseinen mittari. Ei ole tosin vielä saapunut. Oli myyjältä loppu, mutta kohtapuoliin saamassa täydennystä.

Tänään taas illalla radalla. Lämpötila +1C. Katoksella ja tauluilla valot, välimatka pimeänä. Ammuin katoksesta jossa väliseinät loosien välillä. Ammuin .223 komppiarskalla 16lks Geco DTX .223 (6lks ja 10lks sarjat) sekä Geco Target .223 (5lks ja 10ptr sarjat). 31 lks yhteensä.

Mittari oli betonilla aseen ja ampumamaton vieressä. Kohdistettu aina ammuttavaan tauluun 150m päässä mittarin tähystimen läpi katsottuna. Mittari rekisteröi jokaisen laukauksen ja antoi uskottavia lukemia sekä 25m, 50m, 75m ja 100m nopeudet.

Eli moitteetonta toimintaa boattail .223:lla. Perjantain ongelmat liittyivät kompattuun 16.5" piipulla varustettuun 308Win  puolariin jonka suupaine sekä rekyyli bipodin ja ampumamaton kautta välittyi ampumamaton päällä olevaan mittariin joka heilahteli hieman,joka laukauksella. En usko että pakkanen liittyi virheellisiin lukemiin mitenkään vaan ne olivat varomattoman käyttäjän syytä.

Kävin tänään omaani kokeilemassa ensimmäistä kertaa. Aseena Tikka T1X 22lr. äänenvaimentimella. Puhelimeen oli ladattu se appi. Hyvin pelasi, kunhan sääti herkkyyttä korkeammalle. Loistava laite.

Kukaan päivittänyt firmistä (https://www.youtube.com/watch?v=smadH8GEIVA) vai onko laitteissa ollut valmiina uusin EU verisio 1.0.56?

Laitettahan on sekä USA:n että EU:n markkinoille ja erona tutkan teho, kuten muissakin vastaavissa laitteissa. Kaksi tuoreinta ohjelmistoversiota (https://www.exc.fi/tbc/update/) ovat vain USAn markkinoille tehdylle versiolle. Onkohan laitteissa mitään fyysistä eroa mikä estäisi päivittämästä uusimpia versioita EU-malliin ::)

Edellisen viestin juutuubin videon kommenttiosiota selaamalla tähänkin kysymykseen sai vastauksen.. eli onnistuuhan se uusimman 1.0.58 version päivitys täälläkin. Ja pitihän se toki itsekin testata ;)

Pakkasta senverran ettei ampuradalle viitsi lähteä ruutiaseilla toimintaa testailemaan. Sisätiloissa sai muutaman co2 airsoft pistoolinkudin nopeuden napattua. Ja uusin softaversio 1.0.58 toimii hienosti. Ehtivät varmaan saada 1.0.59 jakoon ennenkuin pääsen radalle.

Ammattimies ajaa joka kelillä. Kaverilta tuli juuri eilen testidataa. Pakkasta -36C 300m ammunnoissa. Hyvä on tietää miten homma ja laitteet toimii vähän kylmemmässäkin. Tietyt tilanteet ei keliä kysy.

Sorry offtopicista.

Itseäni on alkanut tutka kiinnostamaan ja nyt kun noita pieniä vaihtoehtoja tulee tarjolle kevään mittaan.. FXssä olisi kuitenkin etuna tuo BC:n laskenta. Te ketkä tämän laitteen omistatte niin kuinka hyödylliseksi olette sen kokenut? Poikkeaako mitatut BC:t paljon nimellisistä?

Tarkoittaako "nimellinen BC" luodin valmistajan rehellisyysasteensa mukaan ilmoittamaa mainoslukemaa? Eikös sillekin pitäisi tietää nopeusalue. Ja luodin pyörimisnopeus?

Poikkeaa ne. Tosin pitää huomioida että FX laskee ne BC aina kulloistenkin olosuhteiden mukaan. Tehtaat ilmoittaa arvonsa aina jossain ICAO-olosuhteissa joita harvemmin radalla on. Olisikin ihme jos eri olosuhteissa mitatut arvot ei heittäisi.

Tarvitaanko BC-laskuria ? Ei varmaankaan mutta ei siitä haittaakaan ole. FX näyttää myös noin 100m saakka luodin todelliset nopeudet koska siinä voi asettaa 4 eri etäisyyttä joista nopeudet saa. Muut valmistajat ei taida tätä dataa näyttää. Eli se BC perustuu ihan mittauksiin joita ei turhaan ampujasta piilotella. Se laskee myös suoraan lentoratataulukot juuri siihen keliin missä ammutaan. Tämä on joillain pitkän matkan sessioilla ihan kätevä ominaisuus.

Lainaus käyttäjältä: oho osu - helmikuu 06, 2024, 18:03
Tarkoittaako "nimellinen BC" luodin valmistajan rehellisyysasteensa mukaan ilmoittamaa mainoslukemaa? Eikös sillekin pitäisi tietää nopeusalue. Ja luodin pyörimisnopeus?

Ei valmistajat valehtele. He tietävät että samalla luodilla on eri keleissä eri BC ja he ilmoittaa niistä edustavimman. Oma vika jos ampuu räntäsateessa jollain vähän tuhnummalla kaliperilla :-)

Tutkat ei laske eikä välitä sinänsä rihlannousuista mutta luodit välittävät. Tutkat kyllä laskee sen BC luodinnopeuksista ja siten epäsuorasti huomioi rihlannousun.

Taitaa Hornady olla harvoja joka ilmoittaa samoille luodeille eri BC:t eri rihlannousuille.

FX tekee hommasta helppoa: BC lasketaan omasta aseesta ammutusta luodista. Tämä on tarkempi arvo kuin mikään mainostoimiston arpoma arvo.

Tuolla tai omilla exceleillä bc-arvoa voi myös laskea, toki ne kaksi mittausta tarvii oĺla:

https://www.jbmballistics.com/cgi-bin/jbmbcv-5.1.cgi

Kaikissa tapuksissa lopputulos lienee just niin tarkka, kuin likiarvot sanelee, myös sen laitteen määrittämät ei mitään absoluuttisesti oikeita luultavastikaan ole.

Lainaus käyttäjältä: HJu - helmikuu 06, 2024, 18:03
Poikkeaa ne. Tosin pitää huomioida että FX laskee ne BC aina kulloistenkin olosuhteiden mukaan. Tehtaat ilmoittaa arvonsa aina jossain ICAO-olosuhteissa joita harvemmin radalla on. Olisikin ihme jos eri olosuhteissa mitatut arvot ei heittäisi.

Tarvitaanko BC-laskuria ? Ei varmaankaan mutta ei siitä haittaakaan ole. FX näyttää myös noin 100m saakka luodin todelliset nopeudet koska siinä voi asettaa 4 eri etäisyyttä joista nopeudet saa. Muut valmistajat ei taida tätä dataa näyttää. Eli se BC perustuu ihan mittauksiin joita ei turhaan ampujasta piilotella. Se laskee myös suoraan lentoratataulukot juuri siihen keliin missä ammutaan. Tämä on joillain pitkän matkan sessioilla ihan kätevä ominaisuus.

Puhutaanko me poikkeaman suuruusluokkana prosentin kymmenyksistä / prosenteista vai kymmenistä prosenteista?

Lainaus käyttäjältä: HJu - helmikuu 06, 2024, 18:03
FX näyttää myös noin 100m saakka luodin todelliset nopeudet koska siinä voi asettaa 4 eri etäisyyttä joista nopeudet saa..

Uudemmalla softaversiolla näyttää maksimissaan 200m saakka 50m jaotuksella  ;)

Sehän riippuu luodin halkaisijasta. 5.56:lla kokeillut vasta 100 metriin. 308:lla varmaan antaisi arvoja pidemmällekin.

Lainaus käyttäjältä: ErkkiEinari - helmikuu 06, 2024, 20:08

Lainaus käyttäjältä: HJu - helmikuu 06, 2024, 18:03
Poikkeaa ne. Tosin pitää huomioida että FX laskee ne BC aina kulloistenkin olosuhteiden mukaan. Tehtaat ilmoittaa arvonsa aina jossain ICAO-olosuhteissa joita harvemmin radalla on. Olisikin ihme jos eri olosuhteissa mitatut arvot ei heittäisi.

Tarvitaanko BC-laskuria ? Ei varmaankaan mutta ei siitä haittaakaan ole. FX näyttää myös noin 100m saakka luodin todelliset nopeudet koska siinä voi asettaa 4 eri etäisyyttä joista nopeudet saa. Muut valmistajat ei taida tätä dataa näyttää. Eli se BC perustuu ihan mittauksiin joita ei turhaan ampujasta piilotella. Se laskee myös suoraan lentoratataulukot juuri siihen keliin missä ammutaan. Tämä on joillain pitkän matkan sessioilla ihan kätevä ominaisuus.

