Bipodin käytöstä

[JRu]

Toisessa keskustelussa herätettiin kysymys miksi asentaa Harris 10 000€ aseen alle kun kyseessä on halpa ja siten ilmeisesti huono bipodi. Meinasin vastata kyseiseen ketjuun mutta eiköhän aihe ansaitse oman keskustelusäikeensä.



Pohjalle sen verran että itselläni on kokemusta Harrisista, TRG:n ja Versapodin ( Parker-Hale kopio ) bipodeista sekä joistakin varianteista kuten TKIV 85 bipodi. Bipodeita on käytetty niin TA- kursseilla, kisoissa kuin metsästyksessä. Aloitin bipodien kanssa Versapodilla, TRG bipodin kanssa kolasin muistaakseni Häyhä-kisat 2007 ja 2008 ja Harrisilla meni nyt nämä viimeisimmät.



SAK bipodista en puhu mitään koska olen sitä vain kylmänä joskus käpistellyt. Ergonomialtaan se vaikutti TRG kategoriaan sijoitettavalta.



Mikään tuntemistani bipodityypeistä EI muodostu osuntaan vaikuttavaksi tekijäksi kun muistetaan pari perusasiaa:



- Piippuaikana ase perääntyy luokkaa 2-5 mm, ja

- miten bipodi on kuormitettu tuota siirtymää silmälläpitäen.



Kaikki edellämainituista bipodityypeistä sallivat mainitun suuruisen vapaaliikkeen joko suunnittelultaan tai osien välysten ansiosta. Kaikilla edellämainituilla on myös mahdollista ampua "nollavälyksin",  Harrisilla se vaatii "väärinpäin" asennuksen, PH/Versapodilla ja TRG:n bipodilla vain välysten pois vetämisen ampujaan päin.



Kaiken kaikkiaan, kun jalat ovat pystysuorassa tai lähellä sitä, aseen perääntyessä 2-5 mm piipun pystysuuntainen lineaarinen siirtymä ( tukipistehän laskeutuu kun jalat joustavat eteenpäin ) on täysin merkityksetön: Jos asetta katsotaan sivulta päin, bipodin saranapisteen ollessa y = 20 cm korkeudella maasta, aseen perääntyessä 5 mm bipodin jalkojen kärki ( kontaktipinta maahan ) kulkee r = 20 cm säteisellä ympyrällä ja pitkittäissiirtymän x ollessa 0,5 cm, saranapisteen etäisyys maanpinnasta on pudonnut arvoon y = 19,994 cm => ase on laskeutunut alle 0,1 mm.



Kun selvästi korkeussuuntaisen siirtymän voi näin pienillä kulmilla täysin unohtaa, kannattaa miettiä ampumadynamiikkaa sen kannalta, mikä häiritsee asetta vähiten. Oma valintani on työntää löysät pois eteenpäin bipodityypistä riippumatta. Mielestäni löysien pois vetäminen tai Harrisin asentaminen "jalat taaksepäin" siirtää joustopisteen bipodin ja ampuma-alustan väliseen kitkaan = vaihtelee täysin alustasta riippuen. Vaikutus voi olla vähäinen tai liki nolla mutta itse suosin sitä vaihtoehtoa missä bipodin mekanismi sallii aseen vapaaliikkeen toistettavasti.



TRG:n bipodista sen verran että ei se ase siinä mitenkään roiku niinkuin urbaani legenda kertoo. Tälläisen vaikutelman kyllä saa kun jalkojen saranapisteet ovat korkealla piippulinjaan nähden. Kallistusakseli on kuitenkin siellä runkokiskon kiinnityksessä piipun alapuolella. Tällöin aseen pitkittäissuuntainen massakeskipisteen läpi kulkeva akseli on bipodin saranapisteen yläpuolella. TRG:n bipodi onkin tukeva lähinnä siksi että saranapisteen ja massakeskipisteen läpi kulkevat samansuuntaiset akselit ovat niin lähekkäin, että aseen massan muodostama vipuvarsi muodostuu lyhyeksi ja siten aseella ei ole voimakasta taipumusta kallistua jommalle kummalle kyljelleen. Versapod on taas vastakkaissuuntainen esimerkki, siinä vipuvarsi on pitkä ja ase ei juurikaan pysy pystyssä, lisäksi kapean jalkakulman kanssa ase retkahtaessaan sivulle helposti kaataa aseen. Harrisissa kallistuskulmat ja vipuvarsi jäävät aika pieniksi joten kaatumistaipumus on vähäisempi mutta ei se ase siinäkään oikenisi ellei siellä olisi lehtijousia sitä oikaisemassa.



