Piipun uudelleenkiinnitys vs. sulkuväli

[Sipa]

Mulla on Sako 75 aktiossa kolme piippua, joista kaksi on Jalosen työstämää ja yksi Sakon originaali. Piiput vaihdetaan käsikireydellä ilman työkaluja ja hyvin pelaa. Yksi vaihtopiipuista tuli Jaloselta sellaisella kireydellä, että piti laittaa takaisin löystettäväksi. Laitoin merkit kehykseen ja piippuun ennen lähettämistä eikä ne takaisin tullessan kohdalla olleet. Heittoa on n. 2 mm pii*29 mm kehällä. Siitä huolimatta sulkuväli on kohdallaan. Tilasin piipun käsikireydellä, joten en tiedä olisiko se voinut olla liian tiukka ennen löystämistä, mutta ei silläkään ammuttavuuteen ollut merkitystä. Ehdin ampua sillä satoja laukauksia ennen löystöä.

[mysteryman]

Piippu venyy ja aktio puristuu kasaan liitoksen pituuden matkalta (liitoksen pituus = piipun kierteen pituus + kierteen pääteura vastinpintaan asti). Piipun venyminen ei vaikuta sulkuväliin ollenkaan. Sen sijaan aktion puristuminen lyhentää sulkuväliä. Yleensä aktio on jäykempi kuin piippu joten esimerkiksi sipan mainitsema 8 asteen kiertymäero ei johta 2 sadasosan sulkuvälin muutokseen kuten kierteen nousu olettaisi vaan sulkuvälin muutos on sen verran pienempi mitä aktio on piipun kierreosaa jäykempi. Ja vaikka sulkuvälin muutos olisikin ollut sen 0,02 mm niin sitä tuskin olisi mitenkään käytössä huomannut. Olen huomannut että parin satkun sulkuväliero tulee helposti mm kokosupistuksessa hylsyjen välille kun niitä mittailee...

[RipeH]

OT: oletko JPa huomannut minun lähettämän yv:n?

[torrehaa]

Ei tartte hommata omia kalvaimia eikä sulkuvälin määrittäminenkään ole ollenkaan vaikea asia vaan perustuu annettuihin arvoihin jotka taasen NOUDATETTUNA takaavat tietyn turvallisuuden/toleranssin ja sen että kaikki kaupan paukut menee pesään ja niistä voi kryynilöitä lennätellä riistan viillekkeisiin.

Tarkkuuspiippujen ja yleensäkin aseiden ja varsinkin asekohtaisesti räätälöityjen patruunoiden jälleenlataustoimissa tulee sitten erilaisia tiukempia vaatimuksia niin itse patruunapesän mitoituksen,ylimenokartion ja jopa latausvälineiden mitoituksen tahi valmistamisen mittojen kanssa joilla ei ole paljonkaan tekemistä normitorrakon perusvälyksien kanssa,kaliberimerkintäkin voi olla ja on erilainen vaikka perushylsy olisi esim 308win..se on toinen asia kokonaan.

Sulkuvälilläkin voidaan johonkin rajaan asti pelata ja käyttää ylipitkäksi venähtäneitä hylsyjä vain samassa aseessa kunnes vaikkapa hylsy katkeaa kurouman kohdalta,mielestäni kaliberikin on muuttunut muuksi silloinkun sulku on "jäänyt" niin pitkäksi että hylsyn olkapää on muuttanut paikkaansa..on syntynyt omia aikojaan "uusi" kaliberi :dance:

Itse vain muutamaan asiakkaan aseeseen koepatruunoita börjemauseriin ladanneena olen ottanut lataukset painavimmille saaduille luodeille hylsyntäyttävimmästä päästä..N 160 esim..en ole tietoinen siitä että kyseinen kaliberi olisi erityisen herkkä nokeamaan hylsyjä tai nostamaan paineita tavattoman poikkeavasti?

Oikeat ja sopivat ajoaineet kuitenkin ovat tärkeitä jotta saadaan tarkka ja turvallinen patruuna ja siinä kannattaa kuunnella kokeneita harrastajia nimenomaisen kaliberin lataamisessa.

Yllämainituilla asioilla taasen ei pahemminkaan ole mitään tekemistä sen asian kanssa että Joku on ostanut pyssyn jossa piippu on kiristetty niin ettei se olekkaan samassa kohdassa missä on ollut aiemmin ennen piipun irrotusta jos on ollut sama piippukaan ja sanan säilää taittamalla nettisaitilla ei asia parane vaan perinteisesti mutkistuu entisestään.

