Laser-etäisyysmittauskiikari?

JL · heinäkuu 08, 2005, 18:27

~~Lainaus käyttäjältä: JpL~~Ajattelin panostaa seuraavaksi tuollaiseen... Löytyykö sellaisia ja jos, minkä merkkiset kannattaa ottaa huomioon? Riittää 0-800 metriä, kunhan nappaa esim. 0-5 metrin tarkkuudella. Leican Geovid taitaa olla paras, (hintaakin on) mutta miten toimii esim. opti-logic, Swaro, bushnell yms. Kokemuksia?

Kannattaa huomata että useimmat kahdella silmällä katsottavat "kiikarit" ovat oikeasti monokulaareja, joissa kuva on jaettu kahteen silmään prismalla.

Toinen etulinssi on varattu laserin käyttöön.

Em järjestely ei tiettävästi ainakaan paranna stereonäköä eikä näkökentän syvyysvaikutelmaa.

JpL · heinäkuu 08, 2005, 18:29

Joo. Mä sain testiin Opti-Logic XT 1000-kiikarin. Tuntuu olevan tarkka ja pelaa mukavasti. Tosin olisin vähän suurennosta ehkä kaivannut... 500-600 metrin jälkeen pitää justata niin älyttömän tarkasti oikeaan kohtaan.

Onko suurentavia laser-etäisyysmittareita tarjolla mitä ja mihin hintaan? En viitsisi 800 ekkua enempää laittaa tähän projektiin...

ESu · heinäkuu 08, 2005, 23:33

Swarowskin uusi malli + kunnon jalusta (>150 €) ja kahta et vaihda, eli varsin toimiva kokonaisuus!

JpL · heinäkuu 08, 2005, 23:49

se Swaro on kuulemma tosi pieni ja hyvin tarkka. Kuin se yleensä pelittää?

HJu · heinäkuu 09, 2005, 10:46

: Ketkä muuten tekee piippuja kovakromattuna kromi & molyteräksestä ja onko kenelläkään käytössä tullut kokemusta jonkin suurinopeuksisen .30 magnumin piippuna?

FN USA sekä tietenkin kaikki sotilasaseiden valmistajat. Jos haluat raskaan match grade .308 piipun jollain tietyllä rihlannousulla ja kovakromattuna niin olet valitettavasti out of luck. Mikään pieni piippupaja ei noita kovakormauksia tee ja useimmat isotkaan ei osaa tehdä niitä kovinkaa tasalaatuisesti. Jostain syystä FN USA on onnistunut tekemään kovakromattuja .308 piippuja joiden tarkkuus on silti hyvä.

: Ongelma on tietysti se, että hyvällä piipputeräksellä pitäisi olla kaksi vastakkaista ominaisuutta, että se olisi laadukas: Sekä sitkeyttä, että äärimmäistä kovuutta.

Lisäksi se on hyvä kestää kuumuutta hyvin. Tässä suhteessa rosteri on vähän heikompi kuin kromi moly ja siitä syystä sarjatuliaseissa ei rosteripiippuja juuri näe.

: Ps. Mitä ne sillä OICW:llä alunperin oikein etsiskeli? Jonkinlaista supersotilaan tuliasetta?

Sitäpä juuri. Eli kevyt asejärjestelmä joka ampuu 20mm älykranaatteja +1000m päähän siten että kranaatit räjähtävät kohteen yläpuolella. Järjestelmään kuuluu tietenkin laseretäisyysmittari, lämpökamera, valonvahvistin, ballistiikkalaskin jne. Lähipuolustuksene kaavailtiin lyhytpiippuista 5.56 rynkkyosaa joka viimeisimmissä versioissa oli G36C -mallista piennenetty.

Projekti kaatui aseen suureen painoon, vielä suurempaan hintaan sekä siihen että lyhyt 5.56 ei ole kovin tehokas ase sotahommissa vaikka sille antaisi minkä nimen tahansa. Lisäksi kranaattikivääriosan elektroniikka on ilmeisesti vieläkin aivan piirustuslauta-asteella.

Päättivät että kranaattikiväärille olisi käyttöä mutta integroidulle rynkylle ei ainakaan tässä vaiheessa.

: Ja tuosta lämpötilasta vielä: Jos otetaan karkeasti: Mikäli ase on kohdistettu +20 asteen lämpötilassa, ja sitten pitää ampua +10 ja nollakelissä, niin olisiko esimerkiksi yhden kulmaminuutin korolisä edes jollaintapaa yleispätevä per 10 astetta. Jos ammunta tapahtuu nollakelissä, kaksi MOA?

Vähintään 1 MOA korotus, valitettavasti pidemmillä matkoilla korjausta pitää tehdä enemmän kuin lähelle. Voisi sanoa että mitään nyrkkisääntöä ei ole. Riippuu toki maalin koostakin. Jos tavoite on 70X70mm maaliin osuminen niin voit unohtaa kaikki nyrkkisäännöt koska ne ovat epätarkempia. Jos maali on 65X45cm taulu niin siihen nyt vielä voi osuakin.

: Entä voidaanko tätä lämpötilailmiötä kompensoida esimerkiksi Magnum-match-nalleilla tavallisen kokoisessa hylsyssä (vrt. .308, esim.)

Teoriassa joo. Samoin sitä voi kompensoida isommilla ruutipanoksilla. Ongelmaksi tulee että seuraavana kesänä et kuitenkaan muista missä patruunassa oli "talvi-ylilataus" ja missä kesälataus. Sama juttu nallien kanssa. Fiskumpaa ja turvallisempaa on käyttää latausta joka on turvallinen -35 - +35 C ja pitää lentoradan korjaustaulukoita hollilla.

