luodin massa ja vakaus pitkillä ja ylipitkillä matkoilla

[mysteryman]

Jostain syystä 300 greiniset kal 338 eivät Suomessa ole lyöneet läpi. Rekyyli ainakin kasvaa verrattuna 250 greinisiin

Tuo on minusta aika hauska dilemma. Valitaan isoreikäinen kaliiperi että sillä olisi hyvä ballistinen suorituskyky kauas. Sitten ei kuitenkaan rekyylin takia pystytä käyttämään niitä pitkälle matkalle edullisia raskaan pään luoteja. Eikö sillon kannattaisi pudottaa väljyyttä ja ampua pienemmässä väljyydessä niitä pitkälle matkalle sopivamman painoluokan luoteja.

[er]

Syy tuohon 250gr vs 300gr asiaan on suhteellisen yksinkertainen. 250gr luodit ovat vakiinnuttaneet asemansa jo kauan sitten. Tiedetään että ne toimii ja ennen kaikkea aseeet on hankittu rihlanousulla jotka eivät kunnolla vakauta 300gr luotia. Vanhemmat TRG:t ovat kaikki 1/12 nousulla joka ei kunnolla vakauta 300gr luotia. Lisäksi 300gr luodit maksavat enemmän ja kovemmasta rekyylistä on haittaa toiminnallisemmissa ammunoissa. 250gr luodein saa lisäksi pyyhkäisevämmän lentoradan pitkällä piipulla----> Sama syy miksei 308win:issä käytetä 12g scenaria vaan 10g scenaria.



Hyvin monet ta harrastajat ampuvat 6.5mm asein----> Lähellä 338LM ballistiikkaa käyttöalueella, mutta jäävät pitkillä matkoilla silti jälkeen.

[mysteryman]

250gr luodein saa lisäksi pyyhkäisevämmän lentoradan pitkällä piipulla----> Sama syy miksei 308win:issä käytetä 12g scenaria vaan 10g scenaria.

300 graininen on viimeistään kilometrissä suorempilentoratainen jos molemmilla sama muotokerroin. Lyhyemmille matkoille toki kevyempi on suoralentorataisempi.  Sama homma 308 ja 12 g luodilla jos molemmissa luodinpainoissa sama muotokerroin. Periaatteessa raskaampaan luotiin pitäisi olla huomattavasti helpompi saada korkeampi muotokerroin. Nämä lapualaiset ovat enemmänkin erikoistapaus.

[SO]

Periaatteessa raskaampaan luotiin pitäisi olla huomattavasti helpompi saada korkeampi muotokerroin. Nämä lapualaiset ovat enemmänkin erikoistapaus.

Heh heh.. mulla ja SO:lla on luoti, joka painaa karvan yli 10g ja on ihan huomattavasti parempi muotokerroin kuin noilla paskoilla Lapualaisilla, tai oikeastaan millään muullakaan...



 

Se tosin käy vaan 10mm kasaa sataan metriin.

[mysteryman]

Kuparisolidit onpi eri asia tässä suhteessa. Kahden eri tiheyksisen materiaalin välillä tuo sääntö ei enää päde. Kuparilla tulevat taas vakautusongelmat vastaan raskaassa päässä aikaisemmin kuin lyijy-ytimisillä.

[mika]

Jostain syystä 300 greiniset kal 338 eivät Suomessa ole lyöneet läpi. Rekyyli ainakin kasvaa verrattuna 250 greinisiin

ongelma 300gr 338 luotien kanssa on enempi mielestäni siinä, että nopeus jää uupumaan. TRG:n  piipusta kuulat kyllä vakautuu riittävästi, mutta vauhti tuppaa jäämään vaatimattomaksi. Tehdaslataus 300gr:lle antaa TRGstä n 800-820m/s vauhteja. Sillä se jää millä tahansa matkalla pikkuveljensä jalkoihin.

Itse on tullut niitä 300gr ammuskeltua 400 kpl eli viime kesä. Omassa kalustossa on piippu 800mm joka mahdollistaa kunnon vauhdit. Järkevä käyttölataus löytyi 870-890 haarukasta. Tällöin mennään vähintään samoilla arvoilla pikkuveljen kanssa. Loppupäässä raskaampi saaa jonkin verran etua.

Rekyyli on täysin hallittavissa eikä mitenkään erikoinen. Tosin nyt kun on ampunut 232gr luoteja niin onhan ne kevyempiä rekyyliltään.

