Hirven pään nylkeminen

[Giant]

Pari tuntia rauhallista keittelyä. Ja kääri sarvet folion sisään ettei keittäessä värit lähde.

[Hegge]

Ihan välttämätöntä ei ole edes se nahkojen nylkeminen ennen keittämistä. Lähtevät sormin irti kunhan on tarpeeksi "kypsä". Pata saa porista pidempäänkin, joskus ollut melkein vuorokauden eikä ole ainakaan huonontanut tulosta vaikka joku väittääkin, että luusaumat alkaisivat liikaa keittäessä aukeamaan.

Liraus Fairya keitinvedessä pitäisi auttaa ajamaan rasvoja ulos luusta.

[Th1972]

Ammattimies ottaa työstä muutaman kympin..

[Harwey]

Kallon yläosaan joka jäi vedenpinnan yläpuolelle jäi ohutta kalvoa. Ei lähtenyt pienellä painepesurillakaan. Onko jotain keinoa millä saan sen puhtaaksi?

Mistä kohtaa kallo sahataan takapuolelta?

[Harwey]

Kallon yläosaan joka jäi vedenpinnan yläpuolelle jäi ohutta kalvoa. Ei lähtenyt pienellä painepesurillakaan. Onko jotain keinoa millä saan sen puhtaaksi?

Mistä kohtaa kallo sahataan takapuolelta?

Jos laitan kalloon suoraan 20% vetyperoksidia niin lähteekö sillä puhtaaksi?

Mistä vetyperoksidiä saa?

[PJA]

Väri muuttuu, mutta kalvot tuskin lähtevät pois, palavat vaan kiinni kalloon. Apteekista saat vetyperoksidia.

[MikaS]

Kaadon jälkeen jos nyljetty kannattaa laittaa veteen likoamaan, niin lähtee verta pois ja saa kallosta valkoisemman. Itse olen viimeisimmät sarvet keittänyt nahka päällä noin 4-5 tuntia. Sarvet kannattaa suojata liekeiltä/kuumuudelta vaikka villalla.

Puhdistuksessa painepesuri auttaa, samaten viimeistelyssä dremeli jos kalvoja jää kallon pintaan .

Dremeliä tulee käytettyä paljon myös poistettaessa nenäontelon höttöluita.

Nyljetyn päästä saa lihat ja kalvot pois myös höyrypainepesurilla, kunhan ei käytä sitä 300baria --> nenäluut voivat irrota.



Sahauslinjasta löytyy kyllä googlella ohjeita.



Valkaisu vetyperoksidilla, itse olen myös tässä vaiheessa suojannut sarvet elmukelmulla. Valkaisussa olen käyttänyt talouspaperia mikä on kasteltu peroksidilla ja elmukelmu päälle. Valkaisussa kannattaa ehdottomasti käyttää kunnon suojahanskoja ja silmätkin kannattaa varmuuden vuoksi suojata. Omatkin nakit saavat äkkiä valkoisen värin pintaan muuten.

[pekkala]

Natri Lapualla keittelee sähkölevyllä ulkona. Kattila vaan pitää olla aikas suuri ja kallon päälle sitten säkkikangas tai matto. Sarvien tyveen alumiinifoliota suojaksi, ainakin, jos keittää padassa ja tuli on alla. Eräs naapurini teki karjakeittiön padasta ulos kunnon keittimen savupiippuineen. Neljän tunnin keittely riittää ja apteekista vetysuperoksiidia kallon valkaisuun. Jos sarvet jostain syystä jäävät johonkin ulos pidemmäksi ajaksi, niin voi olla sitten yllätys, kun ne ovatkin auringonvalossa vaalenneet pilalle. Juuri tänään vein naapurille neljäpiikkiset keitettäväksi, että saan mökille kahdet samanlaiset vierekkäin naulakoksi.

[eki]

Keitin pään halkaistussa tynnyrissä, vesiraja piti olla alempana kuin sarvet, muuton olisi lapiohin tullut värimuutos. Sarvien yläpuolinen osa sai kiehunnasta osansa kun laittoi vanhaa T-paitaa kallon päälle ja siihen vielä vanha muovinen karkkilaatikko, niille kohdin, joka tuli vesirajan yläpuolelle. Aivot joutui ampumaan painepesurilla samoin nenäontelon lirpakkeet. Valkaisuun apteekista vetyperoksidia, taas sama T-paitakonsti.