Puhutaanko me poikkeaman suuruusluokkana prosentin kymmenyksistä / prosenteista vai kymmenistä prosenteista?

Esimerkinomaisesti aikoinaan Lapua ilmoitti  vanhalle 155 Scenarille BC:ksi muistaakseni G1 .491. Käytännössä niin kesällä kuin talvellakin noin 20 eri 308 Winin aseessa todellinen arvo pyöri siellä .445-.455 paikkeilla. Eli jossain 8-11% paikkeilla se lapinlisä oli. Ei se haitannut koska luoti oli silti parasta mitä pitkän matkaan ammuntaan kaupasta sai 308 Winiin tuolloin.

Eihän tuolla alle 500m matkoille ole juuri merkitystä mutta 308 Winille vaikutus alkaa raketoimaan 600m jälkeen ja on kilsassa jo ihan merkittävää.

Sivuhuomiona kannattaisi veneperästen luotien kanssa käyttää ehdottomasti g7 arvoa, paljon vähemmän virhettä ja ylipäänsä bcn hienosäätöä vs g1 arvot.

FX:ssä voi säätää laskeeko se BC:n G1 vai G7 -arvoina. Tätä valintaa ei taida missään muussa kuluttajatason laitteessa tällä hetkell olla.

Itse en yli 300m radalle päässyt ampuman niin mikä on osoittautunut oikeaksi tavaksi muuttaa lentorataa ?
Tällä meinaan sitä että kun olen 100m radalla kohdistanut ja ottanut vauhdit niin yleensä 300m radalla ollut noin naksun, joskus kaks pielessä korkeus.
Käytössä yleensä Lapuan luoteja (6.5mm 8g) ja olenkin luottaut heidän BC G7:aan ja muuttanut sitten nopeutta hieman vastaamaan korkoa. Tämä toimiikin hyvin kun ammunta pysynyt näillä matkoilla.
Tulikin mieleen että jos matka pitenee, niin onkohan tämä ollutkaan oikea tapa vai olisiko pitänyt luottaa vain nopeuteen ja säätä BC kerrointa ?
Nopeusmittarina ProChrono DLX jossa specsien mukaan luvattu tarkkuus n.  ±4ms.

Tässä tapauksessa olisi mukava ampua True ballisticin läpi ja nähdä mitä se antaisi lukemaksi.

Jos sinulla on lähtönopeus mitattu ja lentorata ei täsmää niin silloin on yleensä tapana muuttaa BC-arvoa koska sitä ei ole mitattu juuri niissä sinun ammuntaolosuhteissa. Enemmän niissä on heittoa kuin mittareiden mittaamissa nopeuksissa.

Lainaus käyttäjältä: HJu - helmikuu 13, 2024, 11:36
Jos sinulla on lähtönopeus mitattu ja lentorata ei täsmää niin silloin on yleensä tapana muuttaa BC-arvoa koska sitä ei ole mitattu juuri niissä sinun ammuntaolosuhteissa. Enemmän niissä on heittoa kuin mittareiden mittaamissa nopeuksissa.

Näin se on. Itsekin huomannut että esim. 9g Scenarin G7 on hieman optimistinen, eli juurikin ammuttu eri olosuhteissa. Ehkä näissä on nähtävissä myös hieman kaupallisessa tarkoituksessa pyöristämistä ylöspäin ylipäätään. Nämä tulee hyvin ilmi pitemmille etäisyyksille ammuttaessa.

Tänään kävin piekkariradalla ja oli tutka mukana. En saanut kuin muutaman nopeuden mitattua. Kenttä edessä oli luminen ja aurinkokin hiukan pastoi. Epäilen, että ei tykännyt tuosta lumen heijastuksesta. Näyttö siis vilkkui koko ajan, kunnes käänsi sitä ampumakatoksen seiniin tai laittoi käden eteen. Herkkyyden asetus oli 6.

ot minä korjasin bct tuolla "markinaalivakaita" luoteja kun kokeilin eli miinustin bc piti paremmin paikkaansa napsut se mainittu rihlannousu taitaa vaikuttaa jopa eniten(huomio eikö jenkit ole viimeaikoina jyrkentäneet nousuja joissain kalipereissa)

tällä ilmottaa paljoko miinusta

https://bergerbullets.com/twist-rate-calculator/

Lainaus käyttäjältä: T0mppa - maaliskuu 23, 2024, 14:39
Tänään kävin piekkariradalla ja oli tutka mukana. En saanut kuin muutaman nopeuden mitattua. Kenttä edessä oli luminen ja aurinkokin hiukan pastoi. Epäilen, että ei tykännyt tuosta lumen heijastuksesta. Näyttö siis vilkkui koko ajan, kunnes käänsi sitä ampumakatoksen seiniin tai laittoi käden eteen. Herkkyyden asetus oli 6.

Kävin tänään radalla .17 HMR:än kanssa. Ammuin kopista, lunta maassa ja aurinko pilvessä. Mittasi jokaisen laukauksen. Välillä roiskin pystystä ja mittari pöydällä, niin mittasi nekin laukaukset. Luotihan tuossa on naurettavan pieni(1,3g) ja nopeutta kuitenkin 775m/s.

Kävin alkuviikosta ampumassa taas 20" piipulla varustetulla komppiarskalla. Mittasi eleettömästi kaikki 30 ljs joista 20 Geco DTX 55gr FMJ ja 10 Geco Target 56 FMJ.

Pitää seuraavalla kerralla kokeilla mittaako 150 metriin saakka nopeuksia. 100 metriin mittaa hyvin. Jos laittaa äänet päälle niin mittari lausuu nopeudet ääneen niin ei tarvitse edes mittaria katsoa saadakseen laukauksen nopeustiedon. Ja haluttaessa laskee patruunalle vallitsevaan keliin lentoratataulukot halutuille matkoille. Kasasta voi ottaa stringien kuvan niin on kaikki tieto samassa paikassa. Nopeustiedot voi jakaa/lähettää sähköpostiin halutessaan.

Sellainen unohtunut kommentoida niin FX:n laite voidaan säätää lisäämään stringeihin automaattisesti lämpötilan, ilmanpaineen, Tuulen ja ilmankosteus%:n. Toi tuulennopeus on turha koska tiedot tulevat jostain Forecan tiedoista eikä sillä ole mitään tekemistä luodin lentorataa vaikuttavan tuulen nopeuden tai suunnan osalta.

Vaikuttaa hyvin mielenkiintoiselle nopeusmittarille (jos hintariviä ei katso 😬). Selkeitä parannuksia vaikka Labradariin verrattuna:
- integroitu akku
- integroitu jalusta
- kevyt ja kohtuullisen pieni kooltaan
- laskentaominaisuudet
- mittaus myös yli 50 m etäisyydelle
- ei ulkoista triggeriä
- mittauksen käynnistys ei vaadi myöskään suupamausta

Mihin tuo mittauksen käynnistys itseasiassa perustuu?

Jos olen oikein ymmärtänyt niin, FXssä on kaksi Doppler tutkaa ja se tutkaa jatkuvasti etumaastoa.

Sitten kun siellä tapahtuu jotain jännää, niin se rekisteröi sen ja suorittaa laskennan.

Mielenkiintoista olisi tietää, että saako tuosta joskus jotain raaka-dataa ulos.

Mille etäisyydelle asti FX mittaa? Labradarkin silloin tällöin antaa 75m. Tuleeko exceliin tjsp. nopeus useammalle etäisyydelle?

Lainaus käyttäjältä: oho osu - elokuu 06, 2024, 14:22Mille etäisyydelle asti FX mittaa? Labradarkin silloin tällöin antaa 75m. Tuleeko exceliin tjsp. nopeus useammalle etäisyydelle?

Taitaa olla aina 300 jaardiin/metriin. Näyttää ruudulla nopeudet, BCn jne.

En siis omista kyseistä laitetta, en tiedä miten datan saa ulos.

https://youtu.be/c38ucRKhS5U?si=HCgyX-ZuyHoaGC7G (https://youtu.be/c38ucRKhS5U?si=HCgyX-ZuyHoaGC7G)

Vaikka omistan tämän FX:n niin kannattaa se uusi Garminin tutka myös katsastaa. Se on pieni ja kuulemma toimii hyvin. Ei tosin laske BC:tä mutta jos tarve on vain lähtönopeuksille niin ne mittaa hyvin. Todella pieni, ei vie paljoa tilaa repussa.

LabRadarillakin on uusi pieni malli mutta minun silmissä heiltä meni liian monta vuotta että eivät korjanneet edes ison version perusvikoja kuntoon. Sitten kun Garmin vei markkinat kokonaan niin kaivoivat pöytälaatikosta valmiin laitteen ja toivat vihdoin pienen kilpailijan markkinoille. Klassinen esimerkki lypsylehmäpolitiikasta jossa vanhaa roinaa myydään niin kauan kun kenellekään kelpaa. Nyt vaan Garmin vei koko markkinan ainakin USAssa. Käytettyjä Labradareja myydään täydellinen kitteinä 200-250 USD -hintaan USAssa eri foorumeilla.

