En ole tarvinnut noiden kupariluotien kanssa pelata ja vuosi sitten hankin sikahommelin vuoksi 150 gr TSX luoteja 7mm-08:iin.
Laitoin 95 % max latauksesta ja ammuin muutaman.Lukko oli aikas tiukka avata ja nalli tyssääntynyt reunoja myöten.
Tiputin 92 %:iin max latauksesta ja vieläkin oli lukko jäykkä avata ja nalli tyssääntyy "liikaa".
Ei rihlakosketusta.
Ase on kyllä ahdaskaula sovitteinen,mutta mittasin vielä äsken:
*Valmis patruuna kaulalta 7,86 mm ja ammuttu hylsy kaulalta 7,92 mm.Samat kuin mitä lintu luodeilla.
Positiivista oli että tuli eilen lyhyt ratakäynti.Aseen lintu patruuna nakuttaa keskelle 160 m:iin ja TSX ampui 100 m:iin kuvan mukaiseen kohtaan.
Nuuka mies ampui vain 1:n laukauksen eilen-:).
Timppa
Kyllä umpikuparilla on suurempi vastus rihloille mentäessä kuin vaippaluodeilla. Varsinainen liikuntavastus ei välttämättä ole isompi mutta umpijöötiä rihloihin pakottaessa alkuvastus on suurempi kuin tavallisilla vaippaluodeilla.
Vapaahypyllä tuota alku painepiikkiä saa vähän tasailtua, ja käyntikin yleensä kupareilla parempi hypyllä. Asekohtaisiahan nämä toki ovat ja selviää vaan kokeilemalla.
Kiitos vastauksista.Suurennan vielä hiukan vapaa hyppyä.
Kuullut tarinoita,että kupariluodin halkaisija suhteessa piipun halkaisijaan olisi kovastikin kriittinen käynnin kannalta?
Jos nuo pahimmat skenaariot lyijykiellosta toteutuvat,niin onko tulevaisuus,että tilaamme 0,01 mm:n välein kupariluoteja halkaisijaltaan ja testaamme mikä käy ja kukkuu parhaiten kenenkin piipussa?
Timppa
Lainaus käyttäjältä: Long Range - toukokuu 01, 2021, 06:06
Kuullut tarinoita,että kupariluodin halkaisija suhteessa piipun halkaisijaan olisi kovastikin kriittinen käynnin kannalta?
Jos nuo pahimmat skenaariot lyijykiellosta toteutuvat,niin onko tulevaisuus,että tilaamme 0,01 mm:n välein kupariluoteja halkaisijaltaan ja testaamme mikä käy ja kukkuu parhaiten kenenkin piipussa?
Timppa
Ikävä kyllä se taitaa näin olla. Kaasuvuodot näyttelevät isoa osaa liittyen yllämainittuihin asioihin.
Ehkäpä on hyvä varoa käyttämästä kovin ahtaassa piipussa kovin paksuja kupariluoteja ja ainakaan sellaisia paksuja kupariluoteja,joissa uritusta vähempi?
Ahdas iso kaliiperi ja leveät rihlapalkit nostavat varmasti paineita alussa kun rihloille tunkeutuminen tapahtuu.
Ja ehkä oltava varovainen latausohjeiden antamisessa kupariluodeille,jos jollakin onkin selkeästi ahtaampi piippu kuin toisella...
Ja ei mennä kupariluodeilla rihlakosketukseen/sen lähellekään kuten opastittekin!
Timppa
Lueskellut jenkki prs ampujien juttuja ja he tehneet havaintoja, että pitkällä vapaahypyllä käynti säilyy muuttumattomana jopa piipun eliniän ajan vaikka ylimeno palaa alta jopa 0.1mm luokkaa per kisa. Heidän mukaan lähellä rihlaa oleva lataus voi siis muuttaa aseen käyntiä oleellisesti kesken kisan.
Nyt alkanut itsekkin tutkia asiaa, mihin ei ole aiemmin tarvetta. Menty ns. vanhoilla opeilla kolmisenkymmentä vuotta, eli luoti irti rihlasta 0.20-0.30mm ja haettu käynti ruutimäärää muuttamalla. Tällä opilla saatu tulosta. Nyt tehnyt pientä pintaraapaisua tuohon hyppyteoriaan, ja senverran lupaavalta vaikuttaa, että kokeet jatkuvat. On vaan niin pirun tuulista nykyään ja aikaa rajallisesti, niin testit etenevät hitaasti.
