Painemerkeistä (kovista...)

[MSa]

Terve,



Potilas on edelleen taannoin mainittu .30-06, 480mm piipulla, ilmeisesti tiukalla pesällä oleva Mäkisen kanki.



Oikean elämän dataa:

9,7g LockBase Moly + 57gr N150 antaa Vo=905m/s

11g LockBase Moly + 53gr N150 antaa Vo=845m/s



QL:llä mallintamalla vastaavat nopeudet ovat

- 9,7g LB 856m/s (ero n. 40m/s)

- 11g LB 788m/s (ero n. 55m/s)



Eli kummankin latauksen todellinen lähtönopeus on huomattavasti suurempi kuin mitä mallintamalla.



Aikaisemmin olen saanut 308W ja 338LM normaalilla piipunpituuksilla QL:n vastaamaan hyvin todellisuutta, joten QL:n käyttövirhe voitaneen sulkea pois.



Lataukset ovat eittämättä kovia, sillä hylsyn kantaan jää lukonpään kolosta kuva. Nallit ovat ok sekä kampi ei ole ahdistanut koskaan. Samanlaisia pelikuvia on syntynyt 308Win sekä 338LM kovissa käyttölatauksissa, joten en ole ollut tuota liiemmin huolissani.

Mitä olette mieltä, onko varjokuva lukonpäästä varma ylipaineen merkki?"



Nyt mietityttää syyt siihen, että miksi lyhyt kanki + BR-vaimennin antaa näin paljon suurempia nopeuksia vaikka ruutipanos on vielä manuskojenkin mukaan maksimien tuntumassa.

- pesä on tiukka, eli hylsyn palotilavuus on varmasti pienempi kuin vakiopiipuissa.

- voiko mäkisen piippu olla vaan "liukas"?

- onko kuun aseto vain ollut oikea?



 :?:  :?:  :?:



MSa[/b]

[SO]

Ootko kokeillut eri mittareilla?

[MSa]

Ootko kokeillut eri mittareilla?

Kyllä mittari on jiirissä kun ampuu muita aseita ja latauksia läpi, joten vika ei ole siinä.



MSa

[Koheltaja]

Jos hylsyt on kokosupistettuja hiukan lyhyiksi niin lukonpään jäljen saa kantaan aika pienilläkin paineilla. Jos taas hylsyt on kertaalleen pesässä ammuttuja ja kaula tai nahkeaksi kokosupistettuja ja lukonpään kuva tulee kantaan niin kannattaa hiukan pudottaa latausta.



Varsinkin kaulasupistetuissa paukuissa nalli ei välttämättä kerro yhtään mitään ylipaineista, tämä on käytännössä todettu 300LM, 300WSM ja ehkä kaikista parhaiten 6mmPPC:llä. Jälkimmäisessä kannuun saa laittaa öyhettä aivan mielettömästi ja kyydit kasvaa niin kauan että nallit alkaa puhkeamaan, kampi ei ahdista eikä tule lukon kuvaa hylsyyn.



Kuten olen aiemmin valistanut niin Mäkiseltä tulee välillä erittäin huippu piippuja, toisinaan voi olla kyse toisesta ääripäästä. Jos lähdetään Mäkistä vertaamaan vaikkapa Sakoon niin nopeusedut on yleensä 20-50m/s Mäkisen puolella. Syinä saattaa olla valmistustapa eli lastupiippu tiukalla mitoituksella sekä tiukka pesä, myös piippukanget on Mäkisen omalla reseptillä tilattu joten silläkin saattaa olla oma osuus asiaan.



Mun entisellä TRG:llä pommitettiin 680mm piipusta 10g Scenaria parhaimmillaan 935m/s, kyse ei ollut taulukkolatauksesta mutta vastaavalla latauksella ei Sakon 660mm piipusta saatu kuin 890m/s joten jotain mäziggiä siinä Mäkisen piipussa on.



Kuun asennon vaikutuksesta en tähän hätään osaa ottaa kantaa kun pilvipeite haittaa näkyvyyttä  :wink:

[MJ]

Moi,



olen täysin samaa mieltä kuin Koheltaja. Koheltaja kirjoittikin asian erittäin hyvin, lainaus:

Kuten olen aiemmin valistanut niin Mäkiseltä tulee välillä erittäin huippu piippuja, toisinaan voi olla kyse toisesta ääripäästä. Jos lähdetään Mäkistä vertaamaan vaikkapa Sakoon niin nopeusedut on yleensä 20-50m/s Mäkisen puolella. Syinä saattaa olla valmistustapa eli lastupiippu tiukalla mitoituksella sekä tiukka pesä, myös piippukanget on Mäkisen omalla reseptillä tilattu joten silläkin saattaa olla oma osuus asiaan.