Voi näyttää nopeudet 300m metriin asti mutta mikä on oikeasti mitattua dataa?
Olen useammalla videolla nähnyt kun on ammuttu 25m päässä olevaan kiinteään maaliin ja FX näyttää nopeudet silti 100 y/m asti. Laite siis ekstrapoloi mittadataa ja näyttää sen näytöllä.

Sen, miltä etäisyydeltä nopeudet on oikeasti mitattu, tietää vain laitteen suunnitellut insinööri. Tietääkseni laite ei kerro tätä tietoa käyttäjälle. Käyttö-ohjeesta voi kuitenkin saada epäsuorasti vinkkiä laitteen toiminnasta:

"For accurate results, the chronograph
should have a clear line of sight to the
target, which should be at least 25 yards
away. The absolute minimum distance is 15
yards."

Oma veikkaukseni on, että suurinosa mittadatasta kerätään ensimmäisen 25 m matkalla. Tämän perusteella lasketaan luodille bc, jonka avulla ekstrapoloidaan nopeudet käyttäjän valitsemalle etäisyydelle.
Saa korjata, jos on parempaa tietoa.

 

No eipä Labradarin datan synnystä sen parempaa tietoa ole. Tai itseasiassa minkään kaupallisen nopeusmittarin osalta. Mittaustarkkuushan syntyy viime kädessä softalla ja sourcekoodeja ei anneta kenellekään joten joudumme vaan luottamaan että tulokset ovat hehtaarilla

Kun mitattu lähtönopeus ja BC antaa toisissa ballistissa laskimessa sellaiset säätöarvot että osumat ovat kohdillaan halutuille matkoille niin voidaan päätellä että mittarin antama data on riittävän oikein. Ainahan kaikessa on lisäksi  jokin mittaustoleranssi.

Lisäksi hyvä muistaa että luoditkaan eivät ole identtisiä. Sorvatut solidluodit ovat jo aika samanlaisia mutta kysehän on vain mittaustarkkuudesta tai sen puutteesta :-)

FX:n ilmoittama lähtönopeus varmasti perustuu lähimatkalta mitattuun. Ne pidemmän matkan arvoja käytetään  ymmärtääkseni BC:n laskentaan.

Dopplertutkahan saa dataa joka millimetriltä lentorataa niin kauan kun tutkakaikua palautuu mittarille. Se voi siten käyttää dataa väliltä piipun suu -25m ja laskea loput. Varmaan tulee paremmat arvot jos tutkakaikua tulee pidemmältäkin matkalta esim 50, 100m ja 150m mutta jos ei tule niin "plan B" laskee likiarvoja noille matkoille.

Dopplertutkan nopeuslaskennan kannalta lienee aika tärkeää miten sitä massiivista datamassaa käsitellään. Jotain oikomista on pakko tehdä kun päätelaite ei ole erityisen järeä tietokone. Miten se tapahtuu on sitten liikesalaisuuksia.

Labradar välillä antoi 50m, 60m, 75m. Se tuntuisi viittaavan siihen, ettei ekstrapoloida, ainakaan kaukaisuuteen, vaan välillä tutkaus onnistuu kauemmaksi, välillä ei.

Jotenkin olisi pettymys, ja logiikan vastaista, jos FX vain ekstrapoloisi. Mihin BC sitten perustuisi? Tai kääntäen, mihin perustuisi ekstrapolointi. Oltaisiin pian kehäviittauksen kourissa.

Sain muuten Bulletseekeriin sen parabolisen lisäheijastimen. Se olikin metallia, kun mietin että miten muka muovinen tötterö mitään radiosignaalia kokoaisi. Vielä kun pääsisi ratavuorolle kokeilemaan, ottaako nyt kiinni myös .223 55 gr. Se laite ei ehdottomasti mittaa muuta kuin lähtönopeuden. Siihen tarvisi rinnalle FX:n tyyppisen jotta ballistiikka selviäisi. Sitten pärjää lähtönopeuksien seuraamisella.

Paraboliheijastin sinänsä verrattuna pelkkään dipoliantenniin saattaa vahvistaa 1 000 - 10 000 kertaisesti. Tuossa kuitenkin parabolista heijastinta on jo Speedtrackerissä/Bulletseekerissä itsessäänkin, ja sitä vain kasvatetaan lisää siihen ympärille. Jossakin luki kolminkertainen vahvistus alkuperäiseen. Hyvinkin mahdollista. Ei ole vain killalla juuri nyt vuoroja, eikä näy hva-kalenterissakaan.

Eihän BC:n laskeminen onnistu pelkästään extrapoloimaĺla yhdestä mittapisteestä. Jos oletetaan että tutka käyttää 24 Ghz taajuutta (ainakin jokin ammuntaan suunniteltu doppler-tutka käyttää tuota taajuutta) mittaukseen niin sekunnissa lähtee 24 miljardia tutka-aaltoa luodin lentoradan suuntaan

Geco .223 DTX lentää15m 0,02 ja 25m 0,03 sekunnissa. Lentoaikaa 15m ja 25m välillä on sadasosasekunti. Tutka lähettää sinä aikana 240 miljoonaa tutkasignaalia
Jos niistä palautuu mittauskelpoisina esim 95% niin mittauspisteitä on 228 miljoonaa. Kyllä tuostakin sen lentonopeuden jo laskee ja BC:n koska lentonopeus laskee mitä kauemmas luoti lentää  Valokennomittarilla on periaatteessa vain kaksi mittauspistettä, aloitus ja lopetus ja silläkin saadaan aika tarkkoja mittausarvoja mutta ei BC:tä.

Jotta BC mittauksessa olisi järkeä on hyvä että luoti on vakautunut ja siihen ne 100m tai jopa 300m mittapisteet ovat eduksi mutta jo 25m matkalla syntyy enemmän mittausdataa kuin oikeastaan edes tarvitaan.

Radiotaajuuksien avulla mittauspisteitä syntyy niin paljon että jokin fiksu algoritmi tarvitaan jotta halpa mikropiiri selviytyy sekunnissa laskennasta.

Mitä konepellin alla tapahtuu on toki periaatetasolla kiinnostavaa mutta itselle riittää että saan  vaivattomasti lähtönopeudet ja halutessani juuri siihen keliin lasketun lentoratataulukon. Miksi muut lähtönopeustutkat eivät laske BC:tä on mielestäni paljon kiinnostavampi kysymys kuin se miten FX sen käytännössä laskee.

Lainaus käyttäjältä: HJu - elokuu 09, 2024, 08:33Miksi muut lähtönopeustutkat eivät laske BC:tä on mielestäni paljon kiinnostavampi kysymys kuin se miten FX sen käytännössä laskee.

Juuri tämä ja miksi jokainen ballistiikkalaskuri ammuntaan ei osaa ottaa sisäänsä suoraa tutkadataa?

Jos oikein ymmärsin, niin joku mainitsi että nuo ovat dopplertutkia? Jos näin on, niin Dopplertutka on ns. jatkuva-aaltoinen, eli se EI ole pulssitutka. Se lähettää tietyllä taajuudella ja vastaanottaa kaikua oletetulla vastaanottotaajuuskaistalla ja laskee nopeuden näiden taajuuksien erosta. Puhdas dopplertutka ei ymmärrä etäisyyksien päälle yhtään mitään, koska se on jatkuva-aaltoinen eli ei ole mitään pulsseja jotka olisi merkitty siten että tiedettäisiin niiden kunkin pulssin lähetysaika ja voitaisiin verrata saman merkatun pulssin paluuaikaa ja saada näin etäisyys kun nopeus tiedetään.

Toinen tutkatyyppi on sitten se pulssitutka jossa joko odotetaan jokaisen pulssin jälkeen sen kaikua ja mitataan etäisyys kuluneesta ajasta, tai merkataan modulaatiolla jokainen pulssi erikseen ja pistetään muistiin milloin se lähetettiin jotta etäisyys voidaan laskea kun sen merkityn pulssin kaiku palaa vastaanottimeen. Tällöin ei tarvitse odottaa palaavaa pulssia ennenkuin uusi voidaan lähettää joten pulssien määrä per aikayksikkö nousee ja tutkan tarkkuus kasvaa.

Toki tutka voi olla pulssidopplertutkakin, joka yhdistää nuo kaksi tapaa. Se vaatii edelleen enemmän laskentatehoa ja hienompia lähettimiä ja vastaanottimia.