Oikein ratkaisu on viedä torrakko ammattimiehen käsiin ja tarkastuttaa ne ammunnan turvallisuuden kannalta olennaiset asiat kuntoon,hommata uusia hylsyjä ja alkaa kokeilemaan ihan taulukkolatauksista esimerkiksi maximilataus -minimilataus välillä eri ruutilaaduilla...en viitsinyt edes katsoa latauskirjoistani mitä tarkalleen olen käyttänyt mutta N160 ja N 165 ruuti muistaakseni oli maitillaan vähänkään painavampiin luoteihin yllämainitussa kaliberissa.



Toivottavasti ropleemi selviää tutun sepän niljaisissa hyppysissä :dance:



      Siihen asti :pray:  HooVee :doh:

[SO]

a) Jos tekee sulkuvälin minimiin että tulkki on nahea, piippua on mahdollista kiristää tiukemmalle niin että sulkuväli menee alimittaan. On se mahdollista tai ei.

b) Jos sulkuväli on aavistuksen pitkä niin että maksimitulkki juuri mahtuu, piippua on mahdollista kiristää tiukemmalle niin että sulkuväli menee aluelle. On se mahdollista tai ei.



c) ja eikähän se sitten ollut omalta osaltani tässä tämän foorumin käyttö. 6 vuotta täällä olikin asiakeskustelua ja sitä ennen http://www.nic.fi/~takilta/">www.nic.fi/~takilta/ osoitteessa. Kiitos ja anteeksi.

[mysteryman]

c) ja eikähän se sitten ollut omalta osaltani tässä tämän foorumin käyttö. 6 vuotta täällä olikin asiakeskustelua ja sitä ennen http://www.nic.fi/~takilta/">http://www.nic.fi/~takilta/ osoitteessa. Kiitos ja anteeksi.

Harmittavaa jos minun kommenteillani oli osuutta moiseen päätökseen

[JPa]

Minusta optilockit kiinnitettynä suomalaiseen aseeseen on hyvin yleistä että kiikarin sivusäätö ei satu keskelle. Näin ainakin omien kokemuksien perusteella.

 Kertoisitko lisää tästä? Olen pitänyt Optilockia hyvänä jalkana, mutta onhan siinä kieltämättä enemmän liikkuvia (ja väärin asennettavia?) osia kuin tavallisessa jalassa. Itsekin olen huomannut että samassa paketissa ostetut renkaat eivät välttämättä ole täsmälleen samankorkuisia, mutta voiko heittoa olla myös sivusuunnassa?



-J-

[torrehaa]

Kyllä kyllä..

Jälkeenpäin ajateltuna..kun ei ollut tietoa kuinka paljon alkuoeräisen kysyjän piippun-niska oli oikeesti vinossa ja keskustelu oli eskaloitunut tähtitieteellisiin sfääreihin..juohtui mieleen että jos vinouden määrä oli vaikkapa 1/8 osa kierrosta niin sen määrän saa ainakin vastavalmistuneen ase/piippu yhdistelmän  kierrettyä tiukemmalle.

Siinäpaikeilla jätän yleensä kiristysvaraa ja siinä haarukassa on se ns. jokin, normaaliin "mehtuu ja tarkkuuspyssyyn"..

Oma taiteen ja tähtitieteen lajinsa ovat sitten ne polvien välissä vaihdettavat ja kasa-ampujien sekä teoreetikkojen pyssyjen momentit joihin ei selkeätä vastausta saa keneltäkään eikä mistään eikä  koskaan koska ne tiedot ovat synkeitä ja varjeltavia salaisuuksia :snooty: samoinkuin latauksien kehitteleminen.

Tavalliseen käyttöön mukaanlaskettuna metsästys,ratahirvi ynnämuut kohtuumatkojen urheiluammunta,ressuammunnat ynnämuut joissa käytetään  aseita, mahtuvat samaan kategoriaan ja aseet jotka näyttävät aseilta eikä jouluhimmeleiltä tahi taideveistoksilta :think:

Aseet joilla tavoitellaa 1/100 osa millin tarkkuuksia eri matkoilla kuuluvat omalla tavallaan eri kuppikuntaa samoinkuin niiden salatiedettä muistuttavat lataukset ja kehon ulkopuoliset tuki ynnämuut laitteet härpäkkeet ja niiden säätämisen tiede :violin:

Kaikesta huolimatta kiristykseen käytettävä momentti on VAIN tekninen määre jolla saavutetaan sulkuväli ja sitä kautta riittävä turvallisuus sekä latauksen osalta on kyse sisä ja ulkoballistiikasta johon vaikuttavat samat karut lainalaisuuden kuin kaikkiin muihin heittokappaleisiin oli ne sitten saatettu matkaan lingolla tahi pyroteknisellä ajoaineella ja lopputuloksen tarkkuudessa ratkaisee ulkoisten muuttujien sekä sitä mittaavien apulaitteiden(viirit,tuunerit ym.)

 lukemisen taito



SAmoin tarkka-ammunnan harjoitteluun pätenee aseiden osalta samat väljemmät toleranssit kuin metsästysaseisiin koska "tositoimien" olosuhteissa ei ammuta kymmentä taikka viittä laukausta samaan reikää terminaaliballistisen vaikutuksen maksimoimiseksi.