TRG:n bipodia pidin aikoinaan turhan äänekkäänä. Siihen ilmeisesti on olemassa jotain O-rengasvirityksiä jolla sen saa hiljaisemmaksi. Versapodista ei ole samanlaista muistikuvaa mutta eiköhän se kolise samalla lailla, roikkuessaan kiertosuunnassa vapaasti akselitappinsa varassa. Harrisin jalat sen sijaan pidetään paikallaan jousivoimalla ja se on siten äänetön, omaan käyttöön olen todennut sen soveltuvan parhaiten ilman virityksiä. Kuljetuksen kannalta Harrisin haitta on sitten se, että sen irroittaminen on työläämpää ja se asennetaan tukin alle = pienemmissä asepusseissa ( esim Eberlen H-mallit ) tila loppuu herkästi kesken, varsinkin kun Harrisin mekanismi sisältää melkoisesti tarraavia ulkoisia jousia ja ulokkeita. Vastaavasti maastossa Harrisin jousista saa usein nyppiä irti männynkävyt ja oravat vähänkään matalamman etenemisen jälkeen.



TRG:n bipodin jalkojen lukitusjousia pidin käytössä liian voimakkaina, jolloin jalan sulkeminen vähäisin liikkein ( ilman tukevaa otetta aseesta toisella kädellä ) oli vaikeaa. Harrisissa miinuksena on jalkojen sulkeminen erikseen mutta muuten se on helppo käyttää. Versapod on selkeästi nopein käyttää kolmikosta, kun jalat saa auki ja kiinni yhdellä kädellä käyttämättä juurikaan voimaa ( jalkojen sulku/avaussuunnassa niihin ei itse käytössä kohdistu kuormaa jolloin jousi on voitu jättää sopivan löysäksi) .



Keskustelun kirvoittanut Harris ei kieltämättä ole tällä hetkellä muodissa joten monet katsoo sitä kieroon, mutta ne kaikki vanhat maailmalla ammutut 1/4 MOA kasat ei ole siitä huonontuneet miksikään vaikka nykyään onkin kalliimpia ja siten ilmeisesti parempia(?) bipodeita saatavilla.



Muistin virkistykseksi.



http://www.6mmbr.com/TacticalFroggyA1.html">//http://www.6mmbr.com/TacticalFroggyA1.html



http://www.6mmbr.com/gunweek031.html">//http://www.6mmbr.com/gunweek031.html

http://www.6mmbr.com/gunweek046.html">//http://www.6mmbr.com/gunweek046.html

http://www.6mmbr.com/gunweek064.html">//http://www.6mmbr.com/gunweek064.html

http://www.6mmbr.com/gunweek081.html">//http://www.6mmbr.com/gunweek081.html



Summa summarum. Jokainen tekee valintansa mieltymysten ja tarpeiden mukaan. Dynaamisesti ( osunnan kannalta ) eroja ei käytännössä ole. Käyttöergonomian arvotus taas riippuu pitkälti tarpeista. Itse olen tällä hetkellä suurelta osin tyytyväinen Harrisin käyttäjä. Jos lähtisin nyt bipodikaupoille niin tie kävisi CNC jyrsimen kautta ( joitakin ideoita on ) koska mikään nykyisistä kaupallisista ratkaisuista ei mielestäni tuo sellaisia parannuksia Harrisiin nähden että maksaisi vaivaa ruveta vaihtamaan.



Olen nykyään pitkälti sitä mieltä että suurin uusien bipodityyppien suosion ( mm. Atlas ja F-class hurjat bipodihässäkät ) liikkeellepaneva voima on markkinamiesten kyky luoda uusia tarpeita, oli kyseessä sitten aito tarve tai ei.

[mysteryman]

Asiallista pohdintaa. Tämä vahvisti omaa aikaisempaa käsitystäni Harrisin S-mallin valinnasta ensi talven aseprojektiin. Minulla on omakohtaista kokemusta vain työstökeskusken SAK-MIL bipodista ja Harrisia olen vain käpistellyt. Sen suhteen ei siis paljoakaan annettavaa. Minusta nivelien olemassaolo on yksi tärkeä tekijä bipodin vakauden kannalta.



