Ilmainen "Strelok Ballistic calculator" Symbian puhelimille

[jkorpi]

Asensin Nokian N79 puhelimeeni ilmaisen Strelokin ballistiikka laskurin. En meinannut aluksi saada sitä toimimaan millään, mutta lukuisien kokeiluiden jälkeen alkoi ohjelma seuraamaan desimaalilleen QuickTarget Unlimitedin antamia vastaavia arvoja kaikille kokeilemilleni eri .338 Lapua Magnum luodeille.



Ilmainenhan on todella hyvä silloin, kun se toimii.



Näillä säädöillä saat kännykkä sovelluksen toimimaan tismalleen .338, 250, Lapua LockBase B408 8012 luodille, niin kuin QTU:ssa kin.



Cartridge: 16.2/910(V)/20(temp)/0.540 (BC) --> Vastaavat arvot QTU:ssa

Rifle: 100(tornien nollaus AMET)/5.2(tähtäimen linja piipun keskilinjasta)/0.34/0.34(naksut)

Atm: 55/20/1,034  --> Vastaavat arvot QTU:ssa, paitsi 1,034 joka QTU:ssa on 1000



Oivalsin, että QuickTarget Unlimitedissä 1000hPa onkin Strelokin setupissa oltava 1034hPa

Strelokin setupissa Slope angle deg arvoon 2

Näin Strelokin saa antamaan klikit mrad(0,1) naksuina --> Asetus Vertical click MOA arvoon:0.34377 sekä Horizontal click MOA Strelokin setupissa arvoon:0.34377



]



""Käytössä: Strelokille kerroin korotornien olevan nollattu AMET 100m. Jos haluan tietään tarkat koro naksut AMET 1333m, niin käyn katsomassa strelokilla klikkien määrän 100m sitten vähennän sen 1333klikkien määrästä. Saman kaltainen kikka tuulikorjaus naksujen kanssa. Kumulatiiviset senttimetri arvot ovat valmiiksi desimaalilleen kohdallaan QTU:n kanssa

<---""



Tomii kuin junan vessa, kunhan edellä mainitut perusarvot ovat kohdallaan, eikä käytössä muuteltavia arvoja ole montaa (4), etäisyys, tuulen nopeus, tuulen kulma ja ampumakulma -->

http://strelok.borisov.mobi/images/strelok_en_1.gif">http://strelok.borisov.mobi/images/strelok_en_1.gif[/img]





Tähän askeettiseen sovellukseen, kun ymppäisi GPS:n avulla toimivaksi automaattisen korkeuden tarkkailun, painekorjauksia varten. Samoten lähimmästä sääasemasta paineen ja lämpötilan syöttö taulukoihin realiaikaisesti, niin avot jos on paperit ja välineet hukassa :dance: ..nykyään kun kaikissa puhelimissa alkaa olemana GPS ja internet yhteys



Ohjelman saa ladattua matkapuhelimeen täältä:

http://strelok.borisov.mobi/">http://strelok.borisov.mobi/

[Y-P]

Mielenkiintoista.. vähän hankalan oloista kuitenkin. Osanneeko tämä sovellus laskea kiertopoikeamaa kuitenkaan, kuten kotimainen kilpailijansa? Millä moottorilla rata lasketaan, onko se joku G-funktioista vai Pejsa vai jotain ihan muuta? Miten olet tehnyt vertailun QTU:n kanssa? (esim 0-1500m 100m:n välein kaikki arvot alle naksun päässä..?)

[jkorpi]

Mielenkiintoista.. vähän hankalan oloista kuitenkin.

Ei ollenkaan hankalaa, kunhan muistaa, esim. luodin, BC:n, korotornien nollaustasan muuttamisen jälkeen uudelleen käynnistää ohjelman (3sekunnin homma). Nämä ovat arvoja joita ei tarvitse olla koko ajan käpistelemässä.



Ainahan homman voi esittää hankalastikin:



Step1. On strelok main view press left softkey SK1 "Menu" --> menu is opening

Step2. On selection menu, move selection indicator with midle softkey on top of "Exit" --> exit is highlighted

step3. Press left softkey SK1"Select" --> Strelok is closed down, applications menu mainview opens

Step4. On application menu move with midle softkey top of "Strelok" and press middle softkey "open" --> Strelok is startedup

Step5. Trust these values  



Käytännössä kyseisiä perusarvoja ei ole koko ajan muuttelemassa eli käyttää samaa luotia niin ohjelma toimii loistavasti, kokoajan, suoraan.

Osanneeko tämä sovellus laskea kiertopoikeamaa kuitenkaan, kuten kotimainen kilpailijansa? Millä moottorilla rata lasketaan, onko se joku G-funktioista vai Pejsa vai jotain ihan muuta?

