6,5-284 / N165 (N570)

[Poikma]

Herättelisin keskustelua aiheesta 6,5-284 / N165 ruuti. Olen ladannut kyseistä kaliiperia pelkästään N165 ruudilla. Aluksi N165 ruutia piti laittaa 9g moly_Scenarin taakse 3,7:kin g saadakseni noin 900 m/s lähdöt. Painemerkkejä ei tuolloin alkuun ollut. Sitten kyseisellä latauksella viime vuoden Häyhässä alkoi viimeisillä stageilla lukko tahmaamaan ja jopa nalleja irtosi. Latailun aloituksen ja Häyhän välillä oli varmaan tuollaiset 300-400 laukausta ja piippu pudistettiin n. joka 100:n laukauksen jälkeen melko perusteellisesti sekä pronssiharja +  Forrest käsittelyllä.

No, lähtönopeudet vaan pyrki nousemaan ja nousemaan ja merkkejä ylipaineistakin ilmeni vaikka latausta ei muutettu . Pudotin latausta tuonne 3,5 g:n tietämiin ja sillä sain taas nopeudet pysymään 900:ssa ilman painemerkkejä.

Viime viikonloppuna sitten taas Niinisalossa alkoi ekan päivän ja n. 100 laakin jälkeen nopeudet kasvamaan ja painemerkkejä ilmaantumaan. Illalla pudistin aseen ja taas seuraava aamu mentiin ok nopeuksilla ja paineilla. Iltapaivällä sitten taas vajaan sadan paukun jälkeen nopeudet kohosi max. 935:een ja hylsyistä alkoi löytyä rajujakin ulosheittäjän ja -vetäjän jälkiä, eli paineet kohosi tappiin.

Onko tämä kaliiperi jotenkin herkkä muuraamaan piippua umpeen.....tiedossa kun on ainakin puolenkymmenen aseen osalta vastaavaa. Vai onko kaliiperi ruutiyhdistelmä "väärä" Tosin tiedossa on myös vastaavaa N570 ruudilla. Vai onko tässä kyseessä se 6.5-284:n paljon huhuttu piipun palaminen :?: Aseen tarkkuus on kyllä vielä tallella.

[mika]

omat kokemukset ko kaliberista. Lähtönopeuksien ollessa maltilliset alle 900ms niin ongelmia ei hirveesti ole. Normaalit puhdistusrutiinit riittää. Vauhtien noustessa yli 900 alka tulla yllämainittuja ongelmia. Tapahtuu piipun kuroutumista eli kuparin ja / ruudin jäämiä piipussa paljon.

Forrestilla vaatii paljon aikaa ja tupakkia, että piipun saa puhtaaksi. Itse käytin öljy-pronssiharja-ammoniakki-asetoni-yhdistelmää. Silläkin tuppas meneen hermot (sekä omat että perheen). Ammoniakki kun tuoksuu jälkikäteen ajatellen VFG tulpat 000 teräsvillalla ryyditettynä vois toimia melko hyvin. Toimii ainakin 338lmssä.

Ruutina käytin aluksi N165 ja siirryin N570een. Jälkimmäisellä saa tosi hyvin lähtöjä 9g scenulle mutta kuparointi alkaa olla huomattavaa. Lähdöt oli N165 luokkaa 910-920ms ja N570llä käyttölataus 985ms.

[JSR]

N560 on koeteltu myös hyväksi öyheeksi tuossa 6,5-284:ssä. 9g scenar käyttölatinki on 950m/s, oryx 10,1g kulkee 910 m/s. Ei painemerkkejä ja osunta hyvä. Ei kuparoi pahoin, ja puhdistuu suht helposti.

[Poikma]

Paljonko olet JSR noilla nopeuksilla 9g Scenaria ampunut? Oletko ampunut +100 kpl:tta ilman puhdistusta?

[MSa]

+1 N560:lle 6,5x284sessa.

