alkuper 7.62 53 R lataus/nopeus

Aloittaja torrehaa, marraskuu 23, 2009, 18:22

« edellinen - seuraava »

torrehaa

#15
ja mikäli kiinnosti niin mainitsemiani hajahuomioita 53 R aliäänilatauksista löytyy ballistiikka ja jälleenlatauosiosta jonne ehkä tämäkin paremmin kuuluisi..nimikkeellä 50 bmg aliäänilataukset.



   sama :violin:

torrehaa

#16
ja kysyjä itte vastaa vielä kerran notta vaikka tk kiv 85 mallin paukkuna olis joku lähtönopeudeltaan vaikka ÄX niin siinä on optinen tähtäin  jossa vanhaan aikaan oli jokin vakioasetus eri matkoille ja jos nykyään ihan vakavissaan jossain ryynäyksissä käytetään mallia 85 vaikka on olemassa virallisen nomenklatuuran mukainen tarkka ammunta aseistus esim mallia TRG niin malleissa 85 varmaankin on asennettuna uudemman mallinen optiikka tarvittavilla kororummuilla eri A tarvikkeiden variaatioille ottaen huomioon  luodin eri painot sekä suunopeus ynnä eri projektiilien erilainen ulkoballistinen ominaisuus joka taasen on riippuvainen kulloiseenkin tarpeeseen valitusta  ammuksesta ja sen toivotusta terminaaliballistisesta tuhovaikutuksesta ammunnan kohteena olevaan materiaan tahi kudokseen..

ottaen huomioon sen karun tosiseikan ettei 308 reikäisen projektiilin matkaan saattama esim pyrotekninen materia voi olla niin suuri että kyseessä voisi olla varsinainen remahtavainen ammus jäänevät matkaan saatettujen kappaleiden keskinäiset ominaisuudet tahi niiden puutteet tasolle jolla arvioidaan vain lentoradan korkeutta sekä erilaisia ulkoballistisia muuttujia jotka muuttavat projektiilin odotettua käyttäytymistä aikana jolloin siihen ei voi enää vaikuttaa.

todellinen jaakobin paini matemaattisten muuttujien sekä ammukseen liittyvien sortovoimien oikeanlaiseksi arvioimiseksi alkaa vasta kun "maaginen" sata metriä on ohitettu ja tavoitteena on ns.parempi osunta kuin" hirviminuutti" kertaa esim 3 elikkä 300m / 30cm jollei sitten progressio kasvata kasaa niin että 300 metrin kasa on kaks kertaa oletettu tai toivottu..saattaa osua hyvinkin kohdalleen tämän päivän poispilatulla ampujakannalla joka tarvitsee optisen tähystyslaitteen pian jopa oman pyllyn raapimiseen :lol:

oletetussa TA toiminnassahan ns. tosipaikassahan ammutaan vain yksi tai korkeintaan kaksi laukausta jolloin matemaattisten kaavojen pitää olla kalkuloituna ohimolohkoon niin ettei erehtymisen vaaraa ole koska vastakkaisen postinumeron porukka saattaa osata myöskin matikkaa ja lähettää tulikivenkatkuisia terveisiä romaanikarkeitten susihaulien muodossa sellaisena ryöppynä että TA toiminta on sen jälkeen Eldankaa :angelic-whiteflying:



                            sama

HJu

#17
Valitettavasti en noita museokamoja kovin hyvin tunne.



PV:N D-166 lataus on se mille ainakin m/39 on suunniteltu. TAK-85:ssa käytetään kyseisesta latauksesta ns. tarkkuuslatausta joka tarkoittaa suomeksi sitä että sen lähtönopeushajonta ja osumatarkkuus ovat paremmat kuin normaalipatruunoissa. TAK-85:ssa lähtönopeus nimellisesti pitäisi olla 720 m/s +20C lämpötilassa. Joskus se sitä on, joskus ei.



Ongelmaksi tulee se että TAK-85:n piipunpituus ja m/39 piipun pituus eivät ole samat eivätkä piippujen sisämitat muutenkaan ole samat, 85:n piippu on tiukempi. Jostain olen lukenut että 700m/s D-166:lle m/39:stä olisi ns. tavoitenopeus.



Osuuko aseella 150m asetuksella 150 metriin riippuu kyllä hyvin paljon jyvän korkeudesta. Niitähän on m/39:iin saatavilla useita korkeuksia.



Eli 700m/s ja D-166 pitäisi olla jo hehtaarilla. Varajyviä peruskohdistusta varten radalle mukaan.
Terveisin,


HJu

torrehaa

#18
jeps...kiitos hju..

nyssetuli mitä haettiin eli nopeus..