Ongelma näissä on tietysti se, että luoti on hiton pieni kohde ja mitä kauempana se on, sitä pienempi se on. Kaikua ei tietyn pisteen jälkeen enää saada koska se on aivan liian heikko niin pienestä kohteesta. Ja asiaa pahentaa se että kaiku saadaan kaikesta mitä tutkan edessä on, eli sekä maa sinällään ja kaikki töppäreet, tikut, metalli, betoni, ampumavallit jne. heijastavat enemmän tai vähemmän, yleensä enemmän, ja se luodin kaiku hukkuu siihen massaan. Siksi tutkat erottavat kohteen maata tai vettä vasten huonosti ja paljon lyhyemmältä matkalta kuin taivasta vasten, ne hienot ja modernit laitteetkin.

Ihan mielenkiinnosta olisi kiva tietää millaisia nuo Garminit ja FX:n oikeasti ovat? ovatko ne ihan oikeita pulssidopplereita vai jotain muuta?

Sellainen idea tuli mieleen että voisiko tutkalla mitata luodin kiertopoikkeamaa tuulettomassa kelissä? Riittääkö mittaustarkkuus varsinkin kun lähimatkoilla kiertopoikkeamaa ei paljoa edes ilmene? Toisaalta harvoin keli on oikeasti täysin tyyni koko lentoradan matkalla jos matka on vähän pidempi.

Lainaus käyttäjältä: HJu - elokuu 09, 2024, 09:51Sellainen idea tuli mieleen että voisiko tutkalla mitata luodin kiertopoikkeamaa tuulettomassa kelissä? Riittääkö mittaustarkkuus varsinkin kun lähimatkoilla kiertopoikkeamaa ei paljoa edes ilmene? Toisaalta harvoin keli on oikeasti täysin tyyni koko lentoradan matkalla jos matka on vähän pidempi.

Siis lentorataa sivusuunnassa ampumasuuntaan nähden? voisi varmaan, mutta vaatisi antennin ja systeemit jolla luotia voisi seurata sen lennon aikana. Käsittääkseni nämä keskustelun aiheena olevat laitteet ovat antenneiltaan ja elektroniikaltaan niin yksinkertaisia, että ne vain lähettävät radiotaajuista signaalia antennin suuntaan ja vastaanottavat kaikuja, ne eivät tiedä mistä suunnasta antenniin nähden ne kaiut oikeasti tulevat. Sitä tietoa kun ei tarvita luodin nopeuden mittaamiseen. Ja sellaisen rakentaminen olisi varmaan aika kallista vieläkin.

Tätä itsekin aprikoin että lentoradan sivussa olisi hyvä olla toinen tutka joka mittaisi luodin etäisyyttä sivulinjaan.

Ja tosiaan näissä nykyiseissä kuluttajaluokan tutkissa loppuu puhti aika varhain. Kierrtopoikkeamat alkavat vaatimaan huomiota vasta siellä lähempänä kilsaa jonne kuluttajatason halpistutkan mittauskyky ei muutenkaan riitä.

Lainaus käyttäjältä: HJu - elokuu 09, 2024, 10:07Tätä itsekin aprikoin että lentoradan sivussa olisi hyvä olla toinen tutka joka mittaisi luodin etäisyyttä sivulinjaan.

Ja tosiaan näissä nykyiseissä kuluttajaluokan tutkissa loppuu puhti aika varhain. Kierrtopoikkeamat alkavat vaatimaan huomiota vasta siellä lähempänä kilsaa jonne kuluttajatason halpistutkan mittauskyky ei muutenkaan riitä.

Silloinkin vaadittaisiin että sen tutkan pitäisi pystyä ottamaan "lukitus" siihen luotiin, koska sivusuunnassa seuranta on vieläkin vaativampaa kuin poispäin antennista tapahtuvan liikkeen seuranta. Sellaista antennia ei olekaan jonka keila kattaisi sivusta katsottuna koko luodin lentoradan, tai edes osan siitä, eli olisi niin leveä keila. Ja jos sen saisi niin leveäksi, se olisi sitten muuten täysin hyödytön... ne tutkat eivät nyt vain toimi noin...

FX itse väittää True Ballistics Chrinographin perustuvan "advanced doppler radar technology".

Garmin Xero C1 Pro chronograph perustuu sekin "advanced doppler radar technology".

En olisi kovin yllättynyt jos niiden sisuksista löytyisi jopa saman valmistajan tutkakomponentteja koska tarjontaa ei välttämättä aivan hirveästi ole halpisnopeustutkakomponenteissa. Softat lienee jokaisen firman omaa käsialaa.

Softista tuli mieleen henkilövaa'an kaltainen huijaus, joka minut on saanut epäilemään vastaavaa aina muuallakin. Henkilövaa'oissa tuntuu olevan loppulukemaan liittyvä ohjelmakoodi, joka näyttää edellistä mittatulosta, jos ollaan lähellä. Eli menet ensin vaa'alle, näyttää 102,8 kg, otat jonkun 250g esineen mukaan, näyttää aluksi 103 tienoille, sitte kuitenkin lopuksi putoaa, ilmeisesti muistaissa olleeseen 102,8kg. Sama, jos riisuu kaikki vaatteet. Ensi näyttää 102,1, sitten taas lopuksi 102,8kg.

Saadaan vaaka tuntumaan luotettavalta ja johdonmukaiselta kun pyrkii antamaan samaa lukua ulos. Muistista.

Jos haluaa oikean tuloksen, pitää ottaa joku 0,5-1 kg lisäpaino, saada muistiin ihan eri tulos ja sitten ilman. Meillä ei ole kontrollia siitä mitä tapahtuu ohjelmakoodissa ja millä periaatteilla se on laadittu. Myynti on vahva peruste.

Eipä taida tutkavalmistajilla olla intressiä liikaa valehdella. Rinnakkaistestaus kilpailevien tuotteiden kanssa on niin helppo tehdä ja on jo tehtykin. Youtubesta löytyy. Kolme tai neljää tutkaa rinnakkain mittaamaan samaa 10 lks sarjaa.

Ja kyllähän se pidemmillä matkoilla näkyy pitääkö lentorata (= lähtönopeus + BC) yhtään todellisuuden kanssa paikkansa. Eli pitääkö korot paikkansa vai ei.

Lainaus käyttäjältä: HJu - elokuu 09, 2024, 11:53Eipä taida tutkavalmistajilla olla intressiä liikaa valehdella. Rinnakkaistestaus kilpailevien tuotteiden kanssa on niin helppo tehdä ja on jo tehtykin. Youtubesta löytyy. Kolme tai neljää tutkaa rinnakkain mittaamaan samaa 10 lks sarjaa.

Ja kyllähän se pidemmillä matkoilla näkyy pitääkö lentorata (= lähtönopeus + BC) yhtään todellisuuden kanssa paikkansa. Eli pitääkö korot paikkansa vai ei.

Erikoista että eivät kutsu sitä pulssidoppleriksi. Pelkällä dopplerilla kun ei saada etäisyystietoa millään. Se kantoaalto on pakko pätkiä pulsseiksi tavalla tai toisella jos aikoo saada etäisyyden.

Lainaus käyttäjältä: Laiskahemmo - elokuu 09, 2024, 12:00

Lainaus käyttäjältä: HJu - elokuu 09, 2024, 11:53Eipä taida tutkavalmistajilla olla intressiä liikaa valehdella. Rinnakkaistestaus kilpailevien tuotteiden kanssa on niin helppo tehdä ja on jo tehtykin. Youtubesta löytyy. Kolme tai neljää tutkaa rinnakkain mittaamaan samaa 10 lks sarjaa.

Ja kyllähän se pidemmillä matkoilla näkyy pitääkö lentorata (= lähtönopeus + BC) yhtään todellisuuden kanssa paikkansa. Eli pitääkö korot paikkansa vai ei.

Erikoista että eivät kutsu sitä pulssidoppleriksi. Pelkällä dopplerilla kun ei saada etäisyystietoa millään. Se kantoaalto on pakko pätkiä pulsseiksi tavalla tai toisella jos aikoo saada etäisyyden.

Pääasiallinen asiakasryhmä on amerikkalaisia ammunnanharrastajia joille doppler radar on ihan riittävän "star trek" -termi.

Minulle on aivan sama miten/miksi toimii kunhan toimii. It's magic

Tietämättä teknisistä yksityiskohdista sen enempää, olen ymmärtänyt, että tutkan keila voi olla leveämpi tai kapeampi. Leveys tuo positiivisuuden tunteen siitä, että laite mittaa luotettavasti aina, suuntauksen ollessa vähemmän kriittinen, mutta etäisyys jäisi näin lyhyehköksi, jolloin mm. se BC:n laskenta muuttuu epävarmaksi. Kapea keila toisi mukanaan pidemmän mittaus etäisyyden ja varmuutta BC:n laskentaan, mutta suuntauksen helppous kärsisi. Caldwellilla oli shotshowssa oma kehitelmänsä, mainostermein tällä kertaa chirp-tekniikka (kaikukuotainheput tunnistaa termin), jolla mittausetäisyyttä saataisiin enemmän, ja myös BC:n laskenta olisi luotettavavampaa... Saa nähdä, taitaa tämä homma vielä kehittyä pitkään näissä kuluttajalaitteissa, ja mainontaterminologiassahan saattaa aina olla mkana puhdasta sitä itteäänkin, kuluttaja kun on helposti altis lankemaan termeihin, joita ei lopulta ymmärretä lainkaan.

https://www.caldwellshooting.com/new-for-2024/velociradar/1134904.html

Kun noita BC:n laskentaan kykeneviä vehkeitä nyt kuitenkin on jo käytössä, niin joku omistaja voisi ehkä perustaa yleisen aiheen kenen tahansa omista mittauksista, mitä BC-arvoja laite tarjoili missäkin olosuhteissa... tällä tavalla niitä voisi kuka vaan arvioida ja vertailla omissa ammunnoissaan valmistajien ilmoittamiin arvoihin.

