Uuden piipun sisäänajo

[Koheltaja]

Uskonto ja uskomukset ei liity metallurgiaan millään tavalla, ellei sitten ole lukenut tieteisromaaneja siitä miten tehdään raudasta kultaa :wink:



Piipun sisäpinnassa on työstöjen jäljiltä mikroskooppisen pieniä vuoria ja vuonoja, aivan kuten vaikkapa viilassa. Nyt kun aletaan ampumaan niin kovan paineen alaisena nämä vuoren huiput taittuu luodin kulkusuuntaan, samalla vuorien huiput keräävät kuparia luodista. Nyt jos ei kuperinpoistoa tehdä ollenkaan niin seuraavat luodit kaataa vuoren harjaa entisestään ja samalla kuparin kerääntyminen lisääntyy. Kun kuparia ei ole poistettu ja jokainen laukaus taivuttaa vuorenharjaa menosuuntaan, eikä kuparia ole poistettu, niin kaatuvan vuoren harjan alle jää kuparia.



Nyt meillä on piippu joka on kuparoituntu siihen malliine ettei se ihan heti puhtaaksi lähdekkään. Myös kaatuneiden vuorien alle on jäänyt kuparia ja piipun pinta on mikroelastinen. Piippu voi käydä x-määrän laukauksia mutta on aika tarkka puhdistuksesta ja siitä millä laukausmäärällä piipusta löytyy paras käynti ja missä kohtaa se katoaa kokonaan.



Näissä rotansyömissä piipuissa sisäänampumisen merkitys on selkesäti suurempi kuin sileiksi viimestellyissä piipuissa. Rosteripiiput on siinä suhteessa parempia koska metallin kiderakenne on pyöreä kun kromimoly teräksen koostumus on teräviä prismakiteitä. Rosteripiipun kanssa ei yleensä ole samanlaista jumppaamista kuin mustalla piipulla, varsinkin jos piipun sisäpinta on valmistusvaiheessa saatu sileäksi.



Tuossa näkyy aika hyvin erot piippujen sisäpinnan viimeistelyssä: https://www.youtube.com/watch?v=hf9zZqn00CA">https://www.youtube.com/watch?v=hf9zZqn00CA



Jos puhdistaminen vaurioittaa piipun sisäpintaa niin välineet ja menetelmät ovat silloin vääriä.

[JNiemelä]

Terävimpiä purseita saadaan ehkä runnottua alas, totta, ja niistä olisikin syytä päästä eroon, mutta silti vallitsevimpina virheinä mahtavat olla kuitenkin kolot ja naarmut.

Näihin ei luoti pysty ja kuparia keräävät kovasti, joten vaikea kuvitella, että kuparointi vähenisi sisäänampumisella.

[Koheltaja]

Jep, koloja ja kraatereita ei sisäänammunta pelasta. Joissain tapauksissa voi käsin kolvaamalla helpottaa tilannetta mutta ei silläkään ihemeitä tehdä.



Näistäkin asioista on ollut hiljattain foorumilla juttua, kannattaa lukea vanhoja viestejä piipun sisäänammunnasta ja kolvaamisesta.

[erilainen]

Uskonto ja uskomukset ei liity metallurgiaan millään tavalla, ellei sitten ole lukenut tieteisromaaneja siitä miten tehdään raudasta kultaa :wink:

vahvasti oftopik ja hataran muistini varassa....



olikohan stanislav lewin sci-fi:ssä, ellen ihan väärin muista, vähän parempi metalli. korvannut kaikki muut metallit ominaisuuksillaan. tämän huippumetallin nimi oli.... kommunium!



anteeksi ja takaisin piippujen pariin.....

[Ropeliz]

Kaksi uutta T3:sta odottaa että miten käyttö aloitetaan.



Koheltaja tuossa aijemmin mainitsi että hän ei takopiippuja kummemmin sisäänammu, kysytäämpäs muidenkin kokemuksia ja havaintoja. Itselläni CTR 308 RST ja Sporter 6.5x55 teräs.



Miten kannattaa aloittaa? Antaako Tikka heti vai vaatiiko enemmän "alkulämmittelyä"



Ja sopii Koheltajankin kommentoida   tai voisi ainakin vähän perustella?

[Maantiekiitäjä]

Aika samaa mieltä Koheltajan kanssa. Viime keväänä ostin kans CTR:n ja ekan laakin jälkeen ammoniakilla otin puhtaaksi, ei lähtenyt käytännössä mitään. Seuraavaksi kolme laakia ja taas ammoniakkia, ei lähtenyt juuri mitää. Sitten viisi laukausta eikä ammoniakki ottanut väriä juuri laisinkaan. Aloitin ampumaan ja nyt kokeilen ammoniakilla sillon tällöin jos sattuu aineet olemaan pöydällä. Peuralan piippuja on sitten jynssätty itkupotkuraivarin partaalle joutuen.

[Koheltaja]

Sama havainto 223 T3 piipusta. Aseen ostin käytettynä mutta sillä tuskin oli montaa patruunaa ammuttu, jos yhtään. En alkanut sisäänampumisia murehtimaan koska laukaisumäärä ei ole tiedossa, nyt on kaksi ratakäyntiä ja 110 patruunaa ammuttu. Kummankaan ratakäynnin jälkeen ei merkkejä kuparoinnista. En hirveesti stressaisi takopiipun sisäänammunnasta, mutta mielipiteitä on yhtä monta kuin on aseen omistajaa.

[Jan I]

Yenkki foorumeilla tätä kehutaan kovasti sisäänammuntaan ja ovat saanneet kuulemma

vanhat huonosti käyvätkin hiukan paranemaan.



http://www.davidtubb.com/final-finish-bullet-kits">http://www.davidtubb.com/final-finish-bullet-kits



Product informmation sivulla enemmän "brosyyrejä" tuosta



Hande suositteli minulle tuota jo hiukan ammuttuunkin aseeseen joka teki kärpäsiä

ja ei tuo käynti ainakaan huonontunut ja isoimmat kärpäsetkin hävisivät...

joten, uskallan suositella varauksella.

Paremmissa piipuissa ei vaan saa käyttää kahta ensimmäistä karkeinta hionta luotisarjaa mutta,

halvemmissa kannattaa käyttää koko sarja.

[Koheltaja]

Noiden luotien kanssa kyse on ampukolvauksesta, ei sisäänammunnasta ja näitä kahta ei pidä sekoittaa toisiinsa, mutta tietyissä tapauksissa ne tukevat toisiaan. Ampukolvauksella on monia hyviä puolia kuten rihlojen avauksen symmetrinen hiominen/kiillotus, luodit muotutuu piipun sisäpinnan mupotoiseksi ja hioo tasaisesti joka paikasta eikä pyöristä rihlapalkkien kulmia, suurin hiova vaikutus on piipun alkupäässä ja piipun reiästä tulee lievä kartio joka supistuu piipunsuuta kohti jne



Näillä luodeilla en ihan heti lähtisi piippua sisäänampumaan, ellei kyse ole lastuamalla tehdystä huonosti viimeistellystä piipusta tai halvasta ja aaltoilevasta nappirihlatusta piipusta. Laadukkaan takopiipun ja käsin läpätyn nappirihlatun piipun jättäisin rauhaan, ellei käyti ole kateissa ja ampukolvauksella ei menetetä mitään jos se huonontaa käyntiä.

[SpA]

Olen juuri aloittanut tien Peuralan 308 win piipun kanssa. 500mm hieman Palma-profiileita muistuttava pötkylä wanhassa L579 Sakossa.



Utelin sepältä tekstiviestitse, kuinka aloittaa piipun kanssa. Ohjeena oli tuupatta ensimmäisten 5 laukauksen ajan Forrest-vaahto piippuun joka laukauksen jälkeen. Sama käsittely sitten 5-10 laukausta myöhemmin. Sitten pitäisi antaa olla, kunnes käynti alkaa sanoa että putsata pitäisi.



Niin sitten tein, että tuhlasin yhden iltapäivän sisäänampuen tuota laitetta. Laukauksen jälkeen nylonharjalla tai kangaslapulla öljy piippuun ja irtokakka parilla lapulla irti. Sitten jarrupesulla öljy pois ja Forresti muhimaan. Hädin tuskin maltoin sitä ohjeen varttia odottaa, kun tuuppasin sillalla tai lapulla mömmön pois ja taas öljyä ja kuivaksi. Vedinpä jossain välissä nylonharjaan KG2-piipunkiillotusainettakin ennen Forrest-pesua.



Nyt on muistaakseni 69 laukausta takana (laukaukset kirjattu kyllä vihkoon!) ja ensimmäisen kerran murruin. Pari kertaa on ammunnan ja putsaamisen (öljyinen sillatuppo ja hetken päästä kuivaksi) jälkeen näkynyt ohut rantu kuparia piipussa. Vaan se on aina jonnekin "kadonnut" myöhemmin. Siis luultavasti harmaan lian alle.



Nyt sitten kävi se murtuminen ja painoin VFG:n intensive-huopatulpan KG2:n kera piippuun. Kerran piipusta nitkuttaen läpi, ilman hirmuista jynssäämistä - vain nähdäkseni tuleeko kupari näkyviin. Rihlapalkit kiillottuivat, mutta niiden reunoissa on edelleen rosoista harmaata likaa.

 

No, jatketaan ammuntaa kunnes käynti katoaa, ja otetaan sitten oikea tehopesu.



Edit. Pari kirjotusvirhettä kitketty.

[Koheltaja]

Vaihda se Forrest johonkin tehokkaampaan kuparinpoistajaan. Forrestin ongelma on että se ei liota muuta likaa, vaan pelkästään kuparia, ja sitäkin erittäin hitaasti. Käytännössä Forrestit pitää olla piipussa vähintään puoli tuntia ja käsittely pitää uusia välillä useampaan kertaan.



Ammonjakki/Fairy seos on hyvä ja nopea keino saada kuparit pois piipusta. Ammonjakki haisee siihen malliin että tila pitää olla tuuletettu. Tai sitten Boretech Copper Remover joka on tehokas mutta vähemmän haiseva vaihtoehto kuin ammonjakki.

[Tuulos]

Puoli tuntia Forrestia taitaa riittää jos piippu on viety saunaan. Forrest toimii huomattavasti paremmin jos piippu on kunnolla lämmin. Tosin kuten Koheltaja sanoi, viisaampaa on vaihtaa suoraan parempaan tavaraan.

[wee]

Laitetaas tähän jatkoon kyssäri kun kuparinpoistosta ja ammoniakista puhutaan.



Korviin on kantautunut huhuja, että voimakkaat kuparinpoistoaineet saattaisivat vaurioittaa kovakromattuja piippuja? Onko minkäälaista perää?

[HJu]

Vahva ammoniakki voi aiheuttaa teräkseen vetyhaurastumista jos sitä pitää tulpatussa piipussa tuntikausia tai päiviä. Kovakromin osalta ei tietoa.

[torrehaa]

Millasella seossuhteella tota Fairya laitellaan ammoniakin joukkoon?