Materiaalin tuhoaminen ampumalla.

[SisuSusi]

Muutama sekalainen esimerkki jutun avaamiseksi:



Lyhyillä matkoilla toimittaessa esim. lamppujen sammuttelu onnistuu piekkarillakin ampumalla. Plussana pienet haitat ympäristölle, lyhyet takavaara-alueet jne. Ongelmana tehoton patruuna ja matkan tarkka arvioiminen.



Lentokoneen pystyy pitämään maassa vaikka rynkylläkin, mutta ampumamatkat ovat kentän laidalta helposti sitä luokkaa, että hommaan tarvitaan jo paremmalla lentoradalla ja optiikalla varustettu ase.



Normaalista autosta saa renkaat puhki melkein millä tahansa aseella.



Panssaroiduissa ajoneuvoissa on usein heikkoja kohtia joita voidaan joko hajottaa kunhan vaan kohdalle osuu. Mutta on niitä melko hyvin suojattukin. Kuinka hyvin esim. keskiverto tähystysprismasta näkyy läpi sen jälkeen, kun siihen pamauttaa normaalin D-166 luodin? Entä panssariluodin?



Mistä löytyy hyvät referenssit esim. kaikenlaisen panssarikaluston heikkoihin kohtiin?



Haulikollakin tehdään maailmalla monen monta mukavaa, mutta ilmeisesti esim. lukkojen hajottaminen on Suomen lainsäädännön takia täällä hieman hankalampaa. Ovet aukeavat lähes poikkeuksetta ulospäin ja lukko ja saranat eivät pääse vapaasti irtoamaan paikoiltaan, jos niitä ammutaan ulkopuolelta.



Vertailua eri kaliipereista? Eri asetyyppien hyviä ja huonoja puolia? Erilaisten luotien etuja ja rajoitteita? Aseella tuhottavia kohteita? Hyviä linkkejä aiheeseen?

[JL]

Taannoin teimme pienen terminaaliballistisen kenttäkokeen ampumalla TRG42:lla 20lks betoniseen raudoitettuun siltarumpuun.

Amet +370m, materiaalivahvuus 100mm.



Loppupäätelmä oli että 20-30:lla  hyvin tähdätyllä laukauksella voi maassa olevan ~120cm sisähalkaisijaltaan olevan täysikokoisen rummun sahata kahteen osaan. Tosin osat jäävät roikkumaan raudoituksista toisiinsa kiinni.



Kuviakin otin, mutta sanottakoon nyt suomeksi että rumpu oli jo 15lks jälkeen toselta sivultaan täysin p**kana. "Halkeaman" leveys n. 30cm. Tikkasin rumpua ylhäältä alaspäin järjestyksessä.

Ei piilopaikkana ehkä maailman paras mikäli LM:llä ammuskellaan kohti.  



Loppupäätelmä: 338 murentaa betoniakin sangen tehokkaasti -ja vieläpä ilman eksoottisia AP luoteja.





P.S.

Osumista kuuluu tyylikkäitä "kumahduksia"  -ja kauas.  

[HJu]

: Panssaroiduissa ajoneuvoissa on usein heikkoja kohtia joita voidaan joko hajottaa kunhan vaan kohdalle osuu. Mutta on niitä melko hyvin suojattukin. Kuinka hyvin esim. keskiverto tähystysprismasta näkyy läpi sen jälkeen, kun siihen pamauttaa normaalin D-166 luodin? Entä panssariluodin?



Huonostihan siitä prismasta näkee mutta kannattaako sen vuoksi tilata niskaansa kovin paljon vaunukanuunoiden tulta on toinen asia. Asutuskeskuksessa silti täysin mahdollinen skenario.



Tosin kun muistetaan TAK-85:n osumatarkkuus ja ajoneuvojen prismojen koko niin ei niitä kovin kaukaa kannata yrittää ja läheltä toimittuna taas voipi tulla palautetta.



: Mistä löytyy hyvät referenssit esim. kaikenlaisen panssarikaluston heikkoihin kohtiin?