Lainaus käyttäjältä: Laiskahemmo - elokuu 09, 2024, 12:00

Lainaus käyttäjältä: HJu - elokuu 09, 2024, 11:53Eipä taida tutkavalmistajilla olla intressiä liikaa valehdella. Rinnakkaistestaus kilpailevien tuotteiden kanssa on niin helppo tehdä ja on jo tehtykin. Youtubesta löytyy. Kolme tai neljää tutkaa rinnakkain mittaamaan samaa 10 lks sarjaa.

Ja kyllähän se pidemmillä matkoilla näkyy pitääkö lentorata (= lähtönopeus + BC) yhtään todellisuuden kanssa paikkansa. Eli pitääkö korot paikkansa vai ei.

Erikoista että eivät kutsu sitä pulssidoppleriksi. Pelkällä dopplerilla kun ei saada etäisyystietoa millään. Se kantoaalto on pakko pätkiä pulsseiksi tavalla tai toisella jos aikoo saada etäisyyden.

Periaatteessa saadaan jos tutkan lähetystaajuutta muunnellaan ja luodista saadaan sitä vastaavia kaikuja aikaviiveellä x.

Onko tässä tutkassa joku luotikirjasto tms? Miten erottelee samanpainoiset veneperäluodit esim vld luodeista? Esim .338 Lapua 250gr g7=0.332 ja Berger 250gr g7=0.349.

Lainaus käyttäjältä: Repe2 - elokuu 09, 2024, 17:49Kun noita BC:n laskentaan kykeneviä vehkeitä nyt kuitenkin on jo käytössä, niin joku omistaja voisi ehkä perustaa yleisen aiheen kenen tahansa omista mittauksista, mitä BC-arvoja laite tarjoili missäkin olosuhteissa... tällä tavalla niitä voisi kuka vaan arvioida ja vertailla omissa ammunnoissaan valmistajien ilmoittamiin arvoihin.

Tätä olisi mielenkiintoista lukea.
Itse olen hieman ihmetellyt mitä ks. ominaisuudella tekee kun parhaimmillaankin se laskee BC:n vain juuri niillä olosuhteilla ja suppealla nopeusalueella.
Toisaalta isolle osalle luodeista on laajempaa dataa saatavilla valmistajalta tai ohjelmista.
Mikä siis on tuon pointti?
Saako sillä tarkempaa dataa vai eikö luodille löydy muuten arvoja?

Itse ajattelen niin, että tuo tutkadata vähän on kuin DOPE, data on previous engagements.
Sillä erolla, että se on mitattu eikä havainnoitu muuten.
Se data pitää sisällään olosuhteet, aseen, patruunan jne.

Kuvitellaan että aseessa on Doppler tutka aina kiinni ja kaikki laukaukset tallennetaan ballistiikka ohjelmaan. Tästä muodostuu DOPE kirjasto josta ballistiikka ohjelma voi tarjota "parasta" aikaisempaa tietoa kyseiselle aseelle.
Käytännössä jopa niin että edeltävä/ensimmäinen laukaus "päivittää" parhaimmat mahdolliset tiedot seuraavalle laukauksella.

Odotellaan muutamia vuosia niin tähtäimissä on integroituna LEM, Doppler, ballistiikka laskuri ja piste joka kertoo tähtäyspisteen. Näitä on yhdistelmiä on jo, mutta ei kaikkea yhdessä.

(Ps. Sotilas tarkka-ammunnassa jatkuvasti päällä oleva Doppler tutka ei ole hyvä ajatus)

Tuolta kannalta kieltämättä tuo etua. Mutta edelleen puuttuu se olennaisin, eli miten luoti käyttäytyy 500m tai 1000m jälkeen.
Silloin vasta nuo pienehköt erot mitä ei valmistajan ilmoittamista saa, alkaa olla merkitseviä. Jos silloinkaan.
Mutta sitä ei mikään siviilimarkkinoilla oleva tutka kerro.

Lainaus käyttäjältä: Ippe69 - elokuu 10, 2024, 11:56

Lainaus käyttäjältä: Repe2 - elokuu 09, 2024, 17:49Kun noita BC:n laskentaan kykeneviä vehkeitä nyt kuitenkin on jo käytössä, niin joku omistaja voisi ehkä perustaa yleisen aiheen kenen tahansa omista mittauksista, mitä BC-arvoja laite tarjoili missäkin olosuhteissa... tällä tavalla niitä voisi kuka vaan arvioida ja vertailla omissa ammunnoissaan valmistajien ilmoittamiin arvoihin.

Tätä olisi mielenkiintoista lukea.
Itse olen hieman ihmetellyt mitä ks. ominaisuudella tekee kun parhaimmillaankin se laskee BC:n vain juuri niillä olosuhteilla ja suppealla nopeusalueella.
Toisaalta isolle osalle luodeista on laajempaa dataa saatavilla valmistajalta tai ohjelmista.
Mikä siis on tuon pointti?
Saako sillä tarkempaa dataa vai eikö luodille löydy muuten arvoja?

FX laskee sen mitatun BC: n mukaiset lentorataulukot saman tien. Ei tarvitsee käyttää mitään korjauskertoimia niihin kotona laskettuihin kortteihin.

Ja eihän sitä tarvitse hyödyntää jos ei halua.

Dopplertutka tosiaan lähettää suunta-antennilla sähkömagneettista säteilyä jollain taajuudella, Labradar muistaakseni noin 12 kHz:llä 24 GHz:llä, ja aalto heijastuu luodista takaisin hieman matalammalla taajuudella doppler-ilmiön takia. Tutka vastaanottaa tuon aallon ja tietää taajuuden muutoksesta suoraan nopeuden. Tutka siis mittaa suoraan nopeutta, kun taas esimerkiksi valoporttimittari arvioi luodin nopeuden etäisyyden ja ajan perusteella.

Varoitus, tästä eteenpäin teksti sisältää lähinnä mutuilua  :D

Labradarin tallentaman csv-tiedoston perusteella näyttäisi siltä, että Labradar lähettää noin 12 kHz 24 GHz pulsseja tasan 1 ms välein ja nopeuden lisäksi saa lähetyksen ja vastaanoton välillä kuluneesta ajasta laskettua luodin etäisyyden kyseisellä ajanhetkellä. Taustalla toki tapahtuu jotain signaalinkäsittelyä, jolla erotellaan doppler-siirtynyt heijastus (liikkuva kohde) kaikista heijastuksista, jotka tulevat takaisin lähetystaajuudella (paikallaan oleva kohde).

Labradar tallentaa csv-tiedoston, jossa on neljä saraketta. Aika, nopeus, etäisyys ja signaalikohinasuhde (SNR). Omien kokemusten mukaan EU-malli sai mitattua luodin nopeuden noin 50 m päähän, mutta 20-30 m päässä nopeusmittauksessa alkoi jo olla reilusti virhettä. Edit: virhettä on siis yksittäisissä mittauspisteissä kumpaankin suuntaan satunnaisesti, eli suodattamalla saa tuon "kohinan" pois.

Mittausvirheestä huolimatta sain laskettua luodin BC:n sovittamalla mittaukseen toisen asteen polynomin, jonka jälkeen valitsin tuolta käyrältä kaksi pistettä (etäisyys,nopeus), jotka syötin netistä löytyvään JBM:n BC-laskuriin. Testasin tätä muutamalla eri kaliiperilla ja luodilla ja tulokset olivat hyvin lähellä luotivalmistajien ilmoittamia lukemia.

Liitteenä kuva nopeusdatasta plotattuna nopeasti Google Sheetsillä ja kuvakaappaus siitä, miltä csv-tiedoston alku näyttää. Tässä tiedostossa dataa oli 57 riviä plus ensimmäinen rivi, jolla on estimoitu nopeus mittarin tasalla.

Itse luotan näiden harjoitusten perusteella luotivalmistajan ilmoittamaan ballistiseen kertoimeen enemmän kuin harrastelijavehkeillä mitattuun lukemaan, ainakin jos toimitaan lähellä luodin oletettua suunniteltua nopeusaluetta. Ehkä joku muu tutka on parempi kuin Labradar, mutta kaikkia laitteita koskevat samankaltaiset rajoitukset hinnan, koon ja lähetystehon suhteen.