                        Tuumii :think:  HooVee

[JKr]

Minusta optilockit kiinnitettynä suomalaiseen aseeseen on hyvin yleistä että kiikarin sivusäätö ei satu keskelle. Näin ainakin omien kokemuksien perusteella.

 Kertoisitko lisää tästä? Olen pitänyt Optilockia hyvänä jalkana, mutta onhan siinä kieltämättä enemmän liikkuvia (ja väärin asennettavia?) osia kuin tavallisessa jalassa. Itsekin olen huomannut että samassa paketissa ostetut renkaat eivät välttämättä ole täsmälleen samankorkuisia, mutta voiko heittoa olla myös sivusuunnassa?



-J-

OT



Optiloc on paras jalka mitä markkinoilta saa, minun ja varmaan monen muunkin mielestä.   :drool:

Tähtäimessä on sitä varten sivusäätö että se saadaan kohdistettua  Jos ei mene heittämällä keskelle, niin voi kattoa peiliin ja miettiä onko vika naamassa, tähtäimessä, sulkuvälissä, vai peräti aseessa  :lol:

[JPa]

Jos ei mene heittämällä keskelle, niin voi kattoa peiliin ja miettiä onko vika naamassa, tähtäimessä, sulkuvälissä, vai peräti aseessa  :lol:

 No tästähän tässä koko ketjussa on alunperin ollut kyse..  :think:  Kyllä tähtäimen saa kohdistettua, mutta kun pitäisi olla sitä TA-toiminnassa tarvittavaa sivusäätövaraakin. Radallahan sillä ei niin suurta merkitystä ole, varsinkin kun käy ampumassa vain tyynenä ja aurinkoisena päivänä.. Mutta saan aseen tänään sepän tarkastuksesta, ja viikonloppuna voisi käydä taas radalla kokeilemassa. Siis jos ei ole liian huono ilma..  :whistle:



-J-

[mysteryman]

Minusta optilockit kiinnitettynä suomalaiseen aseeseen on hyvin yleistä että kiikarin sivusäätö ei satu keskelle. Näin ainakin omien kokemuksien perusteella.

 Kertoisitko lisää tästä? Olen pitänyt Optilockia hyvänä jalkana, mutta onhan siinä kieltämättä enemmän liikkuvia (ja väärin asennettavia?) osia kuin tavallisessa jalassa. Itsekin olen huomannut että samassa paketissa ostetut renkaat eivät välttämättä ole täsmälleen samankorkuisia, mutta voiko heittoa olla myös sivusuunnassa?



-J-

En ole tarkemmin perehtynyt missä vika on ollut mutta pahimmillaan sivuheittoa on ollut luokkaa 5 mil (osassa putkista säädöt aivan toiseen laitaan) kun kiikarin säädöt ovat keskellä. Joskus olen korjannut asian jalkoja työstämällä joskus en, riippuu tapauksesta. Tarkoitus ei ollut verrata suomalaista laatua ulkomaiseen vaan lähinnä kysymys oli siitä että olen ollut tekemisissä vain suomalaisten aktioiden kanssa ja niihin olen aina valinnut jaloiksi optilockit helpon kallistettavuuden vuoksi. Noin yleisesti optilockeissa mittatoleranssit eivät kyllä vaikuta kovin tiukoilta. Ainoat ulkomaan jalat joiden kanssa olen pelannut ovat burris signature jalat sako P94 pienarissa. Niiden jalkojen kanssa sivuheittoa oli muistaakseni kohtuu vähän ja loput oli helppo korjata jaloille ominaisilla epäkeskeisillä renkailla.

[JL]

Minusta optilockit kiinnitettynä suomalaiseen aseeseen on hyvin yleistä että kiikarin sivusäätö ei satu keskelle. Näin ainakin omien kokemuksien perusteella.

 Kertoisitko lisää tästä? Olen pitänyt Optilockia hyvänä jalkana, mutta onhan siinä kieltämättä enemmän liikkuvia (ja väärin asennettavia?) osia kuin tavallisessa jalassa. Itsekin olen huomannut että samassa paketissa ostetut renkaat eivät välttämättä ole täsmälleen samankorkuisia, mutta voiko heittoa olla myös sivusuunnassa?

-J-

En ole tarkemmin perehtynyt missä vika on ollut mutta pahimmillaan sivuheittoa on ollut luokkaa 5 mil (osassa putkista säädöt aivan toiseen laitaan) kun kiikarin säädöt ovat keskellä. Joskus olen korjannut asian jalkoja työstämällä joskus en, riippuu tapauksesta. kysymys oli siitä että olen ollut tekemisissä vain suomalaisten aktioiden kanssa ja niihin olen aina valinnut jaloiksi optilockit helpon kallistettavuuden vuoksi. Noin yleisesti optilockeissa mittatoleranssit eivät kyllä vaikuta kovin tiukoilta.

