.22LR luotien muokkaus

mysteryman · maaliskuu 25, 2010, 19:13

Olen tieten tottunut liian hyvällä kun ei ole sellaista häiriötekijää.

HJu · maaliskuu 25, 2010, 21:32

QTU Tutkadata TenexR50, 320 m/s, kohdistus 50m, LOS 50mm, ICAO

Lentorata senteissä 10m etäisyysvälein

0 -5cm

10 -2,0

20 0,1

30 1,1

40 1,1

50 0,0

60 -2,2

70 -5,6

80 -10,2

90 -16,0

100 -23,0

110 -31,4

120 -41,1

130 -52,2

140 -64,7

150 -78,7

160 -94,2

170 -111,2

180 -129,9

190 -150,2

200 -172,2

Vaivan välttämiseksi todettava että G1 BC 0.143 antaa 0.1 mradin napsuilla samat lentoradat 190m saakka. 200m on sitten yksi napsu eroa. Eli tutkadata pitäisi olla 86,1 napsua. G1 data antaa arvoksi 85,1 napsua.

Saako tätä Tenexiä enää nykyään kaupasta on sitten oma selvittämisensä.

mysteryman · maaliskuu 25, 2010, 21:52

Tuhannet kiitokset! Sovitin tuon RA4 funktioon arvolla 0.112 ja täsmää vielä hiukan G1:stä paremmin (eroa vain 0,1 cm 200 metrissä). Vaikuttaa erittäin positiiviselta sillä sain kysymällä eleyltä täsmälleen saman lukuarvon kun pyysin tenexin bctä... Vaikuttaa siis erittäin positiiviselta kun lentorata on nyt varmistettu kahdesta eri lähteestä. Alan tekemään keväällä testejä käyttäen tenexiä ja tuota 0.112 RA4 BC:tä.

Koheltaja · tammikuu 13, 2015, 21:21

Monta sivua kaikkea muuta, ja vain pari viestiä 22LR luotien muokkauksesta :naughty:

Tuli surffatessa vastaan mm. Waltzin prässiin tuleva holkki millä saa prässättyä luodin kärkeen mitä erilaisimpia muotoja: https://www.youtube.com/watch?v=inEmsBcAwho">https://www.youtube.com/watch?v=inEmsBcAwho

Tuolla on juttua kolmesta eri valmistajan luoti tuunerista: http://www.downrange.tv/forum/index.php?topic=19392.0">http://www.downrange.tv/forum/index.php?topic=19392.0

Muodoilla saa maaliballistiikkaa muokattua mutta minkä verran tulee miinusta ballistiseen kertoimeen ja lentorataan? Myös kiinnostaa minkä verran luotien muokkaus vaikuttaa käyntiin, muutamissa jutuissa on mainittu että luoti paksunee ja joillain muokkauksilla saadaan kompensoitua pesän pitkää ylimenoa ja käynnin pitäisi parantua. Totta vai tarua, onko porukat minkä verran testanneet näitä juttuja? Vai onko kyseessä tutkimaton alue, vai pienten piirien uskomuksia omista puuhasteluista?

Waltzin holkki herätti mielenkiintoa mutta ei ostohaluja, testejä varten voisi tehdä proto holkin jos tässä nyt innostuu luotien muokkaamiseen.

Kokemuksia muokkauksista?

Koheltaja · tammikuu 16, 2015, 16:38

Tuli pikaisesti tehtyä vähän vastaava kuin Pocon valmistama luotien muokkaja. Muutama testi tuli tehtyä muutamilla erilaisilla kärkimuodoilla ja sillä saa tehtyä hyvästä patruunasta huonon, mutta ei huonosta patruunasta hyvää vaikka joillain patruunoilla käynti parani jonkin verran. Tein myös tuurnan jolla saa tehtyä luodeista reikäpään ja sen kanssa käynti pysyi samana. Varmaan tulee vielä testattua uudestaan luodin muokkauksia kun kelit lämpenee että viitsii näperrellä radalla luotimuutoksia. Sitä ennen pitää sorvata paremmat työkalut luotien muokkaamiseen.

mysteryman · tammikuu 17, 2015, 19:51

Tein sorvissa muutamia vuosia sitten työkalun luodin kärjen rei'ittämistä varten. Työkalu toimii latauspuristimessa niin voi jengalla säätää reiän syvyyttä luodin kärjessä. Testieni mukanaan pienehkö luodin epäkeskeisyys luodin kärkeen tehdyssä reiässä hukkuu muuhun hajontaan eikä ole helposti huomattavissa kasan koossa.

Tarkempi tapa on laskea kuinka paljon reiän epäkeskeisyys luodin kärjessä vaikuttaa. Homma riippuu tietenkin paljolti luodin muodosta ja reiän muodosta sekä aseen rihlannoususta yms. muuttujista joiden vaikutusta voi simuloida laskennalla. Suuruusluokka on kuitenkin 0,01 mrad per 0,1 mm epäkeskeisyyttä reiässä.