Mä olen kanssa tutkinut jonkin aikaa pitempää hyppyä tuon jenkkihypetyksen seurauksena, ihan perinteisillä vaippaluodeilla. Otanta on kohtuu pientä, mutta tulokset ovat olleet kyllä lupaavia ja saman suuntaisia kuin meren takana.
WTC: kupariluodeilla omasta TRG 22 308 en saanut hyvää käyntiä edes pitkällä hypyllä. Tehtaan kanssa käymäni kirjeenvaihdon perusteella pääsyynä mitä ilmeisemmin luodin väärä halkaisija vs. piippu, aiheuttaen kaasuvuotoa siinä määrin että käynti kärsii.
Tästä hommasta tulee pirun kallista ja paljon romurautaa (lippaan pituudet ja piipun ja luotien mitoitus), jos lyijykielto tulee, jotta päästään samoihin tarkkuuksiin kuin vaippaluodeilla. Veikkaan että ihmiset, jotka tätä asiaa valmistelee, heillä ei ole minkäännäköistä ymmärrystä ongelmista joita lyijykielto aiheuttaa. Eikä varmasti kiinnostustakaan.
Kyllähän tuo siltä näyttää, että lyijykielto tulee. Ellei mitään ihmeempää tapahdu. Periaatteessa keskustelevat enää siirtymäajasta, jos oikeen olen ymmärtänyt vihjeistä. Joten onko paljon vaihtoehtoja, kuin testailla kuparia alustavasti. Isomman riistan luoteja onkin aika hyvin saatavilla, mutta pienriistalle ja taululuoteja hankalammin.. Lisäksi joutuu työntämään kättä syvemmälle taskuun.. :-[
Mitä itse huomannut ampuessa tarvaksen target messinkiluotia, että hyppyä tarvii n 1-1.2mm jotta löytyy parasta tarkkuutta. Verrokkina scenar-l omassa trgssä käy parhaiten paljon lyhemmällä hypyllä, luokkaa 0.2mm
Ja selväähän se tässä ollut jo pitkään, että lyijykielto on yksinomaan EUn yritys ajaa yksityinen aseenomistaminen ja ammunta loppuun "luonnonsuojelun" perustein.
Ja kyllä, sorviluodeilla voi saada jopa parempaakin käyntiä kuin vaipallisilla, mutta onhan se kalliimpaa ja voi monesti vaatia piipun, joka on juuri tietylle luodille leikattu.
Lainaus käyttäjältä: 260 - toukokuu 02, 2021, 12:06
Kyllähän tuo siltä näyttää, että lyijykielto tulee. Ellei mitään ihmeempää tapahdu. Periaatteessa keskustelevat enää siirtymäajasta, jos oikeen olen ymmärtänyt vihjeistä. Joten onko paljon vaihtoehtoja, kuin testailla kuparia alustavasti. Isomman riistan luoteja onkin aika hyvin saatavilla, mutta pienriistalle ja taululuoteja hankalammin.. Lisäksi joutuu työntämään kättä syvemmälle taskuun.. :-[
Tällä hetkellä kysymys on esim otm/fmj luotien säilyttämisestä rata-ammuntaan ja pienriistanmetsästykseen. Ongelmahan on se, että EUn vaikutusvaltaisimmat maat eivät hyväksy ja ymmärrä fmj luodeilla metsästystä (esim Tanska) eivätkä ymmärrä myöskään ettei luoti rikkoudu pienriistaan osuessa joten lyijy jää "turvallisesti" kuparivaipan sisälle maan alle.
Ja tän hetkinen päätös Suomellahan koskee täyslyijykieltoa vai RAMSAR lyijyhaulikiellon kosteikoilla. Selväähän se toki on, että Suomen päättäjät kaikessa typeryydessään yrittävät heti valita täysikiellon, johan yrittivät viime vuosien aselakitiukennustakin tiukempana läpi kuin EU esitti.
Sadekelillä Ramsar-määritelmä kattaa koko Suomen. Sellainen määritelmä se on.
Kyllähän tuosta kupariluotiin siirtymisestä jommonnen soppa/viidakko taidetaan saada aikaan.
En ole yhtään moiseen vielä paneutunut.
Jokos seuraaviin kysymyksiin löytynyt maailmalta vastauksia ja onko nämä edes oikeita kysymyksiä:
(Etusivu uusiksi kuin lehtitalossa...)
*Paras kupariluodin halkaisija suhteessa piipun isokaliiperiin? Laakeripinnan pituuden vaikutus tuohon?
*Kupariluodin urituksen määrän vaikutus luodin halkaisijaan?
*Rihlan nousut?