9g:Scenar moly käyttölataus 940m/s ja käynti 0.5MOA luokassa.

7g Scneari moly "piiska" 1085m/s ja käynti huippua < 0.4MOA



Painemerkkien ja nopeuksien nousu viittaa piipun tukkeutumiseen. Monella kaverilla on luottolatauksen nopeudet hiipineet ylöspäin. Syyksi on paljastunut piippuun syntynyt ahtauma, varsinkin alkupäässä, joka nostaa paineita ja siten nopeuksia. Piipun perusteellisella kuurauksella ongelma ratkennut, paineet rauhoittuneet ja nopeudet normalisoituneet. Ahtauman olemassaolosta pääsee jyvälle tekemällä tulkkitapin aseeseen. Mulla on kaikille torrakoille olemassa ja niillä on helppo tunnustella onko kaikki ok torrakolla.



Lisäisin vielä että jos piippuna on Mäkisen viimeaikaista tuotantoa, niin en yhtään ihmettele kuparoimista/tukkeutumista. Toisaalla jo kerroin kokemuksia omasta 6,5x284 mäkisestä ja siitä miten piippu parannettiin. Kunnolla kolvaamalla piippu ja kiillottamalla lopuksi peilille saa piipun sangen helppohoitoikseksi. Vaatii vaan aikaa ja tupakkaa.

[Poikma]

Jep, piiput tukkeutuu ja paineet/lähtönopeudet nousee, mutta mikä tähän on syynä? On semmonen perstuntuma että "ennen vanhaan" ei tällaisia ongelmia ollut; aseilla ammuttiin jopa tuhansia laukauksia aseita "kuuraamatta" tai kolvaamatta eikä paineet nousseet. Onko tämä sitten näiden ruutitilavuus/luodin halkaisija suhteeltaan suurien kaliiperien ongelma ja sen kanssa on vaan elettävä. Vai oliko ne lähtönopeudet paljon maltillisempia "ennen" ?

Aseeni piippu on Waltherin ei Mäkisen.

[SO]

Mulle on jostain kehittynyt uskomus että kun vauhti alkaa menemään päälle 900m/s niin silloin tämä em. tukkeutuminen alkaa muodostua haitaksi asti. Joku voisi amerikan foorumilta varmistaa asian. JE joskus kertoi tuon 900m/s rajapyykin olemassa olosta jossa kuparivaippa alkaa ilmeisesti poikimaan jollain tavoin. Myös N165 on ollut seokseltaan epätasaista eri ruutierien välillä, mutta tässä ei liene siitä kyse.. ellei ne nopeammat jyvät ole jäänyt purkin pohjalle. :wink:

[morgankane]

Tere !

Miten porukalla kestäneet 6,5-284:n hylsyt. Minulla ruvennut katkeamaan ammuttaessa, tänään viimeksi .

Hylsyillä kolmas tai neljäs latauskierros menossa, kunnon hylsyrikkoja tullut 3-4 kappaletta. Latauksena ollut pääasiassa VV.n manuaalin yläpäästä.

Pesässä ei näy enää mitään, aikaa sitten piirti ammuttuun hylsyyn pituussuunnassa olevan naarmun..

Latausvaihessa olen kyllä lihtannut hylsyt melekosen tarkkaan, päällepäin niisä ei ole näkynyt mitään.

Ruutina N560 ja CCI:n magnum nallit ilman painemerkkejä.



T Kane

[espo]

Mulla kanssa esiintynyt lähtönopeuksien nousua, mutta en osaa tarkemmin kuvata mistä kyse. Piipun alkupäätä pitää jynssäillä selkeästi useammin kuin 308:lla, sinne palaa ilmeisesti kiinni tavaraa suht herkästi, vaikka en ammukaan kovia latinkeja. Yli 900 m/s nopeuksilla kuulemma vaippa höyrystyy voimakkaasti (kitka) ja kupari härmistynee pieninä partikkeleina takaisin piippuun kiinni, siksi vaipoittuminen lisääntyy tuon jälkeen. Ja laahauspintahan on suht iso esim 9 g scenarilla.