[HJu]

Jostain syystä 300 greiniset kal 338 eivät Suomessa ole lyöneet läpi. Rekyyli ainakin kasvaa verrattuna 250 greinisiin

Tuo on minusta aika hauska dilemma. Valitaan isoreikäinen kaliiperi että sillä olisi hyvä ballistinen suorituskyky kauas. Sitten ei kuitenkaan rekyylin takia pystytä käyttämään niitä pitkälle matkalle edullisia raskaan pään luoteja. Eikö sillon kannattaisi pudottaa väljyyttä ja ampua pienemmässä väljyydessä niitä pitkälle matkalle sopivamman painoluokan luoteja.

Miksi luulet että rakensin 7mm kiväärin jolla on 338LM/250 Scenarin lentoradat 1500 m saakka ilman suujarrua   Aseesta hävisi 1,5kg painoa ja patruunatkin ovat n.40% halvempia ladata.



Kun huomioidaan että 250 Scenar lentää ennustettavasti kahteen kilsaan niin 300 greininen ei ole mikään pakollinen hankinta vaikka ammuttaisiin kauas.

[mysteryman]

Jostain syystä 300 greiniset kal 338 eivät Suomessa ole lyöneet läpi. Rekyyli ainakin kasvaa verrattuna 250 greinisiin

Tuo on minusta aika hauska dilemma. Valitaan isoreikäinen kaliiperi että sillä olisi hyvä ballistinen suorituskyky kauas. Sitten ei kuitenkaan rekyylin takia pystytä käyttämään niitä pitkälle matkalle edullisia raskaan pään luoteja. Eikö sillon kannattaisi pudottaa väljyyttä ja ampua pienemmässä väljyydessä niitä pitkälle matkalle sopivamman painoluokan luoteja.

Miksi luulet että rakensin 7mm kiväärin jolla on 338LM/250 Scenarin lentoradat 1500 m saakka ilman suujarrua   Aseesta hävisi 1,5kg painoa ja patruunatkin ovat n.40% halvempia ladata.



Kun huomioidaan että 250 Scenar lentää ennustettavasti kahteen kilsaan niin 300 greininen ei ole mikään pakollinen hankinta vaikka ammuttaisiin kauas.

Joo pidin alusta asti tuota sinun 7 mm projektia erittäin fiksuna vetona. Itse päädyin 6.5 milliseen sen takia että halusin saada riittävästi vauhteja N100-sarjan ruudeilla lapualta löytyvästä hylsystä. Suosin pientä rekyyliä. Suurelle energiansiirrolle kauas ei ole tarvetta. Sopiva ase sattui olemaan myynnissä.

[er]

Tuossa JRu:n linkissä oli mielenkiintoinen taulukko, jossa on tarkateltu luodin nopeuden putoamaa ja tuulipoikkeamaa.Suhteessa hintaansa Suomessa 12g D46 näyttäätyy taulukossa suorastaan erinomaisena. Vihtavuoren taulukko lupaa n550:lla 308:ssa 12g D46:lle 822m/s tappilatingilla. Tuolla nopeudella se on ylisooninen 1000m asti ja hivenen pienempi tuulipoikkeamaltaan kuin 10g Scenar n150:lla ladaten ja samma luokkaa n550 latingin kanssa. Ameriikan poiken laskenta ohjelmasta ei ole tietoa, mutta jos samoin laskeskelee QTU Lapua editionilla verraten 10g Scenaria ja 12g D46:tta.



308win

                                                                                                                                                                                                                             zero 100m

LUOTI;        Lähtönopeus;         Nopeus 1000m kohdalla;          % lähtönopeudesta;   energia;    energia 1000m;     tuulipoikkeama 1000m kohdalla 4m/s;    koro



12g D46;           761;                     318;                                     41.8%;                     3472;        608;                     3.1mrad;                                       14.8mrad

12g D46;           822;                     342;                                     41.6%;                      4054;        702;                     2.7mrad;                                      12.2mrad

10g Scenar;       840;                     328;                                     39% ;                        3528;        539;                     3.0mrad;                                 12.6mrad    

10g Scenar;       880;                     346;                                     39.3% ;                     3872;        599;                     2.8 mrad;                                     11.2mrad

10g Scenar;       901;                     358;                                     39.7% ;                     4059;        641;                     2.7 mrad;                                   10.5mrad  

       

Ero korossa on lopulta aika pieni ja tuulipoikkeamassa etu kääntyy 1000m jälkeen 12g D46 eduksi. Mielenkiintoista tuossa on myös että nopeuden laskiessa raskaamman luodin nopeus ei laske prosentuaalisesti lähtönopeudesta vaan kasvaa. Kevyellä luodilla nopeuden pitokyky paranee nopeuden kasvaessa. Samassa tuossa laskelmassa näkee myös pohjimmaisen syyn miksi ta harrastajat luopuivat raskaista .30cal luodeista. n100 sarjalla helposti saatavin nopeuksin raskaan luodin koro jää pahasti 10g grammaisen jalkoihin. Kannun suurentuessa ero kääntyy nähdäkseni raskaiden eduksi.

