Boorinitridi pinnoitus luoteihin

[MikaS]

Onko kellään kokemusta tästä molyn korvaajasta?

[mysteryman]

Muutaman vuoden olen käyttänyt rosteripiipullisissa. Mitään eksaktia dataa ei ole mutta näppituntumalla vähentää piipun kuparoitumista ja helpottaa hiukan lian irtoamista piipusta. On myös esitetty väitteitä että nostaisi piipun kestoikää. Moly:n tapauksessa tähän viittaa norman tekemä tutkimus mutta vastaavaa ei ole tietääkseni tutkittu hBN:llä. Taulukkoarvojen perusteella hBN antaa tasaisemman kitkakertoimen laajemmalla lämpötila-alueella kuin moly. Sitten riippuu monesta tekijästä kumpi pinnoite johtaa alhaisempaan kokonaiskitkaan.



Käytän puhdistusrutiinia jossa eka puhdistan piipun ja sitten poistan öljyn isopropanolialkoholin ja hBN jauheen seoksella. Samalla puhdistettuun piippuun jää varmasti kerros kuivavoiteluainetta. Tällä menetelmällä ensimmäinen laaki menee hyvin samaan kasaan kuin seuraavat ja ekan lähtönopeuskin on aika samoissa kuin seuraavat. Piipun esivoitelusta on kerrottu esim täällä:

http://bulletin.accurateshooter.com/2013/02/hexagonal-boron-nitride-hbn-how-well-does-it-work/">http://bulletin.accurateshooter.com/201 ... s-it-work/">http://bulletin.accurateshooter.com/2013/02/hexagonal-boron-nitride-hbn-how-well-does-it-work/



Mustiin piippuihin koitin myös hBN pinnoitettuja mutta kun ensimmäisen laakin varmistamiseksi piti piippu esivoidella edellä mainitulla tavalla, joka taas johtaa mustien tapauksissa helposti ruostumiseen.



Vastoin vallitsevaa käsitystä en ole kokenut että hBN pinnoitetuille luodeille saisi enempää lähtöjä. Melkein ennemmin päinvastoin. Eli paineet olisivat jopa hiukan korkeammat samalla latauksella. Kerran jopa mittasin tätä asiaa hiukan. Käytin mittauksessa alla olevassa linkissä esitettyä menetelmää:



http://www.longrangehunting.com/articles/measuring-rifle-barrel-friction-1.php">http://www.longrangehunting.com/article ... tion-1.php">http://www.longrangehunting.com/articles/measuring-rifle-barrel-friction-1.php



Aliäänisillä latauksilla edellä mainitun menetelmän erottelukyky on parempi koska suurempi osa energiasta kuluu piippukitkaan. Niille jotka eivät jaksa lukea koko artikkelia niin menetelmän idea on lyhyesti sanottuna se että ammutaan samoilla komponenteilla eri ruutiannoksella panoksia lähtönopeusmittarin läpi. Näiden latausten pitäisi asettua ruutiannos-energia kuvaajalle lineaarisesti. Sitten niiden läpi piirretään lineaarinen sovite. Siellä missä sovite leikkaa y-akselin on luodin piippukitkaan kulunut energiamäärä.



http://i.imgur.com/LV9MuZi.jpg">

Lapua B416 NAKU ladattuna VV N32C:llä



http://i.imgur.com/PSy6oII.jpg">

Lapua B416 hBN pinnoitettu ladattuna VV N32C:llä



Otanta on aika pieni joten en näistä vetäisi aivan lopullisia johtopäätöksiä. Kuitenkin kuvaajien kulmakertoimet ovat niin lähellä toisiaan että se viittaa mittauksen olevan luotettava. Mittauksen perusteella johtopäätös on kuitenkin seuraava: hBN pinnoitus nostaa edellä mainitulla latauksella luodin piippukitkaa noin 6%. Vaikutus näyttää kuitenkin olevan hyvin pieni. Luodin laakeripinnan pituus vaikuttaa piippukitkaan huomattavasti enemmän. Tekisipä joku samanlaisen mittauksen moly-pinnoitetuille!