700m/s piipunsuunopeutta niin olis hollilla 13g kuulalla.

siitä tavoitteesta kun alan tekemään kasa ammuntaperiaatteella eli pieteetillä tarkkuudella  niin saapahan nähdä lopputulema?

vaihtoetujyvät kyllä olin unohtanut kokonaan mutta tuleepahan niillekkin käyttöä poiskuleksimasta laatikosta..jos satutaan tarvitsemaan.

ilmoittelen suppean artikkelin muodossa onnistumisesta ja lopuksi..pyssy menee asiakkaalle ohjeineen kaikkineen joten loppu jää varmaan sen varaan miten tunnollisesti Hän haluaa tarkkuutta ulosmitata vai tyytyykö ammuskelemaan rähmältään 100 matkalta 8g sekalaisia kryynejä.siihen käyttöön saan tehtyä..tai on valmiinakin jo lataus halpa ammuntaan hiljaisilla kissanpierupaukuilla a´la VV N 310 ruuti ja 8g luoti mutta se on ihan  toinen juttu,latauksessa on kympintappoainesta kuitenskin :angry-banghead: peli jatkukoon



        kiitos

HJu

#19
Tak-85:sta sen verran että se edelleen jakokamaa eikä sen tähtäimiä ole mitenkään modernisoitu. BDC on edelleen käytössä.
Terveisin,


HJu

torrehaa

#20
Loppukaneettina nopeasti "viimeinen" lisäys ja tulos..

Wanhoista kirjoituksista löytyi se salattu tieto jota hain elikä latausoppaan (Lapua/vv) maksimilataus 13 fmbjt luodille 40gr N 140 propellanttia eli ajoainetta ja kuula päähän niippiuraan asti..nopeutta kertyy näillä ilmoilla hippasen tunsas 700m   3m

ja wanhalla ohjeella kohdistettuna 150m matkalle sihdaten kivääritaulun valkoisen "keskiön" alareunaan niin osumat olivat 100mm kasassa kympin ympärillä kunhan pienen laskutoimituksen jälkeen matalimmasta kaapistani löytyneestä etujyvästä olin viilannut 1.3mm veks..

Kivääri on  waruswäen warikolta uutena ostettu eikä aseeseen tarvinnut tehdä muutakuin kiristää ruuvit sopivaan momenttiin ja siirtää etujyvää sivusuunnassa n.5 vasemmassa tähtäinkorvassa olevaa "naksua" vasemmalla olleen osuman suuntaa eli vasemmalle niin alkoi laulamaan kaunista aariaa..ennen luovuttamista tulen ..tai siis menen kokeilemaan asetta 300m matkalle perinteitä kunnioittaen sarkatakki päällä karvareuhka päässä ja asento vapaa..rähmällään.

Mielenkiintoista taas vaihteeksi puuhata jotain perinteistä jonka lisäksi asiakas joutuu maksamaan.



     harri

JL

#21
Mittailin oman 28-30 pystykorvan takatähtäintä heittokellolla välille 150-1000m.



Alustavien mittailujen perusteella tähtäinasetukset ovat julmasti optimistiset, lähtönopeutta tarvittaisiin +900 m/s että

alkaisi täsmäämään todelliseen D166 lentorataan.

HJu

#22
Ehkäpä säädöissä on huomioitu pitkä piippuaika ja aseennousemistaipumus?
Terveisin,


HJu

mika

#23
onko muuten M91-30, M28-30, M39 jne takatähtämillä eroa? Käsittääkseni veli venäläinen ei ampunut 13g kuulaa noista wanhoista mosineista vaan jotain 9,7g(?) luotia. Tämä saatais selittää eroa....
CHAIRBORNE - USB Troop

MSa

#24
Lainaus käyttäjältä: HJuEhkäpä säädöissä on huomioitu pitkä piippuaika ja aseennousemistaipumus?


Onko tuolla merkitystä? Piippuaika + pomput tulee huomioiduksi jo kohdistuksessa.
[url=https]

torrehaa

#25
edesmenneen PT Kekkosen kirjoituksista selviää melko tarkoin sama asia jonkavuoksi käytiin melkoinen hakuprosessi..joka tietoa kaivannee hakee Tokko tietoa on palstalta  osa joku yli 20..ehkä 23 tai 26 siellä on selkee juttu nopeustavoitteineen ja luodinpainoineen...hyvää tietoa myös aliäänilatauksista sotakirveeseen...kannattaa lukea tarkoin ja YMMÄRTÄÄ myös tai antaa olla kokeilematta jos tuntuu siltä ettei ymmärtänyt kaikkea...tärkeät asiat ovat luodinistutus syvyys,ruutilaatu(N310 vain ja ainoastaan) minimimäärä siinäkin sekä maksimimäärä,sekä luodin liukastaminen sekä piipun puhdistus ettei tule kallista vahinkoa kokeillessa :violin:









                                            Harri :angry-banghead:

HJu

#26
Lainaus käyttäjältä: MSa
Lainaus käyttäjältä: HJuEhkäpä säädöissä on huomioitu pitkä piippuaika ja aseennousemistaipumus?


Onko tuolla merkitystä? Piippuaika + pomput tulee huomioiduksi jo kohdistuksessa.


Enpä tiedä, siksi kysymysmerkki. Sitten on sekin mille kuulalle tähtäin on alunperin kalibroitu. Vanhaan maailmanaikaa niillä suunnitteluvaiheessa kyllä yleensä ammuttiin sinne hevon kuusen etäisyyksille avoilla. Vaikea kuvitella että näin perushommassa olisi mokattu täysin kun jotain pistimen kiinnitystä on jaksettu hieroa moneen kertaan uusiksi vaikka niitäkään ei ainakaan Suomessa juuri ole koskaan käytetty ja Jatkosodassa keräättiin jo poiskin kun miehet heittelivät niitä turhana painona maastoon.