Harrisissa jalat aukeavat jousella topparia vasten joka pitää jalat aukiasennossa jännityksessä ja näinollen välyksiä ei tähän niveleen juurikaan jää. Työskökeskuksessa avatut jalat ovat hahlossa johon välyksiä syntyy viimestään ajan kanssa vaikkei niitä alussa olisikaan.



Harris bipodissa ei ole samanlaista sektorinkääntöominaisuutta kuin työstökeskuksen bipodissa joten se on taas yksi nivel vähemmän. Lisäksi ilman sektorinkääntöä tuentapiste pysyy aina keskeisesti piippulinjassa. Sektorikääntö toisaalta helpottaa maastossa jalkojen paikan löytämistä ja tähtäämistä ilman vääntöjä. Kumpikaan toteutus ei siis ole ongelmaton vaan valinta on lähinnä makuasia.



Kallistusmahdollisuus ei minusta enää ole makuasia vaan se on pitkälle matkalle välttämätön. On erittäin tärkeää osumapisteen kannalta että aseen saa käännettyä vaakaan. Kallistuksessa menetetään jälleen tuennan keskeisyys mutta epätasaisella alustalla ei juuri ole vaihtoehtoja. Kallistus onnistuu sekä työstökeskuksessa että harrisin S-mallissa. Kallistuksen toinen haittapuoli on jälleen yksi nivel lisää. Nivelien määrä kun piti pitää mahdollisimman pienenä vakauden kannalta. Harriksessa välykset saa pois podlockilla mutta se on taas yksi härpäke lisää keräämään niitä oravia ryynätessä.



Sitten vielä pieni katsaus tuennan vaikutuksesta osuntaan. Osumisen kannalta olennaista ei ole suoraan rekyylin aikana tapahtuva siirtymä vaan aseen kulman muutos. JRu:n lähtöarvoihin palaten: Jos rekyylin aikana aseen etutuenta laskee 0.1 mm ja takatuenta pysyy lähtötasossa on syntynyt kulman muutos (tuentapisteiden väli 1 m) 0.1 mm / 1000 mm ~ 0.1 MRAD eli 1 kiikarin napsu. Vastaavaa kulmanmuutosta tapahtuu mikäli tuennat eivät ole rekyylivoiman linjalla (tuennan keskeisyydestä mainitsinkin jo aiemmin).



Mitä isommalla tykillä ampuu niin sitä suurempi piippuaikanen siirtymä pääsääntöisesti on (karkea yleistys) ja sitä suurempi mahdollisuus on saada aikaan kulmanmuutosta. Kulmanmuutos ei kuitenkaan ole suoraan johdettavissa siirtymän suuruudesta vaan siihen voidaan vaikuttaa tuennalla ja asesysteemin massan sijoittelulla. Välykset vaikeuttavat tähtäämistä mutta rekyyliaikana niistä on jossain tapauksessa myös etua, sillä aseella on enemmän tilaa perääntyä voiman suuntaan eikä kulmanmuutosta synny niin helposti. Asia on siis monitahoinen.

[JRu]

sektorinkääntöominaisuutta

Jos normaalisti ampuu bipodilla niin että työntää löysät pois ja ase pääsee perääntymään bipodin suhteen "vapaasti" ampujan hartiaa vasten, mutta sitten kääntää asetta sivusuunnassa sektorin tappiin asti, se vapaaliike onkin poistettu ja korvattu jäykällä liitoksella. Tällöin aseen rekyylikäytös muuttuu.  Itse en sektorinkääntöominaisuuksista perusta vaan kierrän mieluiten asetta jossa on jäykkä bipodiliitos vaakakierron osalta. Kun kyseessä ei ole piippuaikainen tapahtuma niin kyse on pitkälti makuasiasta. Suurimman osan aikaa ( sektorin sisällä ) nuo kääntyvät bipodit nimittäin toimii ihan ok, koska kuten todettu, piippuaikainen liike on sangen lyhyt.

Jos rekyylin aikana aseen etutuenta laskee 0.1 mm ja takatuenta pysyy lähtötasossa

Ei se pysy koska takatuenta on oikeasti kaukana jäykästä. Pointtini oli lähinnä että luodin kannalta, bipodin tuennan osalta, ase VOI perääntyä käytännössä täysin suoraan taaksepäin. Kieltämättä huonolla tuennalla yhdistettynä vielä rajusti rekyloivaan aseeseen, piippu saattaa osoittaa ihan mihin sattuu ( tyypillisesti perän tuennan hartiaan ja piippulinjan korkeuseron ansiosta piipuilla on taipumus nousta rekyylissä ) ja kulmavaikutus on lineaarista siirtymää kertaluokkaa merkitsevämpi. Tästä syystä kevyesti rekyloivat aseet ovat anteeksiantavampia ampuma-asennon ja ampuma-alustankin suhteen.