Optiset laitteet, radiokalusto ja prismat lienee ainoat mihin kivääri tepsii lähes aina. Tällöinkin AP-luoti on hyvä olla olemassa. Nykyaikaisen vaunun lämpökameran pimentäminen laskee vaunun taisteluarvoa aika paljon vaikka ei tee vaunusta vaaratonta. Tehokkainta lienee kuitenkin miehistön kiusaaminen ja jo sekin että joutuvat ajelemaan TA-vaaran vuoksi varmuuden vuoksi luukut kiinni.



PST-aseet on kuitenkin erikseen. Maailmalla erilaiset yhteistoimintakuviot ovat olleet toimivia. Eli esim. TA tulittaa vaunumiehistöä joka menee vaunun sisälle ja laittaa luukut kiinni. Sitten PST-partio pääsee kuolleesta kulmasta toimimaan ja vaunu voidaan tuhota tai sitä voidaan vahingoittaa.

[ESu]

Helsingin Sotilaspoliisikilta teki tuossa muutama vuosi sitten vastaavia testejä, eli ammuttiin erilaisilla aseilla erilaisiin kaupunkioloissa oleviin objekteihin. Tilaisuudesta tehtiin video, mutta sen sijainnista ei ole sen enempää hajua. Voisin kysellä nykyisiltä kilta-aktiiveilta missä nauha luuraa.



Tiivistelmä päivästä: leffoista opittu auton oven taakse kyyristely suojaa yhtä paljon kuin mitä "taikaviitta" suojaa ydinlaskeutumalta, itse asiassa jos henkilöauton moottori ei satu kohdalle, auto päästää heppoisenkin 38 Specialin läpi suhahtaen, puhumattakaan 308 tmv.



Tähän sarjaan lukeutuu myös poikamainen testausvimma erilaisista metsästyspatruunoista, MSa:lla on tätä varten rakennettu Etelä-Suomen puhelinluettelo-systeemi, jonka läpäisijää ei vielä ole löytynyt...

[MSa]

308W kiväärin saatika 338LM läpäisy on peruspaukuttajalle joka kerta suuri :shock:  :shock:  :shock:



 Joka kaverin kannattaa aika ajoin testata paljonko suojaa 40cm tuore tukki tai 15mm terästä kun siihen ammutaan kokovaippainen luoti. Muistuu taas mieleen ne varo-opppitunnit ja syyt miksi niitä pidetään.



Nimimerkillä: edelleenin hävettää ne Överummin-kyntöaurat, joiden runkoon on tullut ammuttua reikä 300m päästä 308W Trainer paukulla...

[JL]

Nimimerkillä: edelleenin hävettää ne Överummin-kyntöaurat, joiden runkoon on tullut ammuttua reikä 300m päästä 308W Trainer paukulla...

Irtosiko auran omistajalta mitään terminaaliballistisesti valaisevaa  kommenttia???



 :lol:  :lol:

[MSa]

Irtosiko auran omistajalta mitään terminaaliballistisesti valaisevaa  kommenttia???



 :lol:  :lol:

Valaisevasta en tiedä, mutta kohtuullisen tomeraa se palaute oli.



Toisaalta ei olis paljoa tarvinnut palutetta, sillä itsekin olin sitä mieltä että järki oli jossakin aivan toisessa tuliasemassa laukausta suunnitellessa.



Ainoa järjellinen syy reiän poraamiselle oli mahdollisen kotelomassauksen helpottaminen...



MSa

[SO]

Paljonkohan tarvitsisi laittaa suojalevyyn paksuutta tuota kaatuvaa maalilaitetta ajatellen? Materiaali taitaa olla ihan "viiskakkosta" rautaa mitä hyllyssä on.

10mm, 20mm ?

 :wink:

[JL]

Paljonkohan tarvitsisi laittaa suojalevyyn paksuutta tuota kaatuvaa maalilaitetta ajatellen? Materiaali taitaa olla ihan "viiskakkosta" rautaa mitä hyllyssä on.

10mm, 20mm ?

 :wink:

Hmm-painon kannalta kenttäkelpoisempi ratkaisu olisi käyttää vaikkapa Suomalaista Rautaruukin Hardox-kulutusterästä, tai Weldox suurlujuusterästä.

Jos rakkaan jantterin haluaa suojata varmasti, niin "räkäraudan" paksuus menee aivan mahdottomaksi.