Mihin aseisiin (valmistaja/malli) asennettaessa sivuheittoa optilockeilla on ilmennyt?

[jthyttin]

Minusta optilockit kiinnitettynä suomalaiseen aseeseen on hyvin yleistä että kiikarin sivusäätö ei satu keskelle. Näin ainakin omien kokemuksien perusteella.

Tätä kommenttia kannattaa tarkastella sellaisena kuin se on annettu, varsinkin kun mysteryman myöhemmin tarkensi että hänellä on kokemuksia lähinnä kotimaisista aseista joiden päällä on optilockit.



Oman kokemuksen mukaan kotimaisissa(kin) aseissa on koneisteltu "bolt racewayta" tai kiikarikiiloja tms. vinoon, tai sitten piippu on asennettu vinoon. Jätetään Sakon väkisin "suoriksi" vääntelemät piiput tällä kertaa pois tarkastelusta ;) JL peräsi merkkejä, mieleen tulee kivääreistä ainakin Sako, Tikka, Anschutz (halpamallit), Toz, Baikal, T&C, Savage, Remington, Ruger, Bushmaster, Stag, Armalite (=Eagle Arms, ko. lafkalla ei ole mitään tekemistä alkuperäisen Armaliten kanssa), RRA, DPMS, Sabre. Barnardista ei ole ollut valittamista...



Ylipäätään alkuperäinen lähtökohta tähtäinten (raudat tai optiikka) kohtuullisen suurille säätövaroille on sama kuin muissakin "teknisissä innovaatioissa" joita asetekniikassa tehtiin/tehdään; valmistuskustannusten minimointi. Tähtäimissä on säätöä että niillä voidaan kompensoida valmistusvaiheessa käytetyt toleranssit.



Jos haluaa pienemmät toleranssit, tekee (hyvistä osista jos ei itse koneistele) sitten itse tai kantaa rahansa jollekin saman ideologian edustajalle.



Nykyisten optilockien ongelma on kaksiosaisuus, joka sekin on valmistuksen ja logistiikan helpottamista. Voihan se olla kiva viritellä sinne väliin prikkoja jne. puolivillaisia ratkaisuja, mutta ko. ruuvi on löystynyt hiukan liian monella... (pun intended)

[HJu]

Kallistuksiin elegantimpi tapa on koneistaa eturenkaan alaosasta materiaalia pois. Tosin se on peruuttamaton tapa. Prikan voi aina poistaa.

[JL]

Minusta optilockit kiinnitettynä suomalaiseen aseeseen on hyvin yleistä että kiikarin sivusäätö ei satu keskelle. Näin ainakin omien kokemuksien perusteella.

mysteryman myöhemmin tarkensi että hänellä on kokemuksia lähinnä kotimaisista aseista joiden päällä on optilockit.

Oman kokemuksen mukaan kotimaisissa(kin) aseissa on koneisteltu "bolt racewayta" tai kiikarikiiloja tms. vinoon, tai sitten piippu on asennettu vinoon. Jätetään Sakon väkisin "suoriksi" vääntelemät piiput tällä kertaa pois tarkastelusta JL peräsi merkkejä, mieleen tulee kivääreistä ainakin Sako, Tikka, Anschutz (halpamallit), Toz, Baikal, T&C, Savage, Remington, Ruger, Bushmaster, Stag, Armalite (=Eagle Arms, ko. lafkalla ei ole mitään tekemistä alkuperäisen Armaliten kanssa), RRA, DPMS, Sabre. Barnardista ei ole ollut valittamista...

Eiku sillä vaan että Sakon perinteisen kiilan kohdallahan etummainen lohenpyrstökiila on viisto molemmilta kyljiltään ihan tarkoituksella.

Rekyylitapittoman Optilockin kohdallahan tämä tarkoittaa sitä että käyttäjä voi tehdä karkean sivukohdistuksen siirtämällä etummaista kiikarirengasta pitkittäissuunnassa eteen -tai taaksepäin. Rengasta eteenpäin viemällä iskemät siirtyvät oikealle, ja päinvastoin. Vaikutus "laidasta laitaan" on milliradiaanitolkulla- eikä tämä tosiaan ole vika vaan ominaisuus. Luetaan niitä ohjeita :wink:  



Rekyylitapillinen etujalka Sakon kiilassa on tietysti eri asia. Tapin paikka ja halkaisija määräävät sivukohdistuksen paikan- tai paremminkin määrää kiinteän kiikarin horisontaalisen kulman suhteessa aseen lukkokehykseen.