Kuparinpoisto

[Y-P]

Millä saa oikein pahasti kuparoituneen piipun puhtaaksi helposti ja hellävaraisesesti? Oli vissiin "vähän" nopeita latauksia ja luodit ilmeisesti alkoivat viimeisen parinkymmenen sentin matkalla aurata rihlojen yli.. kuparia meinaan on paksusti. Toi Forrest:n vaahto tuntuu ottavan vain atomikerroksen kerrallaan, vaikka sitä pronssiharjan kanssa jyystääkin. Mikä neuvoksi?

[jp]

Laita VÄHÄN peroksiidia joukkoon nopeuttaa reaktiota aikamoisesti

[jartsu]

Tässä eräs recepti yhdeltä ruotsalaisampujalta.



1 osa 24.5 prosenttista ammoniakkia maali-/värikaupasta

2 tai 3 osaa vettä

1 osa tiskiainetta



Jos tulpataan piippu, niin voi hyvin kaataa 7 tai 11% talousammoniakkia suoraan piippuun. Tarkoituksena ei ole täyttää piippua, vaan saada ohut kalvo ammoniakia tombakin päälle. Itse käytin tätä tapaa omissa rata-aseissani vuosikymmenen verran, ennenkuin löysin Sweetin myyjän.



Tämä on kasa ampujan pooli.

[Sämpy]

Laita VÄHÄN peroksiidia joukkoon nopeuttaa reaktiota aikamoisesti

Kerrotko vähän tarkemmin kyseisestä metodista?

[espo]

Kokeile ensin vielä pariin kertaan sillä forrestilla tai jollain muulla vastaavalla aineella. Aineiden toiminta tehostuu kun lämpötila nousee tai käsittelyaikaa pidentää. Eli forrestia yön yli pariin kertaan ensiksi.  Kylmä ase radaltatulon jälkeen ei ole paras alusta forrst-käsittelylle, joten jos yritit em. tavalla putsata, kylmä saattoi hidastaa piippun puhdistumista. Liian kuuma taas haihduttaa nesteet, joten ei kannata lämmitellä asetta liikoja, huoneen lämpö riittää. Jos vaippa ei liotuslitkuilla lähde (muistaa kannattaa että ammoniakkipohjaiset puhdistusaineet jatkuvasti ja runsaasti käytettynä haurastaa terästä), niin sitten seuraavaksi  käteen puhdistuspuikko, jonka pesuriin on kääritty suht tiukasti kolmen nollan teräsvillaa, ja päälle loraus aseöljyä. Tuolla kun vetelee eestaas piippua niin ennemmin tai myöhemmin vaippa lähtee pois, piippua vahingoittamatta.  Aikaa kulunee varttitunnista pariin tuntiin, ja öljyä on oltava kokoajan pelissä, tuponkin joutuu vaihtamaan välillä. Kunnon tuki aseelle helpottaa putsausta.

[jartsu]

Sweety 7.62 on ammoniakki pohjainen ja ensin kun puhdistaa piipun messinki harjalla monta kertaa työntäen öljyllä ja sit tupolla kunnes ei tule kakkaa, niin sit tulppa patruuna pesän päähän ja tota ite tehtyä litkua tai Sweetyä lorauttaa valuttaen tai nailonharjalla hinkaten ja 15min odotus ja tuppo ralli ja sama uudestaan kunnes ei tule sinistä.



En heti ainakaan kisa putkeen menis teräs villoja työntämään.

[Koheltaja]

Peroksidi toimii niin että ensin piippuun laitetaan peroksiidia lorauttamalla tai tupolla ja heti perään Foresterit, sen jälkeen piipun puhdistus aivan kuten muutoinkin eli useamman tunnin liotus ja tuppo piipusta läpi. Sen jälkeen öljy/pronssiharjalla kymmenisen kertaa edestakaisin ja udelleen liotus Foresterilla. Riippuu piipusta kuinka monta kertaa homman joutuu tekemään ja miten kauan joutuu liottamaan.