Ohjelma ei laske kiertopoikkeamaa, käsittäkseni (ihan niin kuin ei QTU kaan). Onko olemassa jokin toinenkin ilmainen ohjelma S60 puhelimille? Toisekseen tarviitseeko sitä kiertopoikkeamaa edes erikseen "laskea" :think: , nehän on ampumalla selvitetty? Tiedossa on, että esimerkiksi käyttämäni .338,250 grainin Lapua Magnumi LockBase B408 8012 luodin kiertopoikkeamat ovat seuraavat, kun Vo on 910m/s:



600m + 0,1mrad 1 naksua vasen

700m + 0,1mrad 1 naksua vasen

800m + 0,2mrad 2 naksua  naksua vasen

900m + 0,3mrad 3 naksua  naksua vasen

1000m + 0,3mrad 3 naksua  naksua vasen

1100m + 0,4mrad 4 naksua  naksua vasen

1200m + 0,5mrad 5 naksua  naksua vasen

1300m + 0,6mrad 6 naksua  naksua vasen

1400m + 0,7mrad 7 naksua  naksua vasen

1500m + 0,8mrad 8 naksua  naksua vasen



..niin ja ohjelma näyttäisi huomioivan tulokulman, ilman lämpötilaeron, paineron oikein, kun ottaa huomioon arvot mistä lähdetään liikkeelle suhteessa QTU arvoihin.



G-funktioista vai Pejsa kysymykseen en osaa vastata. Vastaisin, että se on ihan sama mitä Lapua edition QTU] Miten olet tehnyt vertailun QTU:n kanssa? (esim 0-1500m 100m:n välein kaikki arvot alle naksun päässä..?) [/quote]

Eli ohjelmasta perusarvot kohdalleen, synkkaa QTU:n kanssa ja olen mennyt 100m välein aina 1500m saakka taulukkoa läpi. Kaikki arvot ovat, eikä vain ~naksulleen, vaan ihan desimaalilleen samat mitä QTU:ssakin



offtopic] Strelokin menusta "menu-->cartridge-->menu-->cartridge base-->menu-->categories" löytyy suoraan valmiina asetuksia muutamille erivalmistajien patruunoille calibereissä .223Rem, .22LR, 7,62x54R ja .308Win. Valikkoihin voi myös lisätä omia latinkeja helposti.. .338 Lapua Magnumia ei löytynyt suoraan

[HJu]

Onko 250 Lockbasen G1 BC tosiaan vain .540? Scenulla mennään noin .640 tasossa.

[jkorpi]

Onko 250 Lockbasen G1 BC tosiaan vain .540? Scenulla mennään noin .640 tasossa.

Hyvä huomio, 250 greinisen Lockbasen - tehtaan ilmoittama arvo tosiaan on 0,662.



Luettuani Pauli Salon tarkka-ampuja 1 ja 2 kirjat, kirjan kaksi viimeisillä sivuilla (Sivulla 162, liitteessä 34) on mainittu, että koeammunnan perusteella 250greinisen Lockbase luodin ballistiseksi kertoimeksi on käytännössä laskettu 0,540 (tehtaan ilmoittaman arvon 0,662 sijaan). En viitsinyt alkaa tässä vaiheessa kyseenalaistamaan sitä, kuten en mitään muutakaan asiaa mitä noissa opuksissa on selvitetty  :pray:



Olen tähän saakka käyttänyt tehtaan BC arvoja suoraan, mutta olen havaitsevinani pientä heittoa taulukkoarvoissani, joka saattavat johtua ampujastakin. Ajattelin vertailla huomenna Lapualla BC .540 arvoja vastaan BC .662 arvot. Siksi asetuksissa oli käytetty tuota pienempää lukua  :whistle:

[HJu]

Lähinnä siksi kysyin kun en ole Lockbasea 338ssa ampunut. Softien vertailuun käy mikä vaan BC-arvo.

[jkorpi]

Lähinnä siksi kysyin kun en ole Lockbasea 338ssa ampunut. Softien vertailuun käy mikä vaan BC-arvo.

totta

[uolevi]

Tekijän Igor Borisovin  venäläisillä sivuilla ( http://www.ada.ru">www.ada.ru ) kerrotaan heti ensi lauseessa, että hänen ohjelmansa perustuvat Pejsan kaavoihin, joilla saavutetaan kahden prosentin tarkkuus.

[HJu]

Laskentatarkkuuteen en osaa ottaa kantaa koska QTU on koneella jota en nyt pääse käyttämään mutta peruskohdistustietojen syöttö ja lähtönopeuden muutos lämpötilan funktiona on hyvä. Kun keli muuttuu niin softa laskee arvot uusiksi.



Patruunakirjasto jonne voi lisätä omia latauksia on hyvä. Useiden kiväärien kirjasto olisi kiva täydennys. Eri ristikot ok lisä mutta Mp-8 ja P4 olisi hyvä saada myös.



Kiertopoikkeama ja Coriolis puuttuvat.



Tulokset tulee cm:nä, MOA- ja MIL-arvoina ja tähtäimen naksuina. Koska itsellä on vaihteeksi 1/4 Moa-säädöillä oleva tähtäin käytössä niin tätä arvostaa.



Symbianilla tehdyt softat tulevat hiljalleen katoamaan kun Nokia luopuu Symbian-käyttiksestä. Mutta tällä tai Viking Ballisticsilla pärjää hyvin toistaiseksi.