Myin Labradarin ja siirryin Garminiin, koska se toimii luotettavasti ja lähtönopeustieto riittää minulle erinomaisesti. Todennäköisesti Garminissa on huomattavasti leveämpi tutkakeila, jolloin se poimii luodin luotettavammin, mutta lyhyemmältä matkalta. Näin laitteesta on voitu tehdä lisäksi pieni, koska antennin ei tarvitse olla niin suuntaava.

Hienoa. Eli nämä ovat siis pulssidoppler tutkia kuitenkin. Tuo luodita tulevan paluupulssin ja aaltovälkkeen eli muista kohteista tulevien heijastusten välinen suhde on se ongelmien lähde. Tosin tuo kyllä viittaa ongelmiin enemmän antennissa, sen lähetystehon puutteessa ja vastaanottoherkkyydessä, koska periaatteessa maastosta tulevan välkkeen erottaa hyötypulssista tuolla dopplersiirtymällä. Ja eri pulssit erottaa toisistaan niiden koodaus eli pulssissa on koodattuna sen lähetyshetki joka säilyy kyllä heijastuneessakin pulssissa. Se miten hyvä se koodaus on, riippuu tietysti laskentatehosta ja pulssigeneraattorin/lähettimen kyvyistä. Ja sitten vastaanottavan antennin ja vastaanottimen herkkyydestä miten heikosta paluupulssista sen koodauksen vielä erottaa.

Lainaus käyttäjältä: Tuomo - elokuu 10, 2024, 11:36Onko tässä tutkassa joku luotikirjasto tms? Miten erottelee samanpainoiset veneperäluodit esim vld luodeista? Esim .338 Lapua 250gr g7=0.332 ja Berger 250gr g7=0.349.

Mittaa luodin nopeutta eri etäisyyksillä. Eli laite vaan mittaa tapahtumia. BC-laskentaan voi valita G1, G7 tai ilmankonluodeille räätälöidyn mittaustavan. Luotia ei siten tarvitse/voi erikseen valita etukäteen.

Lainaus käyttäjältä: Ippe69 - elokuu 10, 2024, 13:16Tuolta kannalta kieltämättä tuo etua. Mutta edelleen puuttuu se olennaisin, eli miten luoti käyttäytyy 500m tai 1000m jälkeen.
Silloin vasta nuo pienehköt erot mitä ei valmistajan ilmoittamista saa, alkaa olla merkitseviä. Jos silloinkaan.
Mutta sitä ei mikään siviilimarkkinoilla oleva tutka kerro.

Jos haluaa täydellistä tutkadataa niin varustaa  radan asianmukaisilla laitteilla. Hinta-arvio +0,5 miljoonaa euroa.

Pitkille matkoille on pakko ampua ja katsoa mitä tapahtuu. ELR-ampujat saavat silti osumia isohkoon maaliin yli kahteen kilsaan mutta harvemmin 1. laukauksella. Sivutuuli alkaa kiusaamaan.

Lainaus käyttäjältä: HJu - elokuu 11, 2024, 22:34

Lainaus käyttäjältä: Ippe69 - elokuu 10, 2024, 13:16Tuolta kannalta kieltämättä tuo etua. Mutta edelleen puuttuu se olennaisin, eli miten luoti käyttäytyy 500m tai 1000m jälkeen.
Silloin vasta nuo pienehköt erot mitä ei valmistajan ilmoittamista saa, alkaa olla merkitseviä. Jos silloinkaan.
Mutta sitä ei mikään siviilimarkkinoilla oleva tutka kerro.

Jos haluaa täydellistä tutkadataa niin varustaa  radan asianmukaisilla laitteilla. Hinta-arvio +0,5 miljoonaa euroa.

Pitkille matkoille on pakko ampua ja katsoa mitä tapahtuu. ELR-ampujat saavat silti osumia isohkoon maaliin yli kahteen kilsaan mutta harvemmin 1. laukauksella. Sivutuuli alkaa kiusaamaan.

Tätäpä juuri tarkoitin. Esim Lapualla on käytössä ilmeisen arvokas tutkajärjestelmä ja jakaa sen datan kuluttajien käyttöön.
Siksi ihmettelin mitä parempaa se halvalla kuluttajalaitteella ja lyhyellä matkalla, eli suppealla nopeusalueella laskettu data tarjoaa?
Kaikki luotivalmistajat ei tosin taida tietoa jakaa niin paljoa mutta useat kuitenkin.

Lainaus käyttäjältä: Ippe69 - elokuu 11, 2024, 23:29

Lainaus käyttäjältä: HJu - elokuu 11, 2024, 22:34

Lainaus käyttäjältä: Ippe69 - elokuu 10, 2024, 13:16Tuolta kannalta kieltämättä tuo etua. Mutta edelleen puuttuu se olennaisin, eli miten luoti käyttäytyy 500m tai 1000m jälkeen.
Silloin vasta nuo pienehköt erot mitä ei valmistajan ilmoittamista saa, alkaa olla merkitseviä. Jos silloinkaan.
Mutta sitä ei mikään siviilimarkkinoilla oleva tutka kerro.

Jos haluaa täydellistä tutkadataa niin varustaa  radan asianmukaisilla laitteilla. Hinta-arvio +0,5 miljoonaa euroa.

Pitkille matkoille on pakko ampua ja katsoa mitä tapahtuu. ELR-ampujat saavat silti osumia isohkoon maaliin yli kahteen kilsaan mutta harvemmin 1. laukauksella. Sivutuuli alkaa kiusaamaan.

Tätäpä juuri tarkoitin. Esim Lapualla on käytössä ilmeisen arvokas tutkajärjestelmä ja jakaa sen datan kuluttajien käyttöön.
Siksi ihmettelin mitä parempaa se halvalla kuluttajalaitteella ja lyhyellä matkalla, eli suppealla nopeusalueella laskettu data tarjoaa?
Kaikki luotivalmistajat ei tosin taida tietoa jakaa niin paljoa mutta useat kuitenkin.

Luodin todellinen BC riippuu mm. käytettävästä aseesta ja luodin nopeudesta. Jotkut valmistajat ilmoittavat BC:n eri nopeuksilla, mutta silti asekohtaista vaihtelua on mahdotonta tietää. Lisäksi saman luotimallin eri yksilöiden BC voi vaihdella, jos luodit eivät ole täsmälleen samanlaisia tai lähde piipusta täsmälleen samalla tavalla. Esimerkiksi jos luoti lähtee välillä enemmän ja välillä vähemmän suorassa piipun suulta, BC vaihtelee. Näitä ilmiöitä voisi teoriassa tutkia tutkadatan avulla.

Onko nuo BC:n heitot niin suuria, että kannattaa käyttää aikaa selvittelyyn, ja riittääkö harrastelijavehkeiden tarkkuus tuohon ylipäätään? En tiedä.

Lapua on ymmärtääkseni ainoa joka julkaisee tutkadataa luodeilleen. Jos ampuu Hornadya, Sierraa tai Bergereitä niin tutkadataa ei yleensä ole saatavissa. Sitten joudutaan tukeutumaan firman markkinointiosaston valitsemiin G1- tai G7-arvoihin jotka harvemmin pitää paikkaansa.

Keskustelu on ajautunut hieman lillukanvarsiin. Tutkien paras etu on niiden helppokäyttöiisyys erityisesti pimeällä. Jos on joskus valokennotutkalla koittanut mitata pienoiskiväärin tai .223:n lähtönopeuksia talvella pimeässä tai hämärässä niin tietää että eihän se nyt vaan onnistu. Itsellä on pääsy radalla jossa katoksessa on valaistus ja tauluilla joten siellä voi tammikuussa ampua hyvin klo 20:30 mutta nopeuksien mittaamiseen tarvitsee tutkan tai homman voi unohtaa. Tutkalaitteiden ampuminen vahingossa rikki on myös harvinaista koska tutkaa ei tarvitse sijoittaa aseen etupuolelle. Valokennolaitteet on pakko sijoittaa muutaman sentin päähän luodin lentoradasta.

Lainaus käyttäjältä: HxM - elokuu 11, 2024, 20:28Dopplertutka tosiaan lähettää suunta-antennilla sähkömagneettista säteilyä jollain taajuudella, Labradar muistaakseni noin 12 kHz:llä

Nyt kyllä menee taajuusalue-terminä pahasti metsään, joskin näin aamulla en ota muuhun tekstiin kantaa.