Aika ajoin kannattaa lyijytapilla tulkata piippu ja katsoa ettei piipun alkupää ahdista, jos näin on niin silloin piipun alkupää alkaa olla tukossa ja siinä vaiheessa piippu alkaa kuparoitumaan melko nopeasti siitä syystä että alkupään ahtauman jälkeen luoti "kolisee" piipusta läpi. Sama alkupään ahtauma voi johtua siitä että piippu on alkupäästä hiukan karhentunut liekkieroosion vaikutuksesta ja silloin se kerää vaipasta lähtien kaikkea paskaa itseensä. Hyvä keino piipun alkupään "huoltamiseen" on VFG huopatulppa ja 1200 tai hienompi timanttitahna, kun piipusta on saatu kaikki kupari pois niin piipun alkupääs kannattaa siloitella tahnalla puhtaaksi/kiiltäväksi niin ettei piipun alkupää keräisi likaa/kuparia niin pahasti. Varsinkin jos käyttää molyluoteja niin kannattaa tarkkaan seurata piipun alkupään tukkoon menemistä koska molyllä on tapana kerrostua rihlojen nurkkiin.



Yleinen käsitys on se että vauhti on aina syypää kuparoitumiseen mutta sekään asia ei ole aivan yksiselitteinen. 300LM kuparoi ihan perkeleesti oli vauhdit ja paineet mitkä tahansa ja 300WSM ei kuparoi juuri lainkaan vaikka 6,5g leikkuria pöllytellään parhaimmillaan 1200m/s vauhdilla ja kovilla paineilla piipusta ulos. Yleisen käsityksen mukaan jos piippu kuparoi alkupäästä on syynä kovat paineet ja jos se kuparoi loppupäästä on syynä vauhti. Sitten heitetään pakka uudelleen pöytään, jos asia olisi näin yksiselitteinen niin miksi piipun kuparoituminen on supuilla samaa tasoa kuin täysitehoisilla latauksilla vaikka paineita ja vauhtia ei ole juuri nimeksikään???



Itse väitän kuparoitumisen suurimmaksi syyksi piipun sisäpinnan viimeistelyä tai sen puuttumista, myös rihlojen avauksen jyrkkyys vaikuttaa kuparoitumiseen. Valmistusmenetelmästä riippumatta jos piipuksi on sattunut ns. vastakarva piippu niin silloin on melko turhaa edes kolvaamalla yrittää saada piipun sisäpintaa sellaiseksi että se ei kuparoisi.



Itse en tarkkuuspiippuun teräsvillaa laittaisi siitä syystä että teräsvillalla saadaan helposti tylsytettyä rihlojen nurkat jotka ainakin lastupiipuissa ovat todella terävät. Sellainen seikka on huomioitu näissä terävissä rihlanurkissa että kun ne alkaa pyöristymään/tylsymään niin huippukäynti alkaa hiipumaan samaan tahtiin.

[Sämpy]

Valkaisin eilen majavan kalloa ja kun oli aseenpuhdistus kesken niin kokeilin siihenkin peroksidia. Ensin oli Forrestit olleet muhimassa vajaan vuorokauden, sitten pistin sillatuppoon 35% peroksidia ja Forrestit perään. Kun en tiennyt kuinka kauan sitä uskaltaa pitää, niin pukkasin pois puolentoista tunnin kuluttua mutta mitään ei ollut kyllä enää liuennut.



Jalonen oli tulkannut piipun ja meinasi, että on tasainen tai aavistuksen suuhunpäin ahdistuva. Nyt kuitenkin tuntuu että alkupää on tiukempi kun sillatupolla tai messinkiharjalla työntää. Piipulla on ammuttu n. 300 lks (joka ratareissun jälkeen syväputsattu) ja epäilin, että josko siihen olisi junttaantunut jotain ja kihnutin messinkiharjalla/CRC ja Johnsonin kuparikiillokkeella/sillatupolla mutta ei se kyllä tuntunut löysäävän. Liekkö sitten pikkukaliberi joka on piipun alkupäässä ahtaampi?



Noita teräsvillojen merkintöjä olen ihmetellyt, että kun mullakin on yksi aseosastolta ostettu tuppo joka on merkitty 000:ksi ja on karkeudeltaan lähes Patapataa ja kun rautakaupasta hakee samalla merkinnällä, niin se on jo ihan untuvaa.

[Koheltaja]

Ei siinä Sämpy muuta kuin piipun alkupään kuuraaminen hiomatahnalla niin johan paskoittumisesta johtuvat kuristumat katoaa. Jos ei ole riittävän hienoa timanttitahnaa niin hiova autovaha tai hammastahna (Golgate) ajaa lähes saman asian.