[Y-P]

Eihän ballistiikkaa tarvitse laskea ollenkaan jos ammutut taulukot kelikorjauksineen ovat kunnossa. Oli sitten kysymys kiertopoikkeamasta, tuulen vaikutuksesta tai putoamasta. Laskenta on apuväline tarkkojen arvojen määrittämiseen tutulla kalustolla vaihtelevissa oloissa, tai toimittaessa itselle kokonaan uudella kalustolla. Siksi on tärkeää että käytettävä sovellus osaa ottaa huomioon kaikki muuttujat, eikä jätä osaa kakusta käsittelemättä. Omia testejä on helppo toteuttaa silloin kun tietää että laskenta on mahdollisimman lähellä absoluuttista totuutta, jolloin tulkinnan varaa ei juurikaan jää. Koron puolesta esimerkiksi QTU tutkadatalla höystettynä on todistanut useammankin kerran olevansa oikeassa ja ampuja väärässä. Itsekin totesin ylimenon palamisesta johtuvan lähtönopeuden alenemisen kun QTU sen kertoi osumapisteen muutoksen kautta. Vasta laskennan jälkeen havainto vahvistettiin mittarilla. Pointtini on siis se, että mitä enemmän muuttujia kykenee huomioimaan, niin sitä vähemmän sattumalle jää elintilaa ja sitä varmempi on lopputulos.

[HJu]

Täydellistä korttia lämpötilakorjauksilla on hankala tehdä kerralla valmiiksi uuteen aseeseen/kaliperiin. Varsinkin jos ns. luottolatauskin on vielä hakusessa.



Ensi viikonloppuna pitää koeponnistaa tuo Strelok.

[HJu]

Sen verran tullut käpisteltyä tuota Strelokia että sen varsinainen vika tai puute on G1 BC-funktion käyttö. QTUssa voi käyttää tutkadataa (jos on) tai G7-funktiota jolloin pitkän matkan luodeilla ollaan vähän lähempänä todellisuutta.



Sain 338LM/250Scenar/907m/s kombon antamaan suurin piirtein samoja koroarvoja Strelokilla kuin QTU tutkadatalla kun BC:ksi laittoi .625 mutta sitten alkaa Strelokin tuulikorjaukset olla liian isoja.



Tasaperäluodeille ja lyhyille matkoille varmasti aivan ässä mutta +1000m matkoille G1-funktiolla VLD-luodeille ei niin kovin hyvä. Tämä siis vertailuna QTUn ja Strelokin kesken paperilla.



Asia varmaan korjaantuisi jos G7 funktion saisi käyttöön.

[MSa]

Sain 338LM/250Scenar/907m/s kombon antamaan suurin piirtein samoja koroarvoja Strelokilla kuin QTU tutkadatalla kun BC:ksi laittoi .625 mutta sitten alkaa Strelokin tuulikorjaukset olla liian isoja.

250gr Scenulle hyvä keskiverto G1 BC on luokkaa .650-655, jolla pääsee kohtuulliseen tarkkuuteen 1200-1300m päähän. Jos Strelock tarvitsee .625, niin se viittää siihen että ilmakehämallissa on jokin pikku bugi.

[HJu]

Joo. Veikkaan että pyöristää laskennan välituloksia ja siksi arvot on vähän sinnepäin. Pitää silti kokeilla toimiiko piekkarilla 100-300m matkoilla riittävän hyvin.

[mysteryman]

Minusta kannattaa lähteä siitä että jos on jokin luotto-ohjelma esim. QTU niin käyttää sitä aluksi verrokkina ilmasto-olojen kaliproimiseen. Eli laskee muuten samoilla arvoilla (molemmissa G1) ja jos niissä on eroja niin tekee tarvittavan kompensoinnin strelokin ilmasto-oloihin. Toinen hyvä kaliprointimenetelmä on tuo kallistuksen lisääminen.



Kun arvot alkavat olla molemmissa vastaavia samalla bc:llä ja lähtönopeudella niin sitten voi siirtyä tekemään strelokkiin tarvittavat korjaukset jotta G1 laskenta olisi mahdollisimman lähellä verrokkiohjelman tarkempaa laskentaa (esim. tutkadata tai G7). Ensimmäisessä vaiheessa löydetyt kompensointiarvot säilytetään ja nyt säädetään strelokin BCtä ja lähtönopeutta. Putoamaan voi vaikuttaa enemmän lähtönopeudella ja tuulenvientiin BC:llä. Nämä kun muistaa niin pääsee varmasti melko lähelle samoihin tuloksiin ainakin osalle matkaa. Kannattaa valita sellaiset arvot että lentorata on lähimpänä sillä alueella johon ampuu eniten. Lisäksi tuulenviennin tarkkuudesta voi tinkiä hieman jos sillä päästään parempaan tarkkuuteen korossa. Tuulenviennissä tuulen keskiarvonopeuden joutuu joka tapauksessa arvioimaan joten äärimmäisen tarkan laskennan etu on siinä koroa vähäisempi, olettaen että tarkka ampumaetäisyys on tiedossa.