Tarkastin Labradarin valikosta, ja lähetystaajuudet EU-versiolla alkavat 24.080 GHz jatkuen 24.168 GHz:iin asti. Eli ollaan tuolla SHF-mikroaaltotaajudella.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Radiotaajuusalueet#/media/Tiedosto:Higher_frequency_ITU_radio_bands.png

Tutkamiehet käyttävät tästä alueesta nimitystä K-alue.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tutka

Pulssi(ntoisto)taajuus sen sijaan voisi olla hyvinkin tuo 12 kHz, eli mittaussignaalia lähetettäisiin sen 12000 kpl sekunnissa.

Lainaus käyttäjältä: samim - elokuu 12, 2024, 08:01

Lainaus käyttäjältä: HxM - elokuu 11, 2024, 20:28Dopplertutka tosiaan lähettää suunta-antennilla sähkömagneettista säteilyä jollain taajuudella, Labradar muistaakseni noin 12 kHz:llä

Nyt kyllä menee taajuusalue-terminä pahasti metsään, joskin näin aamulla en ota muuhun tekstiin kantaa.

Tarkastin Labradarin valikosta, ja lähetystaajuudet EU-versiolla alkavat 24.080 GHz jatkuen 24.168 GHz:iin asti. Eli ollaan tuolla SHF-mikroaaltotaajudella.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Radiotaajuusalueet#/media/Tiedosto:Higher_frequency_ITU_radio_bands.png

Tutkamiehet käyttävät tästä alueesta nimitystä K-alue.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tutka

Pulssi(ntoisto)taajuus sen sijaan voisi olla hyvinkin tuo 12 kHz, eli mittaussignaalia lähetettäisiin sen 12000 kpl sekunnissa.

Hups, oli tarkoitus kirjoittaa 12 GHz, kun muistelin nähneeni sellaisen lukeman valikossa, mutta sekin olisi ollut väärin. Korjaan tuonne ylläolevaan nämä. Kiitos huomautuksesta!

Lainaus käyttäjältä: HJu - elokuu 11, 2024, 22:28

Lainaus käyttäjältä: Tuomo - elokuu 10, 2024, 11:36Onko tässä tutkassa joku luotikirjasto tms? Miten erottelee samanpainoiset veneperäluodit esim vld luodeista? Esim .338 Lapua 250gr g7=0.332 ja Berger 250gr g7=0.349.

Mittaa luodin nopeutta eri etäisyyksillä. Eli laite vaan mittaa tapahtumia. BC-laskentaan voi valita G1, G7 tai ilmankonluodeille räätälöidyn mittaustavan. Luotia ei siten tarvitse/voi erikseen valita etukäteen.

Eli luodin muodolla ei ole merkitystä? Onko joku kokeillut eri luoteja samalla painolla tän kanssa?

Lainaus käyttäjältä: Tuomo - elokuu 12, 2024, 11:33

Lainaus käyttäjältä: HJu - elokuu 11, 2024, 22:28

Lainaus käyttäjältä: Tuomo - elokuu 10, 2024, 11:36Onko tässä tutkassa joku luotikirjasto tms? Miten erottelee samanpainoiset veneperäluodit esim vld luodeista? Esim .338 Lapua 250gr g7=0.332 ja Berger 250gr g7=0.349.

Mittaa luodin nopeutta eri etäisyyksillä. Eli laite vaan mittaa tapahtumia. BC-laskentaan voi valita G1, G7 tai ilmankonluodeille räätälöidyn mittaustavan. Luotia ei siten tarvitse/voi erikseen valita etukäteen.

Eli luodin muodolla ei ole merkitystä? Onko joku kokeillut eri luoteja samalla painolla tän kanssa?

Luodin muodolla ON merkitystä koska se vaikuttaa luodin hidastumiseen. Sitä ei kuitenkaan tarvitse tutkalle erikseen kertoa.

Vähän sama juttu kuin miten ylinopeuskamera osaa mitata tien poskessa niin Porschen kuin Ladankin ylinopeudet.

Lainaus käyttäjältä: Ippe69 - elokuu 11, 2024, 23:29Tätäpä juuri tarkoitin. Esim Lapualla on käytössä ilmeisen arvokas tutkajärjestelmä ja jakaa sen datan kuluttajien käyttöön.
.....
Kaikki luotivalmistajat ei tosin taida tietoa jakaa niin paljoa mutta useat kuitenkin.

Nimeä nyt Lapuan lisäksi edes yksi valmistaja joka jakaa tuotteidensa tutkadataa ilmaiseksi netissä. Itselle ei ole tullut vielä vastaan. Hotnady kyllä kertoo joillekin luodeille omat G7 BC:t eri rihlannousuille joihin taas Lapuan data ei ota kantaa.

Jos kuluttajatutka tuntuu liian voodoolta niin Chrony M1 mittaa edelleen lähtönopeudet ihan ok auringonpaisteessa kunhan siitä ei ammu näytön kohdalta läpi.

Lainaus käyttäjältä: HJu - elokuu 12, 2024, 13:38

Lainaus käyttäjältä: Ippe69 - elokuu 11, 2024, 23:29Tätäpä juuri tarkoitin. Esim Lapualla on käytössä ilmeisen arvokas tutkajärjestelmä ja jakaa sen datan kuluttajien käyttöön.
.....
Kaikki luotivalmistajat ei tosin taida tietoa jakaa niin paljoa mutta useat kuitenkin.

Nimeä nyt Lapuan lisäksi edes yksi valmistaja joka jakaa tuotteidensa tutkadataa ilmaiseksi netissä. Itselle ei ole tullut vielä vastaan. Hotnady kyllä kertoo joillekin luodeille omat G7 BC:t eri rihlannousuille joihin taas Lapuan data ei ota kantaa.

Jos kuluttajatutka tuntuu liian voodoolta niin Chrony M1 mittaa edelleen lähtönopeudet ihan ok auringonoaisteessa kunhan siitä ei ammu näytön kohdalta läpi.

Mikä nyt ahdistaa?
Missä kohtaa minä olen tutkaa huonoksi väittänyt?

Hornadyn 4Dof sovellus käyttää tutkadataa ja sieltä löytyy vieläpä paljon muidenkin valmistajan luoteja.
Sierra on jo kauan sitten ilmoittanut kolmelle eri nopeusalueelle G1 arvot.

Seuraillut tämän hinnoittelua, vaikuttaa olevan Suomessa selkeästi edullisin, ottamatta edes huomioon, että täkäläinen alvi on mallia riisto. Yksi kolmesta kotimaisesta myyjästä, se joka ei osaa päättää mitä tästä pitäisi pyytää, piti pientä tarjousta muutama päivän ja suoraan varastosta, piti siis langeta. Muutaman päivän toimitusviiveen aikana meni vanha prochrono kaupaksi melkein neljän vuoden takaisella ostohinnalla, vein postiin samana päivänä kun hain fx:n. Huono keli, eikä muutenkaan nyt heti pääse ruutipeelarilla testaamaan, niin kurillaan kokeilin terassilla taittopiippu-Gamolla, no sehän antoi uskottavia lukemia, parin eri luodin painoeroja myötäillen, luodin heijastuksen signaalivahvuus heikohko 1/5 tai välillä 2/5. Onnistuneimmat sarjat tulosti jopa sitä bc-kerrointa sinne 0,012...0,014 paikkeille, toki G1 kun ei tästä diabolon GA:ta kuitenkaan löydy. En tiedä onko sateisen ja sumuisen kelin syytä, vaiko ilmakon luodin olemattomuutta, tai liiallista radan kaarta, mutta lukemat oli järkeviä siinä lähtönopeus, 20m ja vielä 30m, välillä 40m kohdalla, useasti pitemmän rangen lukemat alkoi kiivetä utopistisiin lukemiin, eli paljon lähtönopeutta korkeammiksi, sadepisaroitako lie bongaillut. 300 metriin saakka antaa säätää etäisyyttä neljällä portaalla, joulet tulostaa kun lisää luodin painon jne.

Korjaus, laitteessa olleesta firmiksestä ei löytynyt GA:ta, uusimmista löytyy, samoin on tullut appista konfigurointi mukaan. Firmwarea näyttää päivitettävän aktiivisesti, joten kannattaa seurata. Pääsin myös ruutipyssyillä kokeilemaan kun verestin kahden kiväärin hirvipanokset, ammuin uusista satseista 5kpl sarjat, ja on tämä kyllä siisti värkki pelata, pöydälle änkärin viereen ja pampam. Lukemat keli huomioiden samaa rataa kuin DLX:llä, ei ongelmia, kaikki toimi. BC .30 150 ttsx:lle vähän alempi kuin ilmoitettu näissä olosuhteissa, .458 250 gmx:lle taas vähän tehtaan kertomaa parempi, kuin myös 223remin GGG 77grs Sierralle. Ikävä kyllä ei ollut mahdollisuutta kuin 100m, jossain vaiheessa täytyy käyttää koko luvattu mittaus-range niin näkee miten pelaa. Luodin painon vaihtaminen voisi olla kätsympi, nyt se pitää muistaa vaihtaa asetusten kautta, tosin tämä tarpeen vain jos joulet kiinnostaa.