Puolimoottorissa Lapuan hylsyt kestäneet noin 6-7 latauskertaa ennenkuin alkavat kovettua ja kaulahalkeamia esiintyy. Kokosupistan, pesä sovitettu hylsyille ja latausholkeille optimiksi puolimoottoriin, pitäisi olla CIP-mitoissa. Pidän lähdöt 900-910 m/s luokassa 660 mm piipulle, eli malttilatauksia N165:llä.

[JRu]

Lähtönopeuksien nousua esiintyy tyypillisesti kun hiilikarsta muodostaa kovan renkaan ylimenoon joka ei millään tavallisella pronssiharja / liuotinkäsittelyllä lähde pois. Luulin että TRG:tä vaivasi sama ja kirjoitin siitä http://www.takilta.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=13&t=3152&p=21858">säikeenkin foorumille, mutta taisi olla vain piipun elinkaaren normaali vaihe. Useimmat kaverit ovat raportoineet TRG:ssä vauhtien nousua varsinkin ensimmäisen muutaman sadan laukauksen aikana ja sitten ne alkavat tasaisesti hiipua piipun palamisen myötä.



Omassa JJ-90 6,5x284 Jalosessa oli selkeä hiilirengas. Alunperin N560 lataus oli jotain 910 m/s @ 0 *C ja se pomppasi 960 m/s @ 10 *C , tiputin grainitolkulla ruutiannosta mutta vauhdit ja paineet oli silti niin hurjat että hirvikoetta ampuessa nallit irtoili hylsyistä ja kokeen valvoja otti taka-askelia :lol: Silloin vain ei tiennyt kyseisen paskoittuman olemassaolosta yhtään mitään ja kun pyssy lähti kiertoon niin siihen vaihdettiin yhteistuumin uusi piippu. Uusi omistaja oli saanut jonkun "luottoreseptin" kaverin kummin kaimalta ja sai ensimmäisen laakin jälkeen hakata halolla lukon auki...

[er]

Kokemuksena omasta TRG:stä 338LM.



Aseella ammuttu nyt 1730ls, josta.



230 Tehdaspatruunaa, joista 120kpl 16,2g Scenarilla ladattua patruunaa, ajoaine RP-25 sekä 110kpl 16,2g B408 ladattua patruunaa ajoaine RP-15.



130kpl N165 ladattuja patruunoita luotina B408



1340kpl N570 ladattuja patruunoita luotina B408



30kpl N170 ladattuja patruunoita joissa luotina B408



Lähtönopeudet ensin nousivat N570 latauksilla 900m/s tasosta 920m/s tasoon. Lopulta 1000ls kohdalla ylimenokartio oli palanut melko karrelle ja oli ottanut runsaasti hiiltä itseensä kiinni. Asia tarkistettiin Pirkan aseessa. Tämä karstan määrä oli aiheuttanut paineiden nousun hiilirenkaan muodostumisen kautta. Hion karstan POL kullan kiilotusaineella ja VFG tulpin. Karstan poiston jälkeen lähtonopeudet putosivat 920m/s tasosta 880m/ tasoon. Sikäli kun olen karstan kertymisen määrää seurannut, niin sitä syntyy monikertaiseti N570:lla verrattuna muihin puruihin. Olen kuitenkin viimeajat saanut pidettyä lähdöt kurissa Break Free öjyn ja VFG superintensive tulppien käytöllä. Kuitenkin lopputulema on että seuraavalla piipulla ei n570:llaa ammutta. Vahvistan SO:n käsityksen 900m/s tason ylityksen merkityksestä. Kuparoinnin ja paskaantumisen ym ongelmat lisääntyvät ainakin omassa aseessani huomattavasti kun tuo raja ylitetään. Lisäksi b408 näyttää ainakin omassa aseessani pelaavan vakaammin ja tarkemmin lähtönopeuden ollessa 875-895 välillä. Verrattuna aiempaan 910-930m/s tasoon.