[mysteryman]

Tuulenvientiä on helppo vertailla ballistiikkaohjelmista löytyvillä taulukkoarvoilla mutta lentoradan suoruuden suhteen näin ei ole. Yleensä luotivertailuissa esitetään tuulipoikkeaman rinnalle lentoradan suoruutta kuvaavaksi arvoksi joko putoama tai lentonopeus eri matkoilla. Kumpikaan edellisistä ei kuitenkaan meinaakaan kuvata lentoradan suoruutta. Lentoradan suoruutta voidaan kuvata ainoastaan laskemalla luodin putoamiskulma eri etäisyyksillä. Putoamiskulman voi ilmoittaa suoraan tai muuntaa sen johonkin konkreettisempaan muotoon. Joku on keksinyt esittää putoamiskulman myös ns. danger space arvona joka kuvaa matkaa jolla luoti kullakin etäisyydellä putoaa tietyn määrän. Pidempi danger space on siis suorempi lentorata. Omassa luotivertailulaskurissani, josta olen heittänyt pari linkkiä tähän ketjuun, on myös käytetty tuota danger space ideaa. Minulla kyseisen arvon nimi on "Vaadittu etäisyydenarviontitarkkuus", ja luvun suuruus riippuu valitusta maalin koosta (maalin korkeus). Valitusta maalin koosta riippumatta jokaiselle etäisyydelle suurin arvo kertoo suoraan mikä vertailuun otetuista luodeista lentää suorimpaan. Samalla arvosta näkee kuinka tarkasti etäisyys on pystyttävä arvioimaan tai mittaamaan millekin etäisyydelle jotta osuu valitun kokoiseen maaliin.



Päätin soveltaa samaa danger space ideaa myös tuulelle eli laskea kuinka tarkasti tuuli on arvioitava jotta osuu valitun kokoiseen kohteeseen. Nämä johtivat suoraan siihen että mitä jos ballistiikkavertailusta haluiaisikin useiden taulukoiden sijasta saada yhden ainoan ampumaetäisyydestä riippuvan arvon joka suoraan kertoo mikä ballistiikka on millekin matkalle ja maalin koolle paras ja kuinka paljon parempi kuin muut. Se arvo on osumatodennäköisyys. Bryan litz viljelee noita todennäköisyyslaskelmia kirjassaan aika runsaasti. En aluksi oikein arvostanut niitä mutta myöhemmin tajusin että nehän ovat aivan loistava idea jos halutaan konkreettisesti verrata esim luoteja.

[mysteryman]

Kannun suurentuessa ero kääntyy nähdäkseni raskaiden eduksi.

Ei ikävä kyllä käänny, suuremmilla kannulla saadaan niin paljon suurempi/suorempi lähtönopeus, että lentoradassa alle 1000m on kevyemmät aina edellä..



Jos lataan vaikka 12g D46:n tai 10g scenun, niin ero on 1050 m/s ja 1150 m/s... arvattavissa on kumpi kulkee suorempaa.

+ kummalla on pienempi ennakon tarve liikkuviin maaleihin? Lienee aika selvää, tuuliennakko voi olla ihan pikkuisen parempi raskaalle, mutta käytännössä ei merkittävä ero



Molempia laskeskellut ja joitakin rasklaampia testaillut, keveys on valttia, vielä jos samaan pakettiin saa osumatarkkuutta ja liike-ennakon pieneksi.

(keveys ja korkea Bc on tietysti parasta )

Tämä on ihan totta. Mutta edelleen syynä on raskaamman lapualaisen huonompi muotokerroin. Tulosta ei siis voi yleistää siten että kevyt luoti olisi parempi kauas kuin raskas. Jos 12 g luodille asetetaan sama muotokerroin kuin 10 g scenarille ja käytetään noita JPu:n lähtönopeuksia niin 10 g lentää suorempaan 1150 metriin jonka jälkeen ero kääntyy päinvastoin. Tuulenvienti on raskaammalla koko matkan vähän pienempää ja ero korostuu matkan kasvaessa. Nopeudet putoavat samoiksi 850 metrissä. Lähtönopeus ja bc vaihtelun aiheuttamat hajonnat ovat pienempiä raskaammalla luodilla. Kokonaisuutena kun katsotaan todennäköisyyksiä kaikkien matkojen keskiarvona niin etäisyysmittarin kanssa näistä luodeista raskaampi on parempi ja ilman mittaria kevyempi.