[Sämpy]

No mutta kun en ole varma onko se paskoittumaa vai ei, luulisi sen kuparikiillokkeella lähteneen. Tuntuu aika kummalliselta kun ei ole tuon enempää ammuttu eikä yli 40 laukausta ilman kuparinpoistoa ja messinharjausta. Voiko yleensä olla mahdollista? Ja muistelen kun minulle tullessakin kun sitä läpi työnteli niin tuntui kuin alku ja loppupää olisi olleet tiukemmat, mutta ei näin suurella erolla.



Tosin tuossa nyt tuntuu, että heti ylimenokartion jälkeen on ahtainta, eli se tukisi tuota Koheltajan kertomaa. En vain ole kovin rohkea lähtemään tuollaisten timanttia tai piikarbideja sisältävien aineitten käyttöön kun pelkään pilaavani uuden piipun. Olen kyllä kaupan hammastahnaosastolla huomannut, että Golgaten tujuin valkaisutahna voisi olla tähän soppelia...

[jp]

Mulla on tuota Forresteria litkuna.........eli otan sitä pari pullonkorkillista

ja lisään sekaan puoli korkillista 30prosenttista peroksiidia, sekoitan

litkut keskenään, pumpulia melko tiukaksi tupoksi piipun alkupäähän

alueelle, jossa pahin kuparikasa on ja kippaan litkut piippuun siten, että

litku ei valu piipusta ulos. Ajan saa määritellä itse kukin.

Ko. seoksella litku on niin tehokasta, että sillä voi syövyttää

piirilevyjä!!!!!!!!!

Litkua ei kannata tehdä valmiiksi, koska peroksiidi menettää

tehonsa jo muutamaan tuntiin. Kumihanskoja kannattaa käyttää!!!!!!



t.jp

[Sämpy]

No niin. Käväsin ruokakaupassa ja lueskelin hammastahnojen tuoteselosteita läpi. Mukaan tarttui Denivitin hammaspuhdistetta, jonka pitäisi mm. aluminaa sisältää. Alkuun testasin vielä messinkiharjalla ja alkupäässä oli selvästi 20cm tiukempaa pätkää. No hammastahnaa sillatuppoon ja alettiin kihnuttaa. Tuppo meni aika tummaksi (ei ollut piippurautaa, koska ulkopintaan hankaamalla tuppoa ei saa tummaksi) ja testasin taas messinkiharjalla, joka ilmoitti että vieläkin on ahdasta. Kihnutin uudella tupolla lisää niin että liike lyheni pikkuhiljaa ja lopuksi aivan lyhyttä pätkää ylimenokartion kohdalla. Sitten letkulla vettä piippuun, että hammastahnat lähtee. Lopuksi taas öljyä piippuun ja totesin messinkiharjalla, että piippu on yhdenmukainen tai oikein jos hifistelee, niin ehkä hieman ahdistuu suuhun päin. Nyt piipussa on vielä Forrestit muhimassa.



Onko normaalia pesänkalvauksesta jäänyttä vikaa, että rihlojen harjoissa on skraadit vähän ylimenokartion jälkeen? Paineammunnasta oli jäänyt rihloihin noihin skraadeihin asti niin paljon kuparia, että näkyi selvästi tummana alueena.



Jumalauta, että jännittää seuraava ratareissu, että tuliko tässä semmonen pyssy, että joutuu lintumiehestä hirvimieheksi!

[jartsu]

Eikä kai nyt sentään, jos patruuna pesän puolella hiot ja tiukkenee suuhun päin.

[Y-P]

..onpas tullut juttua. Hyvä näin. Kiitos. Vihjaisisitteko vielä, mistä noita hiomatahnoja kannattaa kysellä ja mitä maksaa?

[Koheltaja]

Se piipun alkupään paskottumisesta johtuva kuristuma on täysin normaalia varsinkin silloin kun ammutaan kovia latauksia. Kannattaa seurata oman aseen piipun alkupään paskottumista, mulla on jokaiseen piippuun tehty lyijyluodista tulkki jolla aika ajoin tarkistan piipun kuristumat/paskoittumiset, lyijytapilla saa kuristumat kaikista parhaiten selville. En olisi niinkään huolissani hiomatahna/VFG-tuppo käsittelystä, enemmän ole huolissani siitä että paskoittunut piipun alkupää tuppaa nopeammin palamaan kuin puhdas. Kasa-ampujilla on hiomatahnan käyttö täysin normaali toimenpide.