Mun entisellä TRG:llä pommitettiin 680mm piipusta 10g Scenaria parhaimmillaan 935m/s, kyse ei ollut taulukkolatauksesta mutta vastaavalla latauksella ei Sakon 660mm piipusta saatu kuin 890m/s joten jotain mäziggiä siinä Mäkisen piipussa on.

Mäkisen huippupiipuissa todella on jotain mäzikkiä, nopeusedut ovat juuri nuo Koheltajan mainitsemat.



Itse törmäsin hieman erikoiseen ilmiöön; kuurasin Häyhän jälkeen koko kiväärin päältä ja sisältä erityisen perusteellisesti (piipun aivan peilikirkkaaksi), menin radalle ampumaan ja mittasin nopeudet - keskimäärin noin +30 m/s nopeampia kuin normisti (sama lataus ja mittari jiirissä). Olin todella yllättynyt, ei mitään painemerkkejä, tarkkuus tallella, nopeutta vain lisää tuo em. +30 m/s. Kyseessä kaliiperi .338 LM, Mäkisen huippupiippu ja itseladatut molyscenarit. Eli samalla latauksella (sama ruutimäärä, samat hylsyt, sama nalli ja sama molyscenari) huolellisen kuuraamisen jälkeen nopeudet nousi + 30 m/s.



Sinänsä mitään ongelmaa ei ole, kun tarkkuus on tallella, ei ole painemerkkejä eikä tunnu, mutta jos näin käy aina perusteellisen kuurauksen jälkeen, niin latausta pitää löysätä eli ruutimäärää vähentää, kun perusnopeuteen pääsee vähemmälläkin.



Mietin, että onko syynä se, että puhdistuksen jälkeen piippu molyyntyy uudestaan ja nopeuden kasvaa. Likaantuneenahan piipussa on jo töhnää sen verran, että nopeudet puolestaan laskevat.



Koheltaja, sinulla lienee kokemusta ko. ilmiöstä, mitä mieltä olet?



Kaikkien muidenkin kokemukset ja kommentit ovat tervetulleita.





Carpe Diem,



MJ

[Koheltaja]

Monesti puhtaasta piipusta saadaan hiukan suurempia nopeuksia kuin likaisesta ja mahdollisesti vaippaa keränneestä piipusta. Onko syynä sitten piippukitkan muuttuminen koko matkalta vai piipun alkupäästä jää arvailun varaan.



Jos nopeudet kasvaa samalla latauksella piipun puhdistamisen välillä niin kysymykseksi tulee että mikä nostaa nopeuksia? Jos piipun kitka pienenee niin periaatteessa painetasokin pienenee jolloin nopeudenkin pitää laske. Jos taas piippukitka kasvaa puhtaalla piipulla ja nopeudet kasvaa niin sen pitäisi näkyä paineissa varsinkin jos kyse on jo valmiiksi tappilatauksesta.





300LM:ssä oli havaittavissa jälkimmäistä sillä erotuksella että varsinaisia painemerkkejä ei tullut vastaan ollenkaan. Kun piippu oli puhtaaksi kuurattu niin ase kävi hienosti 20-30 laukausta ennen kuin piippu oli kuparista tukossa, sen jälkeen alkoi vauhdit putoamaan, lähtönopeushajonta kasvamaan ja osunta tuplaantumaan.



Tätä ongelmaa saa hiukan pienennettyä sillä että ennen ammuntaa laitetaan piippuun hiukan molypastaa jolloin piipun molyyntyminen nopeutuu. Joskus se auttaa ja joskus ei.

[Sämpy]

Tuohon omaan 260:aan tuli viime keväänä ja kesänä haravoitua QL:llä latauksia, kun taulukkodataa ei niin mahottomasti ollu tarjolla. Joillekin latauksille se laski hyvin tarkasti lähtönopeudet kohdalleen, toisille taas ei. Scenulle tuntui pitävän aika hyvin kutinsa, Lapuan 6,5g FMJ:lle taas ei. Yleensä FMJ lähti laskuarvoa nopeammin, joskus jopa 60 m/s. Sitten kun oli kyseessä keveä lataus, taisi joku latinki mennä 50 m/s laskuarvoa hitaammin. Syyksi veikkailen kovaa vaippaa tai luodin isompaa halkaisijaa (kuparoikin aika paljon). Tällöin paine nousee kovilla latingeilla laskettua suuremmaksi ja lähtönopeus myöskin, lussulla latingilla taas kova kitka hidastaa vauhtia.