Jos ampuu tauluja kauas vakioetäisyydelle niin lentoradan suoruuden merkitys poistuu. Silloin ehdottomasti raskaampi luoti koska hajonnat ovat pienempiä ja siten myös odotettavissa oleva käynti.



Käytännössä (yleensä) muotokerroin on kasvamaan päin painon kasvaessa joten se suosisi raskaampaa vielä edellistä vertailua enemmän. Lisäksi raskaammalle on usein mahdollista saada hiukan suurempi liikkeellähtöenergia kuin kevyemmälle. Tätäkään etua ei huomioitu edellisessä laskussa.

[er]

12g D46 muoto on kyllä parempi kuin 10g Scenarin. Tarkistakaapa vaikka itse. Ero ei ole kovin suuri, joten selvää on että piiskaavamman lehtoradan 10g scenarilla saa. Tarkoitin lähinnä isommista kannuista puhuttaessa tuulipoikkeaman pienenemistä ja vakautta.



http://www.lapua.com/en/products/reloading">http://www.lapua.com/en/products/reloading



Vaippaluoti ja päälle 1000m/s oleva nopeus ei ole yleensä kovin järkevä yhdistelmä. Kuparointi lisääntyy ja sen myötä käynnistä tulee ennalta arvaamatonta. 12g D46 ei myöskään ole suunniteltu moisiin vauhteihin. Osa vaippaluodeista jopa hajoaa moisissa nopeuksissa. Eli jos kannu on niin siso niin luodin pitää olla vielä raskaampi ja muodoltaan parempi.



Oma pointti koko topiikissa ei ole mahdollisimman pieni tuulipoikkeama tai suora lentorata, vaan enemmän tarkkuus ja luodin vakaus. Koen että osa harrastajista aliarvostaa näitä asioita. Mutta tämä on vain minun mielipide. Tulkoon jokainen uskossaan autuaaksi vai miten se meni. Kaipailin käytännön kokemuksia raskaamista kuulista, joita muutamalla olikin. Kiitokset niistä.

[mysteryman]

Oma pointti koko topiikissa ei ole mahdollisimman pieni tuulipoikkeama tai suora lentorata, vaan enemmän tarkkuus ja luodin vakaus. Koen että osa harrastajista aliarvostaa näitä asioita. Mutta tämä on vain minun mielipide. Tulkoon jokainen uskossaan autuaaksi vai miten se meni.

Pidän itsekin lineaarista tarkkuutta (aseen tekemä kasan koko lyhyelle matkalle) tärkeänä koska se helpottaa monia asioita pitkän matkan ammunnassa. Kuten zeron hakeminen ja tarkistaminen tai lentoratalaskennan luotettavuuden tarkistaminen, tai vaikka kiikarin säätöjen testaaminen. Pitkälle matkalle tuo aseen lineaarinen käynti jää kuitenkin merkitykseltään pieneksi. Epälineaariset käyntiin vaikuttavat tekijät kuten lähtönopeusvaihtelu, bc vaihtelu ja tuulenvienti kerta kaikkiaan nousevat niin paljon suuremmiksi että kilometrissä on enää melko vähän väliä osumatodennäköisyyteen käykö ase 100 metriin 10 mm vai 20 mm kasaa. Tätä ilmiötä kuvastaa hyvin aikaisemmin postaamani hajontakuvaaja. Siitä tosin puuttuu BC vaihtelu.



Ideaalitilanne on tietenkin sellainen että sama luoti on ballistisesti hyvä ja yhtäaikaa tarkka. Näin ei kuitenkaan aina ole vaan silloin riippuu ampumamatkasta ja kohteen koosta onko järkevämpää valita hiukan pienempi lyhyen matkan kasa ja huonompi ballistiikka vai isompi kasa ja parempi ballistiikka. Käytännössä ampumamatka ja kohteen koko ovat kytköksissä joten voidaan sanoa että raskas luoti (korkea bc) isoille maaleille jotta osumatodennäköisyys olisi paras mahdollinen mahdollisimman kauas. Taas pienille kohteille lineaarinen tarkkuus dominoi enemmän.

[minaise]

Mikä olisi sitten paras luoti 300 win mag  kaliiperissa?

185 gr scenar tai joku 210 gr SMK ?

(Ase 1:11 twist)

[HJu]

Jenkit valkkasivat Sierran 220 greinisen Match Kingin uudeksi 300 Win magin luodiksi.