Häyhä 2011 - Palaute

[Heggis]

Kisat on ohitse (onneksi ). Pistelkäähän tänne fiiliksiä ja palautteita yms.

[mika]

Onnittelut voittajille ja on ilo sekä kunnia olla todistamassa, että nuoret kaverit tulevat ja lähes putsaavat pöydän. Itse uumoilin, voittajaparin toimintaa TA6-kurssilla seuranneena, heidän sijoittuvan hyvin. Ja näinhän siinä kävi. Muutenkin oli mukava todeta, että uusia kavereita tuli rohkeasti kisaan mukaan. Toivoisinkin, että myös jatkossa uusia kaverita tulee rohkeasti mukaan. Normaaleilla sotilastaidoilla ja maalaisjärjellä pärjää mainiosti.



 

ISO KÄSI kuitenkin kaikille kilpailijoille. Kisa oli taatusti yksi raskaimmista TA-kisoista ellei raskain mitä olen todistanut. Kisa varmaan opetti monelle toimintakyvyn säilyttämiseen liittyviä asioita paljon ja toimi tutkimusmatkana omaan itseen. Jälleen kerran tuli todistettua miksi näissä raskaissa kisoissa viihtyy. Tunnelma ja henki kisaajien kesken on erinomainen. Jos on ongelmia niin kaikki ovat valmiita auttamaan. Kisa suoritetaan herrasmieshengessä eikä turhaa nillitystä eikä toisten toiminasta hakemalla haeta virheitä. Tästä esimerkkinä parin Illi-Illi toiminta vasta-ta rastilla. Kuulin tilanteesta palkintojen jaon yhteydessä. Tuomari oli jo laskemassa maalia alas kun laukaus lähti. Näin ollen ei voitu olla varmoja siitä, oliko tullut osuma vai menikö maali alas ohjattuna. Tilanne tuomittiin aluksi kilpailijoiden hyväksi mutta käyty (asiallinen) keskustelu suorituksen jälkeen aiheutti kilpailijoiden toteamuksen: Me ollaan menty rehellisellä linjalla ja ei voida ottaa pistetä jos on tulkinnan varaa. Taatusti palkitsemisen arvoinen suoritus.  :clap:  :clap:  



Itseäni harmitti kisan ulkopuolelle jääminen eikä liasion-officerina toimiminen oikein ole ominta itseäni. Mutta tilanteet muuttuu ja niihin pitää sopeutua.



Omia kokemuksia toimitsijana:

- pe-la-illan/yön siirtymä. Oli raskas maasto ja siitä huolimatta aika harva käytti merkittävästi teitä etenemiseen. Kaikki paljastumiset tapahtuivat tien läheisyydessä. Tien ylitys oli ja on hankalaa. Kuitenkin päättäväisyys ja ripeä toiminta auttaa.

- Ammunnoissa ja muissa tehtävissä kierrettiin ulkomaalaisten vieraiden kanssa. Kavereilla oli ammatillinen tausta jota vastaan he seurasivat ja arvostelivat suoritteita. Kaiken kaikkiaan olivat erittäin tyytyväisiä näkemäänsä ja totesivat ennakkokäsitysten vastaavan todellisuutta. Totesivat Suomalaisen osaamisen ja selviytymiskyvyn oli huippua. Kun kyselivät osallistujien taustoja olivat aidosti yllättyneitä kuullessaan valtaosan olevan normireserviläisiä.

[er]

Haluan omasta ja kilpailun johdon puolesta kiittää, sekä toimitsijoita että kilpailijoita rehdistä kilpailusta ja oman osan kantamisesta.Kilpailu oli varmasti rankka niin kilpailijoille kuin toimitsijoillekkin.



Onnittelut kaikille kilpaijoille ja erityisesti mitallisti pareille 1. karhunen/takkunen, 2. salmenpohja/wuokko, 3. kröger/ojanpelto



Kiitokset myös porin prikaatille ja sponsoreille.



Lähden lappiin suorittamaan käytännön harjoittelua elävään maaliin eli linnustamaa, joten en vähään aikaan kommentoi ketjuun puolen viikon jälkeen

[msk]

Tässä pientä esimakua tulevasta. Kiitokset kaikille ja erityisesti suuret kiitokset niille karvanaamaisille rastituomareille sekä kilpailijoille jotka mahdollistivat joustavan kuvaamisen. Jatkoa seuraa aikanaan!



http://youtu.be/pyqnlLuXceo">http://youtu.be/pyqnlLuXceo

[PL]

Kilpailu oli tänäkin vuonna fyysisesti ja luulen myös että henkisesti ajoittain erittäin vaativa sekä kilpailijoille että toimitsijoille.