308:lle en ole kovin paljoa laskeskellut QL:llä, mutta sillekin pääsääntöisesti tuntuu laskettu ja mitattu nopeus täsmäävän. Ainut suurempi poikkeus tuli kun yritin survoa N560:stä mahdollisimman paljon hirviluodin taakse. Todellinen lähtönopeus jäi kauas lasketusta, ehkä liian alhaisen paineen vuoksi.



Minusta tuon lukonpään kuvan jäämisestä hylsyn kantaan ei voi mitään päätellä paineista. Se tulee siihen uudella hylsyllä aina, varsinkin jos lukonpää on karhea.

[Koheltaja]

Minusta tuon lukonpään kuvan jäämisestä hylsyn kantaan ei voi mitään päätellä paineista. Se tulee siihen uudella hylsyllä aina, varsinkin jos lukonpää on karhea.

Juuri näin, uusi hylsy on kokosupistettu ja se pääsee klotaamaan pituus suunnassa pesässä nallipiikin iskun ja paineiden nousun aikana. Tästä syystä uuteen tai kokosupistettuun hylsyyn saadaan lukonpään jälki aikaiseksi pienilläkin paineilla, aivan kuten aiemmin jo mainitsin  :wink:

[MSa]

Minusta tuon lukonpään kuvan jäämisestä hylsyn kantaan ei voi mitään päätellä paineista. Se tulee siihen uudella hylsyllä aina, varsinkin jos lukonpää on karhea.

Juuri näin, uusi hylsy on kokosupistettu ja se pääsee klotaamaan pituus suunnassa pesässä nallipiikin iskun ja paineiden nousun aikana. Tästä syystä uuteen tai kokosupistettuun hylsyyn saadaan lukonpään jälki aikaiseksi pienilläkin paineilla, aivan kuten aiemmin jo mainitsin  :wink:

Kiitos Koheltaja & Sämpy. Case on todellakin niin että nyt mennään ensimmäistä rundia hylsyillä ja ne ovat täysin kokosupistettuja. Syy lukonpääjälkiin lienee siis juuri tuossa väljän hylsyn ja patruunapesän kanssa.



Vai Mäkisen mäzikkiä ja sillä kuulalle enemmän kyytiä. Toki se voi näinkin olla paremman omakohtaisen ymmärryksen puuttuessa.  :?:  :roll:  :lol:  :lol:  :lol:



No ei se mitään. Olkoon sitten mäzikkiä kunnes pilviverho väistyy ja tiedetään kuun asento.



MSa

[Koheltaja]

Vai Mäkisen mäzikkiä ja sillä kuulalle enemmän kyytiä. Toki se voi näinkin olla paremman omakohtaisen ymmärryksen puuttuessa.  :?:  :roll:  :lol:  :lol:  :lol:



No ei se mitään. Olkoon sitten mäzikkiä kunnes pilviverho väistyy ja tiedetään kuun asento.

Tätä mäzzikkiä on moni muukin ihmetellyt eikä ole sen kummempaan tulokseen tullut, aiemmin jo esitin osatekijät jotka ovat todennäköisin syy koviin nopeuksiin.



Asiaa voi myös ajatella toisella kaavalla, mikä tekee ei lastutuista piipuista sellaisia ettei niillä päästä samoihin nopeuksiin kuin lastupiipuilla?



Kokemuksesta voin sanoa että mun entinen 300WSM/Krieger kuului myös tähän samaan kategoriaan kovien nopeuksien suhteen, ei ole eräs puolituttu pystynyt Sakon piipusta repimään samoja nopeuksia kuin mitä Kregeristä otettiin.



Uusi 300WSM on työn alla ja se valmistuu ampumakuntoon loppuvuodesta ja lopulliseen kuosiin ennen kevättä. Värkkiin tulee xxx-valmistajan lastupiippu, kunhan saan dataa ammuttua niin eiköhän siihen mennessä ole pilviverhot väistyneet ja päästään toteamaan kuu-ukon ennustukset lastupiippujen nopeuksien osalta paikkansa pitäviksi  :shock:  :wink: