Main Menu

"260 Rem:stä"

Aloittaja JaRR, tammikuu 06, 2005, 14:48

« edellinen - seuraava »

Sämpy

#60
Joko Jartsulla on testailut missä vaiheessa? Kokemuksia?



Mulla on nyt 515 laukausta takana. Viimeajat on menneet sopivaa lintuluotia eli FMJ:tä testaillessa elikkä Lapuan 6,5g ja Norman 7,8g mutta tuskaista on ollut. 6,5g kanssa olen jo heittänyt kirveen kaivoon (kuparoikin aivan pirusti) eikä normalaisen kanssa ole paljon asiat sen paremmin. Välillä tulee hyvä kasa tai sellainen jonka yksi kärpänen levittää mutta ei mitään varmaan käyntiä. Ase kyllä itsessään käy nyt sen Denivit-puhdistuksen jälkeen eikä ahtautumistakaan ole ilmaantunut. Esim. viime kerralla paisuttelin 243 hylsyä 7g Scenar luottolatauksella ja kasa oli 26mm/5lks@165m, joista neljä 16mm nipussa ja aseella oli tällöin puhdistamatta ammuttu 70-80 lks. Tänään ammuin syväkuurattuun piippuun pari joutolaakia ja taas luottolatausta kehiin ja 17mm kasa samalle matkalle. Eli kiusaus on älyttömän suuri ottaa Scenu lintuluodiksi, kun tuulestakin huolimatta sille löytyy lataus jolla kasat on tätä luokkaa, nopeudella 864 m/s.



Tosin Scenuakaan en ole todella kovilla laakeilla saanut toimimaan. Pitää vissiin lopettaa tuo 500-sarjan ruudeilla äkseeraus, kun tuntuu ettei ne toimi kuin hirviluodin öyheinä kun pitää vauhtia saada. Välillä saattaa sarjaan tulla aivan käsittämätön nopeushyppy ja osuma on ties missä. Hirviluodiksi ensi syksylle on valikoitunut 10,1g Oryx ja testauksen perusteella Megalla ei paljon rasvalaakeja kummempaa ammuta.



Vielä pitää kehua tuota Lapuan 243-hylsyä. Avarretuilla testihylsyillä on 13. kierros menossa eikä mitään ongelmia, mitä nyt joistakin on kovat laakit saaneet vähän nallitaskun väljähtämään, mutta ei vielä hylkyrajalle. Täyssupistuksen ja trimmauksen tein 10. kierroksen jälkeen, muuten on menty osasupistuksella eteenpäin.

Sämpy

#61
Nyt ois hieman jo kenttäkokemuksia kertynyt. Lintuladingiksi valikoitu tuo 7,8g Norman FMJ latauksella N160 43,5grs, latauspituus 71mm ja hylsynä Lapuan 243, V0 on pikkusen nafti 900. Parhaat kasat tuolla latauksella viidellä laukauksella on olleet 25mm, huonoimmat jotain vajaa 40mm @170m. Mulla jäi semmonen kutina, että tuo luoti kävisi hyvinkin scenarin tasoisesti aseessani jos olisi tehty tarpeeksi mittatarkasti. Nyt luodin perissä on pientä epätarkkuutta ja tämä näkyy siinä, että 3 tai 4 menee pieneen nippuun mutta joku kärpänen tahtoo levittää.



Muutamia vesilintuja tuli aiemmin ammuttua, mutta tositesteihin päästiin vasta viime viikonloppuna kun meikäläisen leipälaji alkoi. 7 hylsyä tuli ja yhtä monta lintua. Kaikki taisivat olla kuolleita maan tavatessaan, myös se jota joutui takavasti sihtaamaan kun oli hongansäippä välissä, muut kuolivat välittömästi. Ampumatuntuma oli herkullinen, Meoptan kiikarissa on niin ohut ristikko, että tähtääminen on helppoa kauaskin vaikka pyssy piirteleisikin. Kun siihen yhdistetään Jalosen aivan herkku laukaisu ja mieto rekyyli, niin lopputulos on, että tällä on helppo ampua tappo-osuma hyvinkin huonolta tuelta ja vaikeasta asennosta. Voi sanoa että ero on tämän aseen eduksi selvä verrattuna aiemmin 10 vuotta käyttämääni 308:iin. Toki syy on pitkälti se, että tämä ase on tarkempi. Ehkä suurimmat erot kaliberina ovat ne, että jos ponsi on hyvin olkapäätä vasten niin linnun näkee kiikarista vielä laukauksen jälkeen ja osuminen on helppoa pienestä rekyylistä johtuen.



Vielä kun pääsis tänä jonkun hirven kaatamaan, niin sais makua tuosta suurriistapuolesta; sitten annetaan loppulausunto. Karhua tuossa pyhänä jo kokeiltiinkin, mutta päänsähän se piti niinkuin tavallista. Kaliberia uskaltaa nyt varmasti jo suositella sille joka haluaa hyvän lintupyssyn.

harttu

#62
Olen seurannut keskustelua 260 Rem:stä ja mielenkiinto heräsi.

Rihlakkoni luotipiippu on 6,5x55 ja olen ollut kaliiperiin tyytyväinen.

Metsästyskivääri on JJ-93 kal. 308, johon ois tarkoitus vaihtaa 260 Rem. piippu.  Tänään tulikin ostolupa piipulle. Soitin Jaloselle ja Lotharin piippu oli ihan kohtuuhintainen. Harmi vain, etten voi vaihtaa piippua, ennen kuin metsästyskausi loppuu.



Sämpyn Norman 7,8g FMJ käynti on niin hyvä, josta voin vain haaveilla 308:ni. Minulla on muutama kymmenen Norman 9g FMJ-luoteja, mutta niitä ei ilmeisesti enää tehdä?



Kuinka Sämpy olet pärjännyt vaipottumisen kanssa, minun Mäkisen piippu sen osaa? Työläs homma saada pois.

Onko rosteripiipulla eroa mustaan vaipottumisessa?

Lähinnä Lotharin piippua tarkotan.
Puhun vähän, mutta en yleensä paskaa!

Sämpy

#63
No tuskimpa tuo käynti tai sen puute kaliberista on kiinni, eiköhän se löydy 308:iin yhtä helposti tai vaikeasti, jos piippu vaan on hyvä.



Kyllä tuo Lothari jonkin verran kuparoi, en tiedä olisiko sama piippu mustana sen kummempi. Tuossa aiemmin kerroin, että 70-80 laukausta ainakin on kestänyt ampua ilman käynnin heikkenemistä, joten eipä se ongelma ole. Lapuan 6,5g tosin kuparoi reilusti, mutta siitä ei käyntiäkään löytynyt joten se siitä. En ole viitsinyt ampua piippua kovin likaisesti ettei kuluminen kiihdy.



Kyllähän tuo vaikuttaa näppärältä lintukaliberilta. Jalosen kalvain tekee pesän CIP-minimiin, joten hylsytkin kestää ja kestää. Ainoa "puute" on, etten ole vielä löytänyt kuumille Scenar-latauksille käyntiä, mutta haetaan ensi kesänä uusilla ruudeilla.

Peltsu

#64
Tervehdys !



Löysin tämän sivuston pienellä "avustuksella", eli Sämpyn vinkistä.



Itsellänikin on melkein 260Rem. Kantoluvassa lukee että 6,5x51. Ase on teetetty keväällä 2002 E.Mäkisen pajassa. Eli mäkisen langanlaiha piippu sakon AII lukkorungossa.  Pyssyni ei ole mikään TA-tai kasa-ase vaan alle 3 kgn mettäpyssy.



Sen verran erilainen tuo mäkisen kalvain on että kaupan 260 hylsyistä 12% ei mahtunut pesään edes supistuksen jälkeen. Ei ilmeisesti ole sama kuin Jalosen kalvain, kun Sämpyllä ei sopimisongelmia. Nyttemmin hylsyt supistan ja kaulasorvaan Lapuan 308n hylsyistä.