Tarkatkin pienarit tuppaavat käymään vain noin 0,2 mrad joten jos kaikissa luodeissa reikä olisi epäkeskeinen niin (0,2^2 +0,01^)^0,5 = 0,20025 mrad --> eli kasan koko heikkenisi niin vähän että tuota käynnin eroa ei olisi tilastollisin keinoin mahdollista erottaa vaikka ampuisi 1000 x 5 lks. Eli laskennan kautta saadaan selville että pitää tehdä todella huonoa laatua luotien rei'ityksessä että se alkaa oikeasti näkyä käynnissä.

Koheltaja · tammikuu 17, 2015, 20:16

Samaa havaintoa, ekassa protossa reikä tuli välillä keskelle ja välillä vähän sivummalle. Tokassa versiossa ei silmämääräisesti havainnut reikien toispuoleisuutta, molemmilla käynti oli samanlaista.

Mun muokkaustyökalua käytetään massavasaralla, karassa on kierre ja siinä mutteri jonka kanssa säädetään karalle haluttu syvyys. Prässi versiota alkuun harkitsin mutta jos luoti vähänkään jumittaa holkissa niin luoti ei holkista poiston jälkeen istu tiukasti hylsyssä, luodin istutus hylsyssä on niin hento ettei se kärsi vetoa juuri ollenkaan.

Tein kokeeksi "bluntteja" eli tyssäsin luodin kärjen lähes kokonaan ja luodin sivuprofiili oli neliskanttinen. Luodeista tuli leijoja ja osunta luokkaa 20-30cm ja luodit osui hieman vinossa tauluun. Reikäpäiden lisäksi pitää testata "hydra shokkeja" kun saan tehtyä niille työkalun.

Ei näiden muokkausten kanssa mitään ihmeitä olla etsimässä, kunhan ajan kuluksi puuhastellaan ja suljetaan kysymysmerkkejä pois :wink:

mysteryman · tammikuu 17, 2015, 20:33

Jos kiinnostaa testailla miten luodin staattinen ja dynaaminen massan epätasapaino vaikuttaa käyntiin niin koitappa tehdä viisi panosta joihin poraat 1 mm poralla 1mm syvän kolon laakeripinnan etupäähän. Ammu niillä kasa. Tee sitten toinen viiden sarja joissa on samanlainen kolo laakeripinnan takapäässä ihan hylsyn suun juuressa. Ammu niillä kasa. Raportoi tulokset, niiden pitäisi olla melko yllättäviä :wink: .

Koheltaja · tammikuu 19, 2015, 08:30

Pitää kokeilla, kaikki hyödytön mutta tarpeeton turaaminen on hauskaa ajanvietettä

Tein kaverille pari rasiaa erilaisilla kärkimuodoilla olevia patruunoita, yhdistävä tekijä oli että kaikki luodit oli turvotettu lyöntiholkin mittoihin eli luodin ulkohalkaisija 5.74mm. P94 ja Ansussa käynti huononi mutta ikivanha Remari tykkäsi kovasti paksummista luodeista, eikä kärkimuodolla ollut väliä. Remarissa on väljä patruunapesä ja samaa voi sanoa piipusta, oli uutena niin rosoinen että lyijyttyi ja oli pakko kolvata sileäksi ja samalla piippu meni lievästi horoksi.

PUUSILMÄ · toukokuu 08, 2019, 11:40

Nosto tälle keskustelulle, josko olisi karttunut kokemuksia tai uusia ajatuksia.

PUUSILMÄ · toukokuu 08, 2019, 17:31

Lainaus käyttäjältä: mysteryman - maaliskuu 25, 2010, 21:52
<t>Tuhannet kiitokset! Sovitin tuon RA4 funktioon arvolla 0.112 ja täsmää vielä hiukan G1:stä paremmin (eroa vain 0,1 cm 200 metrissä). Vaikuttaa erittäin positiiviselta sillä sain kysymällä eleyltä täsmälleen saman lukuarvon kun pyysin tenexin bctä... Vaikuttaa siis erittäin positiiviselta kun lentorata on nyt varmistettu kahdesta eri lähteestä. Alan tekemään keväällä testejä käyttäen tenexiä ja tuota 0.112 RA4 BC:tä.</t>

Saitko Mysteryman testit tehtyä?

Koheltaja · toukokuu 08, 2019, 18:38

Lainaus käyttäjältä: PUUSILMÄ - toukokuu 08, 2019, 11:40
Nosto tälle keskustelulle, josko olisi karttunut kokemuksia tai uusia ajatuksia.

Mun osalta kokeilut päättyi koska en saanut noista mitään hyötyä, päinvastoin, käynnin saa helposti pilattua. Ehkä jossain horopesäisessä rotankolopiipussa tuunatut luodit toimii paremmin mutta tiukkapesäisissä huippukäyntisissä piipuissa ei.

jli · toukokuu 08, 2019, 19:10

Olen käsittänyt, että pienikin epäkeskisyys tuhoaisi kasan täysin. Voi olla, että olen käsittänyt väärin.

Kirjassa "Rifle Accuracy Facts" tarjoillaan seuraava kaava vaikutukselle:

heitto = 75.4 x MV x tof x epäkeskisyys / twist

missä MV = fps, epäkeskisyys ja heitto tuumia

Jos vaikka piekkarissa MV = 1050 fps, tof = 0.7 s (200m), twist 16.5 ja epäkeskisyys 0.1 mm (0.004")

tulisi heittoa 13.4 tuumaa, eli 341 mm. Vähän paljon?