Hardoxia käytetään esimerkiksi tiekarhun terissä sekä kaivinkoneiden kauhapiikkeinä yleisesti. Kovuuksia viiteensataan asti, tiekarhuissa on käytetty Hardox 400:sta.

Nuorrutusteräksetkin toimivat pääsiassa hyvin suojalevynä.



Vahvuuksista: II kansainvälisissä kovapanosammunnoissa käytetyn Panzer II vaunun panssarin vahvuus vaihteli 14,5-35mm välillä.

Panssariteräkset ovat tästä toki kehittyneet, mutta noin suuntaa-antavana verrokkina heitän.



Teräksissä materiaalin kovuus on kaksipiippuinen juttu, nyrkkisääntönä valssattuihin panssariteräksiin voi sanoa että mitä kovempaa materiaalia, niin sitä paremmin kestää yhden "taakin", mutta jos osumia tulee monta samaan kohtaan, niin karkaisultaan hieman pehmeämpi toimii paremmin.

Nykyisin käytetäänkin yhdistelmiä, kovaa päällä ja "lujempaa" alla.

Jenkit ja britit käyttävät  vielä lisäksi köyhdytettyä uraania etupanssaroinneissa, mutta jantteriin sitä ei ehkä kannata laittaa.

On niin kallista, nääs.



Komposiitit ja keraamit ovat vielä oma lukunsa.

[SO]

Just nyt ei ole köyhdytettyä uraania yhtään hyllyssä...



Eli kokeilemalla selviää mikä se "räkäraudan" ns. mahdoton paksuus oikeasti on. Onhan hardox murto- ja myötölujuudelta yli puolet viiskakkosta tiukempaa.

Ajattelin vaan että joku on kuitenkin käytännössä kokeillut.



Suuntaa antavia arvoja löytyi:

7,62 mm lyijyluodin pysäyttämiseen tarvittavan teräslevyn neliöpaino ON 55 kg/m2 JA panssariluodin pysäyttämiseksi tarvittava neliöpaino ON 110 kg/m2



joka olisi 7800kg/m3 tiheyden teräkselle 7mm ja 14mm, pitäisikö teräslevyn määrityksenä olla että myötö- ja murtolujuus on yli 1000N/mm2 ja kovuus yli 350 HB?

[john]

Paljonkohan tarvitsisi laittaa suojalevyyn paksuutta tuota kaatuvaa maalilaitetta ajatellen? :wink:

Osumakulmalla on myös vaikutusta. Ohuempikin riittää jos luoti tulee loivassa kulmassa.

[Arnold]

Tämän linkin takaa löytyy melko karkea taulukko suositelluista panssaroinnin paksuuksista 7,62 NATOON asti. Nämä ovat suositeltuja paksuuksia SSAB:n Armoxille. En tiedä kuinka paljon tuohon taulukkoon on otettu pelivaraa mukaan, mutta toivottavasti siitä on edes vähän apua.



http://www.ssabox.com/pdf/armxcivl_eng.pdf">//http://www.ssabox.com/pdf/armxcivl_eng.pdf

[SO]

Näköjään tuo about 15mm on nyrkkisääntö FMJ .308lle

Aika merkittävä ero .223lla (6mm) ja 7,62x51 natolla (14,5mm). Ei varmaan  kukaan ole kehitellyt mitään kaavaa/exel-taulukkoa asialle?

[HJu]

Oma käytännön kokemus on että 500m päästä 338LM:llä 250 Scenarilla läpäisyä on vähintään 5mm "räkärautaa" 90 asteen osumakulmalla. Koska mittasin ainevahvuuden viivoittimella niin voi olla että oli 6-7mm paksua.



Luulisin että jos metallilevyä suojana haluaa käyttää niin viistoon asetettu Hardox400 tai Hardox500 voisi olla aika varma, vaikkakin kallis valinta. Toisaalta mitä maksaa rikkiammuttu Janter-laite ?

[SO]

L.Möellerin kaavoja mukaillen syntyi

Exel-taulukko

Ei vielä ihan selvinnyt mistä nuo materiaalikertoimet on kehitelty...?



taulukon alareunassa olevasta linkistä löytyy alkuperäinen ohjelmarunko jonka saa ajettua QBasicillä kun ensin korjaa siitä yhden bugin (puuttuu yksi ; -merkki)