Alusta asti, taikka kun piipun sai sisäänammuttua, huomiota kiinnitti tunteettomuus latauksen vaihteluille. Käyvät lataukset on arvattu kerralla kohdalleen, ja kokeilut suuntaan tai toiseen eivät ole kummempia eroja käyntiin tuoneet. Parhaimmillaan käynti on ollut 20 mm luokkaa 300 metriin 7g scenarilla ja normaaliluodilla, norman 7,8g, pääsen jatkuvasti tuohon samaan 125 metristä.



Jos nyt teettäisin 260n niin ottaisin sen 25-27" piipulla jossa 7,5" tai 8" nousu. Jo pääsisi scenarit oikeuksiinsa. Oma on 8,5" nousulla kun kuvittelin käyttäväni pääasiassa lapuan 6,5 grammaista mutta norman 7,8sta tulikin peruskauraa.



Mukava pyssy ampua, rekyyli normaali latauksilla olematon tai vähän sen yli.

harttu

#65
Ampumisen miellyttävyyden vuoksi olenkin 260 Rem piippua vaihtamassa.

Reilu 10v. sitten mulla oli Tikka Continental 6,5x55 ja ei mukavampaa asetta ollu ampua. Ammuin sillä eka hirveni joka tosin meni vielä kilometrin. Vikahan oli "tietysti" kaliperissa ja se piti vaihtaa pois.

 

Myöskin scenarit näkyy olevan hieman halvempia kuin 308.



Kävin tänään ampumassa 308:lla. Kasat oli 200 m:stä 30-60 mm. Luotina scenar 10,85. Rekyylin aiheuttamia kärpäsiä lähes joka sarjassa. Vaikea pitää ote ampuessa aina samanlaisena.



En toki ole 308 hylkäämässä. Olisko kellään vinkkiä työkalusta, jolla vois piippuja vaihdella? Muutakin kuin viilapenkki.
Puhun vähän, mutta en yleensä paskaa!

Sämpy

#66
Kysyppä Jaloselta, osaa varmaan kertoa tuon piipunvaihtokuvion.



Jos ampuessa nuo kärpäset vaivaa, niin aina ei syy löydy perän takaa vaikka ampuja voi niin kuvitella. Varsinkin jos ase/patruuna-yhdistelmä tuottaa pieniä muutaman laukauksen kasoja, niin suuremmilla laukausmäärillä tulleet kärpäset tulkitaan helposti ampujan virheiksi vaikka syy voi olla patruunassa tai siinä, että aseessa ei ole kaikki kunnossa eikä sillä voi saada pientä 5 lks kasaa kuin tuurilla. Itsekin olen kärpästelyyn joskus törmännyt, mutta tuominnut sen patruunan heikkoudeksi, koska jollain toisella latauksella kärpästelyä ei ilmene vaan puolihuolimatonkin ammunta tuottaa pienen kasan.



Jos et omasta mielestä tee nykäiseviä laukauksia, pistä silmää kiinni tai muuta virhettä, niin kyllä jos ase/patruuna on toisilleen mieluisia, niin ampuessa ainakin 308:lla pitäisi ote olla helppo pitää tarpeeksi samanlaisena ettei sen muutoksesta vielä kärpäsiä tule - ainakaan radalla.

SHa

#67
Mä olen tehnyt piipunvaihtoon tämmösen työkalun



http://www.student.oulu.fi/~sahalli/P1010060m.jpg">



Tikka m590 lukonkehys on senverran kantikas että siitä saa hyvin jakarilla kiinni.  Pyöreisiin kehyksiin voi joutua tekemään kans työkalua.

Jos sä irrotat  jotain 30 vuotta sitten pultattua ensiasennuspiippua, se voi olla ruostunut pirun tiukkaan kiinni.

Muuten piipunvaihto on todella nätti homma. Mä olen vetassut palikan liimapuristimilla pöytään kiinni, onnistuu kämpilläkin.  Jatkuvaa vaihtelua rajoittaa petauksien yhteensopimattomuus. Jos peti tulee myös piipun alle,  ohuemman profiilin putki jää ilmaan.  [/img]

Koheltaja

#68
Omat piiput vaihtuu ruustukilla ja jakoavaimella, piiput on sovittanut paikalleen Jalonen ja sovituksen kriteerinä oli se ettei niitä kiristetä hampaat irvessä.