Kyselin tuon mittaustavan perään ja minulle vinkattiin tätä keskustelua https://www.airgunnation.com/threads/whats-the-actual-benefit-of-the-fx-true-ballistics-chronograph.1303809/ (https://www.airgunnation.com/threads/whats-the-actual-benefit-of-the-fx-true-ballistics-chronograph.1303809/)

Siellä on mielenkiintoinen kuva myös.

Eli jos ymmärsin oikein, ulos ei saa raaka-dataa, koska se tekee osan datan käsittelyn lennossa. Mittaus/näytteistys taajuus on vähän alle 1Mhz.

Ja kuten täällä joku olettikin, niin laite mittaa niin kauas kun pystyy, putsaa dataa, sovittaa käppyrän ja antaa sovituksesta nopeudet 4 eri etäisyydelle.

The device measures the bullet's trajectory as far as possible, then uses a ballistic calculator to estimate the remaining data. The four displayed points are what the user sees, but the device itself takes many more measurements. Lateral movement is not measured.
- FX support (email)

True Ballisticsin uusin firmware 1.0.62 mahdollistaa kaikkien asetusten tekemisen kännykän kautta. Enää ei tarvitse näpytellä laitetta joka siirtyy tietenkin joka näppäilyllä hieman.

Nopeusalue kannattaa säätää oikein. Ammuin pari sarjaa piekkarilla enkä saanut lukemia. Syynä se että olin valinnut nopeusalueeksi 620-1350m/s. Kun säädin alueeksi 112-1200m/s niin joka laukaus tallentui. 223:n joka laukaus tallentui kummallakin asetuksella. Laitteeseen tallentuu viimeisimmät 200 lks ja jokaisesta myös ne välimatkojen nopeudet etäämpänä. Itse säätänyt mitattavaksi 25m, 50m, 100m ja 150m nopeudet ihan vaan mielenkiinnosta. Noista ainakin loppupään vauhdit lienee enemmän laskettuja kuin mitattuja eikä ballistiikkalaskurit käytä niitä mihinkään joten ovat ehkä vähän turhakkeita.

Softa tukee nyt myös ilmakiväärein luotien GA ballistisia kertoimia. Eli löytyy G1, G7, RA4 pienoiskivääreille ja GA ilma-aseille.

Harrastan siluettiammuntaa revolvereilla ja ampumamatka pässille on 200 metriä.
Itseä kiinnostaa tämä mittari lähinnä sen takia, että haluan perinteisiä valoon/varjoon perustuvia lähtönopeusmittareita luotettavamman mittaustuloksen latauksieni lähtönopeuksista ja haluan tietää kuinka kauas lataukseni säilyy yliäänisenä.

Vaikuttaako tuo mittarin asetuksista valittu BC-laskentapa jotenkin siihen, minkä lukeman mittari antaa siitä milloin luodin nopeus laskee aliääniseksi?
Eli perustuuko tuo luodin aliääniseksi meneminen sellaisen laskentaan, missä jotenkin huomioidan tuo BC-asetus?
Vai onko sen laskeminen täysin BC-asetuksesta riippumaton?

Isokaliiberisten revolverien luodit on malliltaan enemmän sellaisia kaaripyssyn luoteja, joten epäilen että mikään noista mittarin BC-asetuksista (Basic, G1, G7, jne.) ei vastaa käyttämiäni luoteja.

Siksi nyt mietin onko tästä mittarista mitään hyötyä minulle aliääniseksi menemisen mittaamisessa.

Itellä ollut tämä FX jo jokusen vuoden ja sanoisin, että on monipuolisin tutka mitä on.
Mm laskee luodin G7 arvon, vaikka se ei tiedä mitä luotia ammut.
Ja antaa luodin lentorata taulukon, joka toimii.
Itse sanon, että vaikka on iso kokoinen, ja kömpelö näihin nykyajan mini tutkiin verrattuna, niin
tässä on siitä huolimatta paljon laitetta.
EU versiohan on ohjelmistona vakiona, mutta kuka sen kieltää, ettei voi päivittää sitä US versiota.
Minä tein sen ja tämä on kyllä kuin junan vessa nyt.

G-arvo vaikuttaa sen lentoadadan osan laskentaan jota tutka ei enää näe.

G1 on laskettu tasaperäisille ja lättäpää- tai suippokörkisille luodeille joten se lienee .357, .41 .44 ja .45 revolvereille paras valinta.

Kannattaa huomioida että esim isohalkaisijan .44 luodeille FX voi mitata aidon lentonopeuden 150 metriin ja jopa 200 metriin saakka (esim 0m, 50m,100m, 150m ja 200m). Tällöin G-arvon valinnalla ei ole edes merkitystä. Jos kuitenkin lentoratoja haluaa laskea niin kannattaa siluettikuulille revolvereissa käyttää G1:stä.

En tiedä miksi olet kiinnostunut aliäänisyydestä siluettiammunnassa. Lopputulos ratkaisee ja jos osuu niin aliäänisyydellä tai sen puutteella ei ole merkitystä.

Mutta jos haluaa enemmän dataa kuin vain lähtönopeudet niin FX True Ballistics on mielestäni edelleen paras markkinoilla olevista laitteista. Uutta pientä Labradar LX ja Athlonia en kuitenkaan ole kokeillut. Jos pelkästään lähtönopeudet kiinnostaa niin Garminin laite on näppärin koska pienikokoinen ja toimintavarma.

Kiitos vastauksista. :)

Lainaus käyttäjältä: HJu - tammikuu 18, 2026, 11:40En tiedä miksi olet kiinnostunut aliäänisyydestä siluettiammunnassa. Lopputulos ratkaisee ja jos osuu niin aliäänisyydellä tai sen puutteella ei ole merkitystä.

Moni lataus joka käy hyvin 50 metriin, on 200 metrissä menettänyt käyntinsä. Epäilyksenä, että se tapahtuu luodin nopeuden laskiessa aliääniseksi.

Käytän .429" ja .452" väljyyden luoteja, jotka voisivat olla esim. tämän muotoisia:
(https://www.gtbullets.com/images/45-245-lswc-452.jpg)
(https://www.gtbullets.com/images/45-285-TC-2crimp-452.jpg)

Pystyykö FX True Ballistics Chronographia lataamaan yhtäaikaa kun sitä käytetään?
Uutena siinä on kuulemma hyvä akku, jossa riittää virtaa. Tosin mAh lukemia en löytänyt netistä.
Akku on todennäköisesti entinen, kun laite on 10 vuotta vanha, joten olisi kiva, jos sitä pystyisi vielä käyttämään, kun jatkuvasti on kiinni virrassa esim. virtapankin avulla. kuulemma ainakaan Caldwellin Velociradaria ei pysty lataamaan ja käyttämään yhtäaikaa.

Tuollaiset tylpät revolverinkuulat on juuri sitä G1-luotikirjastoa.

FX:ää voi ladata samalla kun sitä käyttää. Tosin harva elektroniikka pysyy käyttökunnossa 10 vuotta ollen edelleen parasta mitä rahalla saa.

FX on monipuolisin tällä hetkellä saatavista luodinnopeustutkista. Ensi tai sitä seuraavalla viikolla voi tulla vielä parempi halvempi, pienempi jne.

Sinänsä jos haluaa vain laskea milloin luoti menee aliääniseksi niin tarvitset vain luodin lähtönopeuden ja BC:n ja loput voi laskea esim täällä https://www.jbmballistics.com/cgi-bin/jbmtraj_simp-5.1.cgi

Jos kaikki pitää suorittaa yhdellä laitteella niin FX True Ballistics on tällä hetkellä mielestäni paras laite. Pärjäsin  ensimmäiset 25 vuotta tavallisilla valokennonopeusmittareilla suht ok. Talvella ja pimeällä ei vaan voinut mitata mitään.

Valuluotien kanssa ilman liekkikilpeä ja varmaan kilvenkin kanssa jää lähtönopeus niin alhaiseksi että jossain välissä luotisi tippuu äänivallista alaspäin.
Joskus tuli noita kokeiltua, liekkikilvellisiä valuluoteja Casulissa. Parikymmentä kun ampui kävi loistavasti 100m, sitten piippu lyijyyntyi ja loput voi arvata. Parhaat kasat noilla valuluodeilla tuli.
Kun ei noita itse valmista eikä kalibroi niin lopetin kokeilut.
Jostain syystä valuluodit " kutistui" pitkässä säilytyksessä?
Kalibrointi pitäis ehkä tehdä juuri ennen lataamista?
Tuli kuskattua luodinnopeusmittari kiinteän pässin taakse ja sarvenreikään tähtäämällä, tähtäimien sivusäätöä reilusti. Kaukoputkella näki mittarista kyllä lukematkin, pahvista antureitten varjostimet, ei iso tappio jos sattui  osumaan, revolverillä varmaan sattuu.