*Onko esim.kapea/matalapalkkinen piippu paree kupariluodille kuin leveäpalkkinen/kapea urainen?
*Ylimenon kulma loivemmaxi? Kalvaimet uusiksi / pesät tehtävä sorvaamalla?
Mitähän vielä?
Timppa
Ainakin lyhkäisyydessään noususta olen huomannut että keskimäärin tarvii astetta tiukemman vs vaipat. Esim 1/11 on erinomainen 175grainiselle vaipalle, mutta 175 grainiselle monometallille tarvii 1/10.
Siis yleensä ei ole mikään pakko ladata monometalliluotia yhtä raskaana kuin kuparivaippaluotia ja metsästysäädöksiäkin höllennettiin tältä osin.
Ellei aseessa ole aivan tolkuttoman loiva rihlaus (14" .224", 12" .284") niin siihen voidaan valmistaa monometalliluotia jotka eivät vaadi piipun vaihtoa. Tai voi noihin loivarihlaisiinkin valmistaa mutta kysyntä jää niin vähäiseksi ettei kannata.
Jos taas halutaan raskainta mahdollista niin silloin rihlannousua pitää tiukentaa. Maaliballistiikka ei sitä raskasta luotia mitenkään automaattisesti edellytä.
Eikö tuota kuparin kovuutta säätelemällä saisi lähes vaipallista luotia vastaavan kosketuksen? Vai joko ne on tehty niin pehmeästä kamasta kuin kaupasta löytyy, tai liittyykö maaliballistiikkaan jotain kovuus/lujuusvaatimuksia?
Kuparia ja eri kupariseoksia voi tehdastoimituksena tilata juuri sellaisessa toimitustilassa(kovuudessa) kuin haluaa. Ja näin luodinvalmistajat varmasti toimivatkin. En usko noiden kupariluotien olevan ihan normaalia CU-OF/CW008A laatua vaan kukin luodin valmistaja tekee luotinsa räätälöidystä materiaalista. Tämä ihan senkin vuoksi, että ns bulkki materiaali vaihtelee liikaa kovuuden suhteen.
Onhan niillä monometalliluodeillä hirvikivääritarkkuuteen päästy sekalaisella kiväärikalustolla jo viimeiset 15 vuotta. Sitten kun aletaan vaatimaan 0.X MOAn tarkkuuksia ja kovia nopeuksia niin tilanne tietenkin muuttuu haastavammaksi.
Toisaalta ainakin pienemmät pajat voivat ajaa tuotantolinjastolta juuri omaan aseeseen halkaisijaltaan sopivia luoteja melko pieniäkin eriä tolkulliseen hintaan (2-3x se mitä lyijyluodit).
Eniten se lyijykielto iskee ensi vaiheessa piekkareihin, ilma-aseisiin ja niihin rata-ampujiin jotka ampuvat tuhansia tai kymmeniä tuhansia laukauksia vuodessa. Voisi jopa kuvitella että jotkut tahot eivät pidä hyvänä aseiden käyttöön harjaantunutta kansaa ja lobbailevat siksi näitä kieltoja. Voi se toki olla vahinkokin että lainkuuliaisinta kansaosaa pyritään estämään harrastuksissaan.
Lainaus käyttäjältä: HJu - toukokuu 03, 2021, 15:37
Onhan niillä monometalliluodeillä hirvikivääritarkkuuteen päästy sekalaisella kiväärikalustolla jo viimeiset 15 vuotta. Sitten kun aletaan vaatimaan 0.X MOAn tarkkuuksia ja kovia nopeuksia niin tilanne tietenkin muuttuu haastavammaksi.
En tiedä onko minulla sattunut hyvä tuuri, mutta alle kulmaminuutin käyntiä on parillakin 308:lla löytynyt sen kummemmin hakematta kunhan rihlannousu on sopiva luodille. Vauhtiakin on löytynyt ihan samoin kuin lyijyluodeilla.
Barnesin X:ää latasin jo varmaan 15? vuotta sitten 375 magnumiin, tarkkuudesta tai nopeudesta ei ole mitään tarkempia dokumenttejä jääny mutta kaikin puolin toimiva luoti oli.
Ne todelliset "ongelmat" on pitkänmatkan ammunnassa kun ei varmaan samaan ballistiikkaan kuparilla pääse mitenkään ja monissa aseissa rihlannousu rajoittaa valikoimaa.
Piekkariin ja 17 HMR:kin löytyy jo kuparia tosin tarjonta on vähäistä eikä oikein hyvää käyntiä ole noilla ollut. Toisaalta molemmat kaliiperit on aika kranttuja sopivasta panoksesta, saattaa sopiva löytyäkin kun valikoima laajenee.