Haluan osoittaa erityiskiitokseni tulospalvelun, huollon ja muiden tukitehtävien parissa uurastaneille henkilöille. Näissä töissä pääsee harvemmin näkemään kilpailusuorituksia.



Tänä vuonna kilpailussa mitattiin taistelijan perustaitoja, partion yhteistoimintakykyä sekä selviytymistaitoja ajoittain melko vaativissa syyskuun olosuhteissa.

Ammunnat toteutetiin metsämaastossa tai vaihtoehtoisesti tuliasemat olivat syvällä metsän sisässä unohtamatta toiminnallista puolta.

Puuston peittovaikutus yhdessä erinomaisesti maastoutettujen maalien kanssa tekivät monesta näennäisen helposta ammunnasta yllättävän haastavan.Tässä voisi lainata vanhaa RAF:n opetustaulua: Sinut ampuu alas se saksalainen, jota et näe...  



Oli ilo seurata kilpailijoiden kykyä puskea eteenpäin univelasta huolimatta. Uskoni Suomalaiseen reserviläiseen on tallella.



Kiitos, Sotilaat.

[PYSSY]

kiitokset kisan järjestäjille ja toimitsijoille,varmasti kului paljon vapaa-aikaa ennen kisoja,ja stressiäkin ollut että asiat toimii ja järjestyy.

Ja pitää ollakkin fyysistä ja raskastakin ajoittain,taas kaikki osaa arvostaa sohvaa paremmin..

[JoPo]

TULOKSET:



1. Marko Karhunen – Marko Takkunen, pist. 1875

2. Kari Wuokko – Markus Salmenpohja, pist. 1865

3. Jarkko Kröger – Jani Ojapelto, pist. 1680

4. Ari Kaperi – Jani Perälä, pist. 1615

5. Jarkko Mäntyniemi – Tero Pitkänen, pist. 1613

[er]

Ohessa tulokset vuoden 2011 Häyhästä.

[SO]

Vain 15 paria? Eikö osallistujia jouduttu rajoittamaan ilmoittautumisvaiheessa, eli kävikö niin että osa ilmoittautuneista ei tullut ja osa halukkaista jäi vailla paikaa?



Puolarikokemukset kisasta kiinnostaisi kovasti, millä liikkeellä ja miten ensivuonna?

[er]

Kilpailupäivän aamuna peruutti yksi pari ja toinen päivää ennen. Varasijoilla olijat eivät tällöin enää kyenneet pääsemään kilpailuun, koska olivat joko toimitsijan tehtävissä tai sopineet muita menoja. Kilpailuun piti tulla 18 paria. Saman viikon maanantaina vielä nousi yksi pari varasijoilta kisaan.



Yksi pari jäi saapumatta paikalle, vaikka ei ollut mitään ilmoittanut siitä ettei aio osallistua kisaan.



Kalustosta huomattavaa. Pääosalla pareista oli puoliautomaattinen ase parin toisella jäsenellä. Kilpailuun osallitui myös puhtaasti puolari kalustolla liikkeellä olleita. Laskujeni mukaan kisassa oli kaikkiaan 11kpl 223/5.56Nato kaliipersia aseita

[Karhuma]

Ensalkuun kiitokset kilpailun järjestävälle taholle ja kaikille toimitsijoille, joilla riitti virtaa ja kärsivällisyyttä läpi kisan.



Tämä oli ensimmäinen Häyhäkisani, mutta toivottavasti ei viimeinen.



Kisaan lähdettiin rennolla asenteella, että pää ei alkaisi punottamaan heti ensimmäisestä vastoinkäymisestä ja haasteesta.

Mutta myös siten, että parhaamme tehdään ja oikeasti yritetään, ettei lyödä leikiksi kesken kaiken.



Tavoite oli, että päästään kisa kunnialla läpi, mutta lopputulos olikin ihan jees.



Lisämausteen kisaan antoi esteradalla irronnut picatinny-kisko kiikarin alta, mutta onneksi työkalut löytyivät ja seuraavissa ammunnoissa korjattiin siirtynyt iskemäpiste tähystäjän ohjeiden mukaan.