Mistä tulikin mieleen että ainakin M-N m/91tähtäimet pitävät paikkansa parhaiten kun niissä on pistin kiinni. Eli ilman pistintä kohdistukset ovat varastoaseissa missä sattuu. Tosin miksi joku ampuisi esim. 800 metriin pistimen kera ?
Terveisin,


HJu

JL

#27
M28-30 tähtäin on sama kuin M39, poislukien "1.5" (150m) merkintä joka on vain M39:ssä, lisättiin selventämään nollausmatkaa.





Tähtäin on suomessa suunniteltu. Pääarkkitehtinä Suojeluskuntien kapteeni Harry Mansner.

Etutähtäintä puuhastelivat mm VPT:n J. Mantsas, yhdessä  SK:n asepajan Onni Parosen kanssa.

Tarkastaja, jalkaväen kenraali Ernst Löfström oli vahvasti myötävaikuttamassa 1200-2000m päivitykseen. Tätä ei ekoissa 28-30 koekivääreissä ollut.

Vanhempien venäläisten sotilaskiväärien "Konovalov" -tähtäimissä on sama toimintaperiaate, joten ei siinä mitään uutta sinällään ollut.



Mosinnagant.netin Doug Bowser sanoo:

The "S" type ( 180 gr flat based ) and the D46 type ( step boatailed) ammo the Finns produced at SAKO and Valtion Patrunnas Tehdas ( State Cartridge Factory ) was manufactured with .309" bullets. The D100 ( 200 gr step boatail) ammo was also .309". I believe the Finns were concerned with oversized bullets in the M28/30 or they would have manufactured their ammo with .310" bullets.



Suojeluskuntien -30 luvun patruunarasia sanoo että "S-luoti", ja D166 luodilla tulpitettu patruunahan tuli käyttöön vasta 1939 -M39 kivääriin.

Venäläinen luotikin on nimeltään "S" -mutta käsittääkseni eri asia kuin suomalainen, raskaampi S- joka ilmeisesti painoi sen 11,5g.

Arvelen tässä vaiheessa että nykyinen 12g D46 on lähellä 30- luvulla käytettyä murkulaa. Ja että 13g D100 "snaipperikuula" on se josta syntyi uusi yleisluoti D166. edit "S" -lyhennettä käytettiin lienee yleisnimenä teräväkärkisille luodeille.

Lyhenne on saksalaista alkuperää, sanasta "Spitzer, eli  "terävä", "piikki", jne.



Tuossa kuvia, valitettavasti luotipainoja tai käyttövuosia ei mainita:

http://7.62x54r.net/MosinID/MosinAmmoID03.htm">http://7.62x54r.net/MosinID/MosinAmmoID03.htm





P.S.

Jossain sanottiin että M28-30 takatähtäimessä olisi 200m "taistelutähtäin" ikäänkuin samassa.

Pitääpäs laskeskella illalla... hmmm. voisko olla että 200m kohdistuksella tähtäin alkaisi pelitämään- ainakin just oikeaan suuntaan menee.

Eihän tuo ny olis eka kerta kun PV:llä sattuu painovirheitä tähtäimien merkintöjen kanssa.

HJu

#28
Tuli mieleen että M-N -konstruktioissa tähtäinväli lyhenee etäisyysarvon kasvaessa. Se kompensoi  "liian vähäistä" hahlon koroa. Kompensoiko riittävästi on se kysymys.



Tähtäimet lienee kalibroitu vähän D166:sta kevyemmälle ja nopeammalle luodille. Olisiko 12 gramman D46 ja 730 m/s lähellä?
Terveisin,


HJu

JL

#29
Lainaus käyttäjältä: HJuTuli mieleen että M-N -konstruktioissa tähtäinväli lyhenee etäisyysarvon kasvaessa. Se kompensoi  "liian vähäistä" hahlon koroa. Kompensoiko riittävästi on se kysymys.


Tähtäinväli ei käytännössä muutu järkevästi mitattavissa olevia määriä ennen kuin vasta tuolla 700-800m tietämillä.



Mittausten perusteella laskin todelliset korot niin että 150-600 tähtäinväli sama, 800 0,5mm lyhyempi ja 1000m 1mm lyhyempi väli kuin 150-600.

1200-> korotuksia on vähän hankala mitata "jatkoksi" 1000m asetukselle, koska 1200m tähtäinlinjalle on hankala järjestää 1000m linjan mekaanista  referenssipistettä takatähtäimen ollessa pystyssä.



Arvelen/uskon/toivon että mikäli "viisasten kivi" 150-1000 välille löytyy, menee 1200-2000 korot linjassa aika lähelle.



polkaisin kysymyksen -30 luvulla käytetyn suomalaisen patruunan spekseistä asehistoriaseuran foorumille. Katsotaan jos sieltä tulis lisävalaistusta asiaan.