JpL · heinäkuu 09, 2005, 13:37

Kiitos HJu jälleen.

Mitä mieltä: Tästä eteenpäin vaihdan latausta siten, että laitan Lapuan hylsyyn saman vanhan 49.3 grainia N150, mutta vaihdan kokonaan Federalin Match-magnum-nalliin. Ainakin Lapuan mukaan magnumnalli toimii kuulemma tasalaatuisemmin kylmästä lämpöiseen, mikä on ihan ymmärrettävää. Kymmenen asteen miinustuksella lisään jokaiseen rummusta kierrettävään koroon 1.25 MOA (miltä kuulostaa) pakkasvaraa. Mikäli on nollakeli, säävara on 2.5 MOA, 10 asteen pakkasella 3.75. Päästäisiinkö näin edes lähemmäs oikeaa tonttia? Mun maalini on aina tuo 70mm, kiväärissä riittää potentiaalia siihen - kylmänä. Vieläkin vehkaan Koheltajan esittämän neuvon kanssa - entäs jos petausta voisi parantaa ja tuo oman kolmen laukauksen taudin parantaminen olisi kiinni siitä?

Ps. Katselin tuossa uudestaan TAK-85- kivääriä. miten pitkä se petausmuhvi oikein on tuossa kiväärissä? Se näyttää tosi pitkältä. Lukkohan on käytännössä ihan Nagantin, vain raskaampi.

HJu · heinäkuu 09, 2005, 20:24

: Mikäli on nollakeli, säävara on 2.5 MOA, 10 asteen pakkasella 3.75. Päästäisiinkö näin edes lähemmäs oikeaa tonttia? Mun maalini on aina tuo 70mm, kiväärissä riittää potentiaalia siihen - kylmänä.

En ota kantaa, liikaa muuttujia. Helpoiten selviää koeampumalla samaa latausta eri keleillä. Samalla saat tarkat korjaukset ainakin joillekin etäisyyksille. Valitettavasti tämä on näitä "koita pärjäillä"-neuvoja kun mitään nyrkkisääntöjä on vaikea kehitellä. Kevyissä aseissa voi vieläpä aseen piippuajan pidentyminen ruudin palamisen hidastuessa antaa piipulle aikaa nousta rekyylissä ja siten vähentää osumapisteen muutosta. Siis voi, ei välttämättä tapahdu kaikilla aseilla eikä kaikilla latauksilla. Tietokoneella ja laskukoneella voi leikkiä tiettyyn rajaan saakka, sitten pitää alkaa ampumaan jotta voi testata pitääkö ajatus tai laskelma paikkansa vai ei.

: Vieläkin vehkaan Koheltajan esittämän neuvon kanssa - entäs jos petausta voisi parantaa ja tuo oman kolmen laukauksen taudin parantaminen olisi kiinni siitä?

Voi olla tai sitten ei. Asetta näkemättä kukaan ei voi sanoa mistä johtuu moinen.

: Ps. Katselin tuossa uudestaan TAK-85- kivääriä. miten pitkä se petausmuhvi oikein on tuossa kiväärissä? Se näyttää tosi pitkältä.

Oisko jotain 60-80mm pitkä. En omista TAK-85:sta joten en voi mitata. USAssa pitkän matkan aseissa pitkillä piipuilla käyttävät jopa 150mm petauspalikoita mutta kyllä yleensä 100mm pitäisi riittää.

: Lukkohan on käytännössä ihan Nagantin, vain raskaampi.

Lukko on Nagantin mutta KEVYEMPI. Siitä on pätkäisty varmistinosat piis kokonaan lukkoajan lyhyentämiseksi. Lukonkehys on aivan vakio, ei sen kevyempi tai raskaampi kuin vakio.

Poikma · heinäkuu 10, 2005, 20:26

Ei kai lähtönopeuden muutos 5 m/s tai lämpötilan muutos 10 astetta ihan 0,2 mradin korjausta vaadi 500 m:lle 10g Scenarille. Pcb:llä sain noiden yhteisvaikutukseksi n. 3 cm 500m:lle eli 0,06 mradia (1,3cm lähtönopeuden muutos ja 1,7cm lämpötilan muutos).

Vai onko omassa laskutavassani joku virhe?

HJu · heinäkuu 10, 2005, 21:06

Näköjään tuli kiireessä pikku käpy. 308:ssani on 0.2908 mradin napsut eli amerikaksi 1 MOA korosäätö. Taulukko jota siiteerasin kommentoi noiden napsujen mukaan

Tarkoitin 0,2 arvoisia napsuja eli 0,2X0,2908mrad=0,05816 mrad. Eli meni vaihteeksi taas määreet sekaisin. Sitä se teettää on kun muitakin kuin mradeja käytössä :-)

Silti kaksi noitakin olisi 2X 0,05816 = 0,11632 mrad. Tämä on vähän suuri ero ja johtuu lähinnä siitä että Excelissä joutuu pyöristämään johonkin suuntaan. Tosin 500m päässä ei 0,05 ja 0,1 mradin ero ole kovin suuri. 2,5cm 500m päässä häviää yleisiin hajontatekijöihin ainakin minulla.

Summa summarum: Suuntaa antavat määreet tässä säikeessä ovat valitettavasti todellakin suuntaa antavia :-) Oikotietä ampumalla hankittujen lentorata-arvojen ohi ei oikein ole.