Kyllähän tämmöisen porukan kanssa on mukava kisata, kun kenelläkään ei tuntunut pipo kiristävän päätä ja henki oli hyvä.



Mutta ei muuta kuin tarkkoja laukauksia.

[Bolt-action]

Häyhä 2011 pyrki erottumaan aiemmista kisoista antamalla pareille enemmän vapautta niin ase- ja kaliiperivalinnoissa kuin varustepuolella. Tarkoituksena oli varmaankin tuoda kisaformaattiin "uutta" ajattelua ampujan ja tähystäjän rooleista ts. pitkä ase + lyhyt ase tukevat toisiaan. Tämä oli kilpailun johdolta rohkea veto ja kohtuullisesti siinä onnistuttiinkin. Ammunnat olivat asiallisia ja varsinkin tehtävät mielenkiintoisia.



Ensimmäinen tehtävä eli ilman aikaa suoritettava esterata jatkettuna yöllisellä siirtymisellä vihollislinjojen läpi testasi parien kenttäkelpoisuutta riittävällä tasolla. Osalla kenties enemmän kuin toisilla, riippuen reitinvalinnasta ja fyysisestä kunnosta. Esteratatehtävän läpivienti vei yllättävän pitkään, ehkä 2 tuntia, joten alkupäässä lähteneet olivat paremmassa asemassa kuin jälkipää - kaikkien oli kuitenkin oltava samaan aikarajaan mennessä kokoontumispisteellä. Myöhästymisestä ja/tai kiinnijäämisestä rankaistiin kovalla kädellä, joten omia reitinvalintojaan joutui oikeasti miettimään. Valitsimme omasta mielestämme varmemman reitin eli suorytelikön ylityksen teitä vältellen. Maasto oli varsin haastava kulkea ilman valoa raskaassa varustuksessa; lukemattomat ojat ja kuopat yllättivät pienet kulkijamme useita kertoja. Loppumatkasta olimme pakotettuja pistämään valot päälle ehtiäksemme perille ajoissa, teiden ylitykset tehtiin tietysti pimeästi. Maalissa olimme noin puolitoista tuntia ennen määräaikaa, joten siinä ehti kokkailla ja hieman levyttääkin ennen aamun sarastusta. Ykköstehtävä oli mielestäni hyvä testi partion fyysiselle ja henkiselle kunnolle, suunnistustaitoa ja maastossa kulkemisen jaloa taitoa unohtamatta. Lihasmuisti kertoo myös onnistuneista tai vähemmän onnistuneista reppujen pakkaamisista. Kiinnijääneitä pareja lukuunottamatta kaikki ehtivät ajoissa perille, joten tehtävän mitoitus oli oikealla hehtaarilla. Oma parini on ehkä eri mieltä tehtävän mielekkyydestä, mutta meissä jokaisessahan asuu pieni masokisti.  :wink:



Ensiaputehtävä oli myös hyvä, uutta tuli taas opittua. Tehtävästä olisi saanut kenties enemmän irti "autenttisella" vuotopotilaalla, mutta toki siinä on omat haasteensa järjestelyjen puolesta.



Käsikranaattien vast. heittäminen oli selkeä täyterasti, sinänsä ok. Pisteytys oli aika jännä, itseltä taisi jäädä hieman epäselväksi ajan todellinen merkitys loppupisteisiin.



Etäisyydenarviointi ja koordinaattien merkitseminen kuuluvat ta:n perustaitoihin, joten tämä tehtävä oli enemmän kuin paikallaan. Alkuun 20 minuutin aikaraja tuntui pitkältä, mutta eipä se sitä lopulta ollutkaan.



Tehtävät 5 ja 6 liittyivät AKE-hommiin, joista itsellä on hyvin vähän kokemusta. Rakennuksen tarkastaminen sujui tähän nähden yllättävän hyvin ja oli hienosti toteutettu tehtävä muutenkin. Samoin tuliaseman rakentamisessa rakennukseen oli ideaa, ainakin opittiin kantapään kautta asioita. Kritiikkiä antaisin kiveen kirjoitettujen arvosteluperusteiden osalta, vaihtoehtoiset ratkaisut eivät kelvanneet tietyissä tapauksissa. Tämä rasti taisi olla myös se aikataulullinen pullonkaula, joka venytti kisan lopetusta yliajalle.