Ne ketkä ovat käyneet Jalosen pajalla ovat varmaan nähneet Jyrin piipun irroitustyökalun. Siinä on sellainen "kone" että kyllä lähtee vaikka olisi miten tiukassa...



Piipun vaihtotyökaluja kannattaa kysellä ase-sepiltä, SHa:n irroitustyökalu on toimivaa peruskauraa eikä yhtään huono vaihtoehto.



Jos petausongelmasta haluaa päästä eroon niin kannattaa teettää piiput samaan halkaisijaan petauksen kohdalta niin silloin vaihto onnistuu petauksen osalta ongelmitta.
Kylätason ampuja

Sämpy

#69
Käytän tässä laiskuuttani tilaisuutta hyväksi ja kysyn Hartulta, että mitä maksaa Jalosella Lotharin asennus ja kalvaus ja oliko kyseessä musta vai rosteripiippu?



Lueskelin tuossa jenkkilän kasa-ampujien foorumia, ja yleisesti siellä näytti olevan kanta että 260:ssä piipun ikä on huomattavsti pitempi kuin 243:ssa tai 6,5-284:ssä, joten kovin usein sitä piipun vaihtoa ei tarvitse olla tekemässä. Vaikutti noiden tymäköitä ladingeja ampuvien 1000 yardin kasa-ampujien keskuudessa olevan 6,5-284:lla n. 1000 laukauksella kisapiipun vaihto edessä, 260:lla (ja 260AI) tunnuttiin 2-3,5-kertaisia laukausmääriä ammuttavan. Eräs henkilö kertoi ampuneensa Hartin 8" 260-piipulla 3500 lks ilman minkäänlaista käynnin heikkenemistä, joten meillä tavallisilla jampoilla tarkkuutta riittää varmaan hyvinkin pitkään.

Sämpy

#70
Ai niin, Koheltajalta piti vielä tuosta piipunvaihtohommasta kysyä, että oletko itse käyttänyt kahta eri piippua samalla profiililla ja niitten kanssa patruunapesän aluksen petausta? Äkikseltään tuntuu, että kuinka siinä loppupeleissä mittatarkkuuden kanssa homma pelaa?

Koheltaja

#71
Kyllä niissä mittatarkkuus on silloin aivan riittävä jos digitönärillä ei saada halkaisija eroja aikaiseksi, myös petaus on piipun suoralla osalla joten homma toimii kyllä.
Kylätason ampuja

HJu

#72
Jenkkien piippujen kulahtamisista sen verran että heillä on kisa-ampujilla lähes aina rosteripiiput joissa materiaali on suhteellisen pehmeää. Sen lisäksi heillä on eurooppalaisiin aseisiin verrattuna suhteellisen matalat rihlat. Pehmeä materiaali, kovat paineet ja matalat rihlat tarkoittaa sitä että ylimenokartio kulahtaa nopeammin kuin jo matsku on kovempaa ja rihlat korkeammat.
Terveisin,


HJu

Sämpy

#73
Joo, Hju, näin minäkin olen antanut itsellenia kertoa. Muutenkin jos meinaa tosissaan kilpailla, niin eihän ne pojat montaa kautta samalla piipulla ammu, ettei tapahdu yllähtävää romahdusta kesken kauden.



Tarkoitit Koheltaja vissiin, että piipun profiili pedattavalta osalta on sylinteri eikä kartio?

jartsu

#74
Moi sämpy!



Juuri sitä koheltaja tarkoitti.



Mulla on sama homma että patruuna pesän päältä jonkin matkaa on suoraa osuutta myös senkin takia että jos tulee pakottava tarve kalvauttaa uusiksi niin se onnistuu kun on varaa materiaalissa.



Mulla on M55:seen juuri 2 eri kankea jotka vaihtuvat koti konstein 22-250 lothar 200 laukausta ja Hartin 8"jenkalla 260rem kasa putki jolla ei ole juuri ammuttu vielä kuin n300 laukausta joten 3000 on edessä ja metsästys käytössä luultavasti pirusti jos ei lataa maxiin koko ajan.