Lainaus käyttäjältä: Long Range - toukokuu 01, 2021, 06:06
Kiitos vastauksista.Suurennan vielä hiukan vapaa hyppyä.
...
Timppa
Auttoiko lyhyemmäksi lataaminen? Törmäsin samaan ongelmaan Naturaliksella. Jo aloituslatauksella nalli tyssääntyy ja hylsy jumittaa hieman pesään. S&B Exergy tehdaspatruuna tekee täsmälleen samaa
Lainaus käyttäjältä: HxM - elokuu 29, 2021, 12:16
Lainaus käyttäjältä: Long Range - toukokuu 01, 2021, 06:06
Kiitos vastauksista.Suurennan vielä hiukan vapaa hyppyä.
...
Timppa
Auttoiko lyhyemmäksi lataaminen? Törmäsin samaan ongelmaan Naturaliksella. Jo aloituslatauksella nalli tyssääntyy ja hylsy jumittaa hieman pesään. S&B Exergy tehdaspatruuna tekee täsmälleen samaa
Kuulostaa erikoiselta, että aloituslataus jo ylipaineinen. Selvittäisin syyn tuohon, aika korkealla prioriteetilla. Kenties huolellinen kuparinpoisto piipusta ja ylimenon putsailu hiilikarstasta.
Hmr kuparipaukku tuntuu parhaiten käyvän porukalla, joilla on 50cm piippu. Lr on olemassa kuparipolymeeri paukkuja, mutta en tiedä ketään jolla olisi mikään niistä käynyt tarkemmin kuin 6cm/50m
Lainaus käyttäjältä: Ollari - syyskuu 04, 2021, 07:58
Kuulostaa erikoiselta, että aloituslataus jo ylipaineinen. Selvittäisin syyn tuohon, aika korkealla prioriteetilla. Kenties huolellinen kuparinpoisto piipusta ja ylimenon putsailu hiilikarstasta.
Syy taisi selvitä, Vihtahousun 2020 latausoppaassa on ilmeisesti väärät arvot. 2019 ja 2021 oppaissa ruutimäärät ovat pienemmät ja latauspituus on suurempi. Kyseessä siis Naturalis N558 ja VV N140.
Lisäsin vapaahyppyä ja kun tuo Federal GM nalli on mielestäni melko herkkä näyttämään painemerkkejä,niin näytti hiukan paine laskeneen,mutta edelleen lukko tiukahko avata.
Uudesta hylsystä katsellen laajentuma (kiinniotto jälki) on hylsyn peräpäästä.
Käynti TSX.llä kyllä oikeinkin hyvää vähällä laukausmäärällä arvioiden.
Kokemukseni kupariluodeista on vasta aivan minimaalista,mutta kirjoitin siksi jos/kun noiden käyttö lisääntynee ja JOS tuo paineiden nousu on kovinkin yleistä, eikä vain yhden ahdaspesäisen (piippuisenkin?) aseyksilön juttu.
Timppa
Noslerin E-tippiä olen ladannut 9.7g luoti 2.50g n133 308:lle, olen tyytyväinen, tämän pitäisi olla vähiten paineita nostavia kupariluoteja. Pikkusen on nyt vaan huono saatavuus näillä nyt. Tietyn liikkeen myyjä löi kopion latauskirjansivusta käteen ja alleviivas sieltä jonkun 9.7g luodin. Pitäis kestää isompaakin latausta mutta en taida kokeilla.
En ole kokeillut, mutta olen ymmärtänyt lataustaulukoista että Naturalis ja Barnes nostaisi enemmän painetta, ja olen jättänyt ne kaupan hyllyyn siksi. Tarvas miehet taitaa kehua että käyttäytyy samoin kun puolivaipat. Sitä kokeillaan varmaan seuraavaksi.
Ihan normaaliin tapaan niille Barneseillekin lataus haetaan, eikai ne sen enempää painetta nosta kuin sen minkä verran laittaa ruutia. Eli paineet ei nouse liiaksi jos ei laita liikaa ruutia. Asekohtaisesti siis haettava, jos maksimivauhti on tärkeä. Ite 150gr TSX ja TTSX ladannut N140llä 308iin, vauhtia kertynyt enemmän ku Tarvaksen taulukkomaksimilla. Ja ruutiakin meni enemmän kuin Tarvaksen taulukkomaksimissa. Ilman painemerkkejä. Mutta alempaa tietenki lähdetään lataus kehittämään.