Ennakko-ohjeen perusteella odotin ammunnoista enemmän sellaisia, joissa suoja-aseelle olisi todellista käyttöä ts. enemmän päälle rynniviä lähimaaleja, joissa puoliautomaattisuudesta olisi todellista hyötyä. Nyt tuntui siltä, että vanhalla kalustolla eli kahdella pitkällä olisi pärjännyt paremmin. Meidän kohdalla suurin kalustopuute taisi kuitenkin olla se, että tukiaseen optiikka oli suurennokseltaan ja erottelukyvyltään täysin riittämätön yli 200 metrin matkoille.



Kohtaamistaistelu -rastilla puolarilla oli toki paikkansa, mutta suuremman ja nopeamman tulivoiman käyttöä syötiin (liian) hankalasti löydettävillä maaleilla ja rastikuvauksessa painotetulla kohdalla "nopea suojautuminen kohdattaessa vihollinen". Tätä jälkimmäistä tuli noudatettua omalta osaltamme liiankin tunnollisesti, joten se yksi maali jäi huomaamatta sinne alakatveeseen. Lyhyesti sanoen paremmin erottuvilla maaleilla tehtävä olisi ollut mielekkäämpi.



Vasta-tarkka-ampuja oli enemmän sitä perinteistä ta-toimintaa, ja toteutukseltaan varsin onnistunut. Jotain häröilyä oli maalin noston kanssa, mutta onneksi se ei vaikuttanut tehtävän onnistumiseen. Jonkin verran kuulin kritiikkiä narujen tarpeellisuudesta asemaan ryömittäessä. Ymmärrän kritiikin, jos penaltya olisi tullut jokaisesta hipaisusta ja ilman varoitusta, mutta nythän tuomari (ainakin meidän kohdalla) toi selväksi, että seuraavasta isommasta kohottautumisesta alkaa pisteet vähenemään.



Hyökkäysammunnassa parasta oli, että maaleja ammuttiin useasta eri tuliasemasta ja erilaisista ampuma-asennoista. Lisäksi omien ja vihollisten erottaminen toisistaan oli mukavan haastavaa. Parannettavaa jäi kuitenkin maalien näkyvyyteen eri asemista, ts. viereisen aseman maalit jonkin verran sotkivat tehtävää kun kiellettiin ampumasta ko. suuntaan vaikka maalit olivat sektorissa tai ainakin siinä rajoilla. Ykköspaikalla pudotin väärän maalin, joka näkyi puiden välistä aivan ampumasuunnan osoittavan viitan suunnasta. Ammunnan johtaja lopetti tämän aseman tähän laukaukseen, ja oletimme maalin olleen se mikä pitikin. Kakkospaikalla esiin nostettiin aiemmin ammuttuja maaleja (ilmeisesti vahingossa), joita kerkesin siinä ampua pari kertaa ennenkuin kerrottiin ettei tarvitse.



Pimeäammunnassa haastetta riitti, liekö kukaan saanut osumia tauluihin ennen rastin keskeyttämistä. Ymmärrän kyllä, että kisan ammuntatehtäviin haettiin todenmukaisuutta tiukahkoilla aikarajoilla, mutta tähän ammuntaan olisi voinut olla minuutti tai pari enemmän aikaa. Mielenkiintoinen tehtävä sinänsä, harvemmin tulee tällaisia eteen.



Pimeäammunnan peruuntuminen korotti viimeisen ammunnan panoksia entisestään. Tehtäväkuvauksessa puhuttiin tulenjohtopartiosta, joka piti tuhota sekä jalkautuvasta vihollisen jalkaväestä. Liekö ollut omaa ylitulkintaa, mutta keskityimme ensialkuun tj-partion tuhoamiseen, mikä osoittautuikin yllättävän vaikeaksi (matka oli pitkänlivakka). Olisi pitänyt aloittaa niistä lähemmistä maaleista, jotka nekin tosin olivat hyvin naamioitu metsään. Eipä silti, tuli opittua taas, että parin keskinäisessä kommunikaatiossa on edelleen parannettavaa.