Ampujan osuus tässä yhtälössä on toimia mätisäkkinä joka bufferoi asetta mahdollisimman konsistentisti laukausten välillä, tässähän se kiistatta suurin pullonkaula on maailman parhaillakin ampujilla.



Tarkoitukseni on lähinnä valottaa miksi erityyppisiin nivelöinteihin on päädytty eri bipodityypeissä ja että niiden toiminnassa ei ole mitattavissa olevaa eroa osunnan kannalta joten dynaamisesti "paras" ei suinkaan välttämättä löydy kalleimmasta hintaluokasta. Toisaalta jokainen kiinalaisvalmisteisen Caldwellin tai Rock Mountin Harris- kopion särkenyt tietää että hinnalle on muutakin vastinetta kuin ampumadynamiikka. Varsinaiset osunnalliset erot syntyvät aina ase+ampuja- kokonaisuuden piippuaikaisesta toiminnasta ja siinä joku bipodi voi toimia yhdelle ampujalle paremmin kuin toinen.

[mysteryman]

http://www.6mmbr.com/TacticalFroggyA1.html">//http://www.6mmbr.com/TacticalFroggyA1.html



http://www.6mmbr.com/gunweek031.html">//http://www.6mmbr.com/gunweek031.html

http://www.6mmbr.com/gunweek046.html">//http://www.6mmbr.com/gunweek046.html

http://www.6mmbr.com/gunweek064.html">//http://www.6mmbr.com/gunweek064.html

http://www.6mmbr.com/gunweek081.html">//http://www.6mmbr.com/gunweek081.html



.

Asiasta toiseen. Taitaa tuolla meren takana olla ampujat ja sepät rautaa. Muutamia otteita noista asetarinoista:



froggy ampuu 6.5-284:llä bipodilta 800 yardin päässä olevaan golfpalloon milloin tahansa kunhan saa muutaman kerran yrittää. (niin tuolle matkalle 1/4 moa napsu on noin golfpallon halkaisijan levyinen mutta ainahan loput voi korjata tähtäämällä pallon ala- tai yläreunaan)



7 mm WSM ase ampuu päivästä toiseen 500 yardiin 2" kasoja ja usein tulee 1" kasoja. (olen itsekin joskus saanut alle 2" kasan 500 metriin mutta en väitä että pystyisin sen toistamaan pyydettäessä)



 Bipodituelta makuultaan 7 WSM:llä 5 lks. 1000 yardiin  3- 4 m/s tuulessa 5" tuuman kasa ja heti perään eri latauksella ja eri luodilla 10 lks. samalle matkalle taas 5" nippuun. (Hallitseva kasa-ammunnan maailmanennätys 1000 yardiin / 10 lks. uusittiin vastikään ja se on nykyään noin 2,8". Normaalisti kasat ovat kisoissa useita kertoja suurempia.)

[HJu]

Aidossa Parker-Hale -bipodissa on klappia 1/10 osa siitä mitä tyypillisessä. Versa-Podeissa. Tulossa on Trg/P-H -adapteri jolla saan tuon P-H:n vihdoin käyttöön. Saa nähdä miten pelittää.



Harris S-LM Pod-Lockilla on hyvä sekin ja kevyt.

[Y-P]

.. ja heti rajusti offille, mutta tuentaan liittyy kuitenkin. Ootko JRu testaillut lisää Stoneypoint:ia kesän jälkeen, mitään uusia havaintoja?

[JRu]

Eipä Stoney Pointista uutta. Se toimii niin hyvässä kuin pahassa, eli on nivelöintinsä puolesta aseteltavissa ihan mihin hyvänsä asentoon mutta kääntöpuolena sitten sama juttu, jos joutuu vaihtamaan suuntaa niin se on aika rumba asetella uudestaan. Vastaavasti tassuilla pitää olla hyvä tuki jotta pysyy pystyssä. Mutta kun omasta villikanitarhasta olen suorittanut karsintaa tai jahdannut pihapiiristä karanneita kaneja niin tripodi sinänsä on ollut ässä hankinta; Varmoja lanttulaukauksia 22LR:llä seisaalta.



