Moi,
Kuten HJu totesi DT:ssä on enemmän kuin tarpeeksi korosäätövaraa, DT systeeminä on kuitenkin innovaatinen keksinto S&B:ltä. Samoin NF:ssä (n. 280cm) ja Zeiss "Finndotissa" (n. 230cm) on enemmän kuin tarpeeksi säätövaraa myös.
.338LM:n päällä (lähtönopeuden ollessa keskimäärin n. 903m/s VO 3m) DT:n eka kierros riittää aivan mainiosti itse asiassa 0-1100m etäisyydelle, sillä säätöä tarvitaan vain 103-105cm/100m tuolle matkalle eli 10 tai varman päälle 11 napsua (säädöt 1cm/100m), etenkin jos ase on n. 20-30 MOA:n kallistuksessa (luultavasti alle 20 MOA.n kallistus riittää, en nyt muista tarkalleen, mutta HJu muistanee varmasti exaktin MOA kulman/kallistuksen).
Näin ollen DT:ssä jää yli puolet säätövarasta käyttämättä karkeasti n. 120cm.
Mihin sitä extra säätövaraa sitten käyttää? En keksi muuta käyttöä .338LM.n päällä kuin "äärimmäisen" pitkälle etäisyydelle ampuminen 1200- 1800 metriä. En ole laskenut, että kuinka pitkälle DT:n koro riittäisi ed. mainitut parametrit huomioiden, mutta pitkälle riittäisivät aivan varmasti.
HJu, oletko muuten itsekään laskenut? Ihan akateemisessä mielessä täytynee pyörittää QT:tä ja laskea.
Summa summarum, S&B DT:stä, Zeiss "FinnDotista" eikä NF:stä korosäätövarat ainakaan kesken lopu .338LM:n kaliiperissa.
Itse asiassa kun oikein miettii noita tähtäimien "järjettömiä" korosäätövaroja, niin valmistajat ovat ajatelleet lähinnä .50 BMG-kivääreitä. NF on lähtenyt .50 BMG käytöstä ja "FinnDotissa" pv on halunnut pelata varman päälle, se tiedetään, mutta entäpä DT:n suunnittelu. S&B:n edustajan mukaan sama .50 BMG käyttönäkökulma kuin NF:ssä on ollut perusteena.
Joten voitaneenko vetää sitten johtopäätös, että NF:t, S&B DT:t ovat tarkoitetut .50 BMG kiväärien päälle ja jossain määrin jopa tarpeen mukaan "FinnDotkin". Tuskin, mutta extrakorosäätö on hyvä olla olemassa kaikkien kaliiperien kivääreitä käytettäessä.
Vertailun vuoksi Hensu SSG-P:ssä on vain 112cm/100m korosäätövaraa, riittää niukasti 1200 metriin kallistuskulman kera. Parilla kiltalaisella on Hensu SSG-P:t.
Carpe Diem,
MJ