Loppuyhteenvetona sanoisin, että Häyhä 2011 oli puutteistaankin huolimatta laadukas tapahtuma. Kilpailunjohtaja taustajoukkoineen oli uskaltanut ottaa mukaan uusia elementtejä aiempiin kisoihin nähden. Jonkin verran hiomista jäi toteutuksiin, mutta kun muistaa ketkä tätä hommaa tekevät ja millaisella palkalla niin ei auta kuin nostaa hattua! Oppia tuli varmasti kaikille ja sehän on Häyhän tärkein anti. Kanssakilpailijat olivat jälleen kerran hulvattoman hyvähenkistä porukkaa ja odotusaikoina juttu pääsi luiskahtamaan joskus varsin epäkorrekteillekin alueille.  



Onnittelut voittajille, mukava nähdä uusia kasvoja podiumilla!

[JHa]

Häyhä on takana ja kiitos kilpailun johdolle ja toimitsijoille hienosta kokemuksesta :clap:



Kilpailu oli rakennettu vastaamaan pitkälti nykyaikaista tulitukitarkka-ampujan toimintaa ja oli mielestäni ammuntojen osalta kaikkein realistisin Häyhä. Maalit olivat maastopukupäällä olevia eikä mitään kirkkaita tai muovitettuja peltejä. Kopioammuntoja ei ollut ja maaston muodot ja puut toivat omat realistiset katveensa.



Tehtävä 1; Esterata oli mukava paritoiminnan harjoitus ja toimi hyvin kisan alullepanijana. Siirtymisreitti oli linnuntietä n. 5 km. Ensimmäiset neljä kilometria oli paikoin leveitä ja vettä täynnä olevia ojia, joten kaikki mahdolliset ylitystavat tuli testattua. Muutoinkin maasto oli raskaskulkuista ja erityisesti viimeinen n. 1 km oli pahin maasto missä olen koskaan jalkaisin liikkunut. Välillä miehenkorkuista vattua ja välillä kuusista muodostuvaa puumurrostetta. Emme lähteneet, kuten osa partioista teki, "liikenteen laskentaan" ja matkaan kului ehkä osin tästäsyystä lyhyet tauot mukaanlukien n. 8 h. Eli makuupussia ei ensimmäisenä yönä tarvinnut avata.



Sumu myöhästytti ammuntojen alkamista mikä on normaalia syksyisin. Ehkä tästä ja lyhestä valoisasta ajasta johtuen kannattaa kisat pitää elokuussa.



Tehtävä 2; Homma alkoi meillä EA:lla, joka oli varmasti TA-kisojen vaativin EA-tehtävä mitä on ollut ja opettavainen sellainen.



Ammunta 1; Ehkä yön marssista yli 30 kg varusteissa oli senverran vähän kulunut että hiukan oli alkukankeutta ammunnan aloittamisessa mutta muutoin tehtävä sujui kohtuuhyvin. Maalit löytyi kun vähän tetsasi.



Ammunta 2; Kisan perinteisin ammuntatehtävä, johon oli laitettu loppu lähestymistä ja toimintaa vaikeuttamaan narutus. Tehtäväkuvaus tapahtui puhtaasti suullisena ja ajatusten väsymyksestä karkaillessa kuulemisen ymmärtämisessä ja muistamisessa oli haastetta. Kilpailun johdon ohjeissa toimitsijoille tulisi olla vaatimus rastikuvauksen saamisesta AINA kirjallisena kilpailijoiden luettavaksi. Tämä korostuu erityisesti kun ainoa info saadaan vasta vähän ennen tehtävän suorittamista. Osassa tehtäviä tämä oli kunnossa mutta osassa ei kuten tässä. Tehtävä oli vaikea peitteisen maaston ja hyvin naamioidun maalin takia ja sitä lisäksi hankaloitti tähystysektorin mataluus, joka käytännössä esti spotterin jalustalla käytön. Tehtävä oli varsinkin tihkusateessa melko haastava suorittaa ja lisähaasteita ei olisi tarvinnut. Toki narutus muistutti liikkeen vähäisyyden ja matalan tähystyssektorin tarpeellisuudesta vasta TA toiminnassa.