Lopulta koivualustaan kiinni. Porasin kalloon 6 mm reiät (ei läpi) ja Aralditilla kierretankoa reikiin, sitten vaan kallo mutterilla puualustaan. Seinäkoukun vastakappaleen vääntelin millisestä pellistä ja laitoin läpipulteilla alustaan. Painaahan tuo sarvihässäkkä yli 11 kg, leveyttäkin on 110 cm, joten tukevat kiinnikkeet lienevät asiaa....



http://mursut.kuvat.fi/kuvat/c96/hyvin+porisee.jpg/_full.jpg">



http://mursut.kuvat.fi/kuvat/c96/valkaisu.jpg/_full.jpg">



http://mursut.kuvat.fi/kuvat/c96/valmis+kikkare.jpg/_full.jpg">



http://mursut.kuvat.fi/kuvat/c96/etupuoli.jpg/_full.jpg">



http://mursut.kuvat.fi/kuvat/c96/L1260837.jpg/_full.jpg">

[Vihtavuori]

Komiat sarvet ja onnistukki loistavasti. Onnittelut suorituksesta  :clap:

[Luukeri]

16 piikkinen lapiosarvi :shock:   Ja minä kun luulin että noita ei ole ku vanhoissa Suomi-leffoissa

Onnittelut kaadosta

[firebucket]

Kieltämättä hieno seinäkoriste, onnea vain.



Yksi hyvä tapa, jolla saa helposti hirvenpään nätiksi kotikonstein on kuumavesipainepesuri. Naapurin karja-, sikatilallinen sellaisen omistaa ja ramirenteistä tms. saa vuokralle. Pari kolme tuntia ja homma on taputeltu. Kannattaa laittaa sellaista kampetta päälle, että voi joko pestä ne painepesurilla tai polttaa prosessin jälkeen. Kasvojakin kannattaa suojata, roiskuu perhanasti, mutta tulee kyllä (omasta mielestä) parempi kuin keittämällä.

[eki]

Kiitoksia. Onhan tuo hieno, itse itseäni kehuen.

Oli suorastaan pakko itse askarrella tuo, koska tuli ammuttua itseladatulla patruunalla, niin piti sitten tehdä kokonaan niin itse kuin pystyi. Vähän kyllä arvelutti itse alkaa tekemään, kun oli noin hienot perhoslapiot. Tuon kun olisi jotenkin onnistunut sössimään pieleen, niin olisi pitänyt kyllä lyödä itseään nyrkillä päähän. Oli tuo kyllä pahanhajuinen ja sottainen homma, isotöinenkin ensikertalaiselle.

[Hegge]

Valkaisusta vielä sen verran, että kun hakee apteekista sitä vetyperoksidia, niin kannattaa ottaa samalla liitujauhoa (halpaakin on). Siitä ja peroksidista sekoittaa velli-/puuromaisen mönjän, niin on helppo sutia kallon pintaan. Näin tavaraa saa tarkasti joka kolkkaan, peroksidi ei haihdu niin äkkiä ja tulee hohtavan valkoista kuin Arielilla konsanaan... Jos oikein haluaa hifistellä, niin koko sivelty komeus muovipussiin (sarvet tietty ulkopuolelle) ja jättää päiväksi muhimaan. Mönjä lähtee pois vedellä huuhtaisemalla.

[eki]

Tuostakin lie kahta koulukuntaa: Haluaako vitin kallon, vai hieman kerman värisen. Itse en pidä vitistä, joten varoin valkaisemasta liikaa. Mielestäni on silloin luonnollisemman näköinen ja kallon saumat tulevat paremmin esiin. Kannattaa miettiä, kumpaa haluaa, ennenkuin alkaa läträämään. Vähemmän valkaistua pystynee valkaisemaan lisää, mutta liian valkaistua ei enää saane kellertävämmäksi. Kaverin seinällä on ihan vitikalloja ja metsästysmajan seinällä hieman kellertäviä, niin niitä ihmetellessä ja vertaillessa päädyin tuohon ei niin valkoiseen. Miellyttää omaa silmää enämpi. Lisäksi en sahannut aivan "oikeaoppiseksi trofeeksi", vaan jätin silmäaukot tallelle.