Primos Trigger Stick houkutteli nopeampana käyttää jossain vaiheessa mutta ainakin yksi kaveri väitti saaneensa omansa ihan käytöllä rikki. Lisäksi Sniper's Hidellä näin jo sitä luokkaa tukevamman tripodin ( kiinnittyy aseen tukin pohjaan asennettuun picatinnypätkään ) että siinä pysyy ase paikallaan ihan omin voimin vaikka tuentapisteitä ei ole kuin yksi. Hinta vaan pomppaa heti uudelle sataluvulle vrt. Stoney Point ja saatavuudenkin kanssa on kai vähän niin & näin. Voin toki yrittää kaivaa tuotteen nimen esiin jos kiinnostaa, kyllä sen kiinnityksen saa TRG:n UIT- kiskoon modifioitua jos asiakseen ottaa.

[Poikma]

Niin kuin on jo moneen kertaan sanottu, nämä bipodijutut on hyvin pitkälti makuasioita.

Noista Versa-Podin klapeista.....olen käyttänyt jo useamman vuoden oheisen linkin mukaista V-P bipodia http://versapod.com/shop/versa-pod%C2%AE-model-52-bipod">http://versapod.com/shop/versa-pod%C2%AE-model-52-bipod , jossa klapeille on kiristysmahdollisuus.

Asetta pystyt kääntämään nivelten ympäri joka suuntaan, mutta nivelet ei silti ole joka suuntaan klotaavia, koska niille on ruuvikiristysmahdollisuus, jolla nivelet saa halutun nahkeaksi. Ainakin itse olen tykänny.

Aikaisemmassa V-P:ssäni oli pelkästään aseen sivuttaiskallistus, johon siihenkin asensin itse "sormiruuvin", jolla kallistuksen sai mukavan nahkeaksi.

[LSa]

Kannattaa joskus esim. veistää kepakosta y-haara ja testata monopodilta ampumista. Kun aseen painon saa käsiltä pois niin ampuminen on yllättävän vakaata, vaikka ase "pääsee liikkumaan" tuen varassa. Suunnanvaihto on todella nopeaa ja aseelle saa hetkessä tuen vaikka alusta olisi minkälainen.



Yksihaarainen tuki vaikuttaa teoriassa kömpelöltä ja epävakaalta, mutta on käytännössä aivan mahtava.  

[Y-P]

Kyllä bipodi yhdistettynä ruuvisäätöiseen monopodiin on sentään tällaiselle naatiskelijalle SE juttu..

http://lolled.net/kuvaus2/out.php?i=3116_TRG.jpg">

Oikeasti tämän kombinaation kenttätestit ovat kyllä alkutekijöissään vielä, palaan asiaan myöhemmin. Alkava kausi opettanee paljon.

[HJu]

Barrett 82:n saa M2-tripodiin kiinni. Ruuvisäädöt ja joustokehto tekee ampumisesta suht miellyttävää. Tripodi tosin painaa käsittääkseni useamman kymmenen kiloa :-)

[AMa]

Mun kokemusten mukaan Harrisilta ja Versapodilta saa radalla ihan OK käyntiä, ei häpeä hiekkapussituentaa. Suurin hajonnan aiheuttaja on edelleen sihtiku**i itse.



Maastossa parhaiten pelaa mulla ase pitkittäin olevan repun (Eberle Operator) päällä, saa sopivasti tukea myös perän alle. Repun voi pakata siten, että se palvelee tarkoitusta.

[frank]

Kyllä bipodi yhdistettynä ruuvisäätöiseen monopodiin on sentään tällaiselle naatiskelijalle SE juttu..

http://lolled.net/kuvaus2/out.php?i=3116_TRG.jpg">

Oikeasti tämän kombinaation kenttätestit ovat kyllä alkutekijöissään vielä, palaan asiaan myöhemmin. Alkava kausi opettanee paljon.

Vaikuttava combinazione !

Mikä vihreä tuossa kiikarin päällä loistaa ? Valonkerääjäkö ?

[mysteryman]

Asiallisen näköinen monopodi. Kuuluuko tukkiin vai mikä malli tuo on ?

[jthyttin]

Mikä vihreä tuossa kiikarin päällä loistaa ? Valonkerääjäkö ?

Vesivaa'alta vaikuttaa.