Ammunta 3; Useamman tuliaseman ammunta kypäräpäässä liivit lisälevyillä. Lähdimme tehtävään omalla LEM:llä mutta aurinkoinen sää teki heti ensimmäisessä tehtävässä tepposet. Tehtävä meni pitempien matkojen ammunnan osalta ketuille mutta kun omien nonareiden selkäänampumiselta vältyttiin niin saatiin kuitenkin tyydyttävä lopputulos. Liivit ja kypärä päällä ampumista ei ole tullut harrastettua joten uutta senkin osalta tuli opittua. Rajoitukset LEM:n käytössä (myös täysin silmäturvallisen siviililemin) hidastivat toimintaa ja tuottivat lisähaastetta.



Tehtävä 3; Savujen ja kranujen nakkelua. Tehtävä, jossa olisi voinut antaa pisteitä myös pesäkkeen tuhoamisesta yhdelläkin kranulla. Käytetyn ajan ja tällöin annettua tiukemman alittamisesta olisi voinut saada lisäpisteitä.



Tehtävä 4; Opettavainen tehtävä miten hankalaa on arvioida etäisyyksiä ja tehdä paikannusta sekä muistaa samalla miten kello kulkee :cry: Meni täysin penkinalle mutta se ei ollu tehtävän vika :clap:



Ammunta 5; Kisan realistisin ammunta ja kovasta aikapaineesta johtuen pieniinkään virheisiin ammunnan aikana ei ollut varaa. Jotenkin väsymys alkoi atrenaliinin tunkiessa esiin virrata pois, joten maalien haku, etäisyyksien arviointi ja ammunta sujui hyvin. Hieno ammunta  :clap:  :clap:



Tehtävä 6; Tehtävä oli partiollemme hankala ainoastaan arvosteluperusteiden joustamatomuudesta johtuen. Lähinnä kyse on näkemyseroista. Jos ollaan AKE:ssa on maalien esilläoloaika erittäin lyhyt eli vahvalla suurennuksella varustetulla TA-kiväärillä tähystettäessä voidan maali tuhota heti. Tällöin spotterin käyttäminen ei tuo mitään lisäarvoa koska pitkäaikaisessa toiminassa pari ei voi toimia kuin vuorotellen tuliasemassa. Tuliasemarakennus ei ollut linnoitettavissa käytössä olevilla materiaaleilla eikä ajassa, joten se oli rakennettavissa vain lyhytaikaista taistelutoimintaa varten ja tästä johtuen kykyä tulipalon sammuttamiseen yms. ei tarvita. Rakennuksesta on pakko heti tulitoiminnan jälkeen irtautua tai tulla ammutuksi.



Tehtävä 5; Rakennuksen tarkastaminen, jonka suorittaminen oli hieno asia. Hiukan ihmetystä tuotti joidenkin asioiden arvostelu.



Kisa oli hieno kokemus ja fyysisesti erittäin rankka.  :clap:  Toivottavasti tulevaisuuden kisoissa ei pyritä enään luomaan rankempia olosuhteita vaan keskitetään kilpailijoiden voimavarat parempiin suorituksiin tehtävissä.

[JKr]

Omat lusikat soppaan:



Jokainen kisa on ollut erittäin hyvä ja kilpailun johdon näköinen. Kaikki kunnia johdolle ja toimitsijoille rankasta rypeämästä. Kisan järjestäminen ei ole henkseleiden paukuttamista :whistle:

Aina ei voi kaikkia miellyttää ja jollain on eriäviä mielipiteitä. Itselläkkin pääsi muutama vittu tietyillä rasteilla, mutta sehän ei ole rastin vika.



+ ake-rastit

+ esterata

+ ammunnat todentuntuisia

+ rento meininki / ta-jengi

+ sode

+ vasta ta. Tämän rasti on aina vaikea, lähes mahdoton.



- aika pimeä-rastilla, sekä valaistus. Kuinka moni oikeassa tilanteessa lähtisi somottamaan sinne maaleihin kohden, joita ei edes nää ?

- Kiinniottotilanteet samat kaikille kilpailijoille.

- rajallinen aika koko kilpailulle



Kiitos loistavasta kisasta. Odotin rankempaa kisaa tornihuhujen perusteella :?



Onnea voittajille, kakkosille ja kaikille pareille.

[SO]

Mites ne paljon puhutut puolarit? Joku mainitsikin jo että kahdella oikealla kiväärillä olisi ollut parempi. Minkälaista optiikkaa, etäisyyksiä jne? Ilmeisesti .223 oli vahvasti edustettuna, mitkä fiilikset jäi, olisiko .308 ollut parempi vaihtoehto?