[MSa]

Mä olen aikaisemminkin uinut vastavirtaan ja niin teen tässäkin.



N570 likaa piippua enemmän ja saattaa aiheuttaa tavallista nopeampaa kuroutumista kovilla latauksilla. Tämä ei kuitenkaan muodostu millään tavalla ongelmaksi kun käyttää tulkkia, jolla pystyy määrittämään milloin kuroumaa alkaa syntyä ja pitää kurouman poissa intensiivisemmällä alkupään putsauksella.



Lisäksi mitä tulee tuohon likaantumiseen, niin mun TRG42:n + N570 latauksen kohdistuksen siirtyminen loppui samalla kun lopetin piipun pedantin putsauksen ja kuparinpoiston (Forrest tms, )joka ratakerran jälkeen. Nykyään putsaus on CRC:tä piippun reippaasti. Antaa liota hetki. Kököt pois + muutama veto pronssiharjalla kököt pois ja suojaoöly päälle. Tällä tapaa on menty keväästä saakka eikä kuroima ole vaivannut - käynti ja osunta ok,   tosin laukauksia on tullut vain noin 300kpl.

[er]

Ehkäpä tuossa ls määrässä on syy. Itselle ongelmia ei aiheutunut kuin vasta 800 ensimmäisen N570 latingin jälkeen. Osa syynä varmasti on että MSa:n piiippu on on valmistettu paremmasta teräksestä, jolloin uuden erän piipput karhenee nopeammin ja nappaa itseensä paskaa enemmän. Kuten mainitsin itse olen viimeisen 700ls ajan saanut pysymään probleeman kurissa brakfree liotuksen ja VFG superintensive tulppien avulla. Nyt piippu paskaantuu, mutta kun poistaa osan pois, niin asiasta ei tule ongelmaa. Zero ei ole vaellellut pitkiin aikoihin.



Itse asettaisin kysymyksen näinkin.



Jos 9g Scenarille saadaan järjellisillä painella N165:lla tai muulla vastaavalla yksikomponettiruudilla 900m/s lähdöt, niin miksi käyttää N500 sarjan ruuteja, jotka jotka joka tapauksessa kuluttavat piippua enemmän kuin yksikomponentti ruudit. Lähes kaikki sotilasruudit ovat yksikomponenttisia, joka kertoo siitä mihin asevoimat luottavat. Viimein lopuksi se äärisuora lentorata ei kaikkea määrää vaan se että paukku pelaa kuten oletetaan ja sen ominaisuudet osataan hyödyntää.

[mika]

er:n kanssa samaa mieltä mitä tulee äärimmäisen lähtönopeuden tavoitteluun ja sen suhteesta oman kaluston toimintaan.

Jotta keskutelu menisi ongelmia ratkovaan suuntaan niin kysynkin onko kellään faktaa mikä aiheuttaa ton "hiilirenkaan"? Eli onko se ruudista johtuvaa vai mistä? Jos ruudista niin mikä komponentti sen aiheuttaa ja millä sitä voisi välttää? Pitäisi ilmeisesti kutsua joku Vihtavuoren propellipää kertomaan....

Kuten aiemmin täällä on keskusteltu N570 likaa piippua eri mittasuhteessa kun esim N165. Itsekin olen tuskastelut 570 ruudin kanssa 2ssa eri aseessa. Ruuti on mitä mainioin jos ammutaan rajoitettu määrä laukauksia. Jos taas laukausmäärät alkaa nousta suuriksi ilman puhdistusta (tyyliin 100kpl) niin ballistiikka muuttuu lähtönopeuden myötä. 6,5-284ssa lähtönopeuden nousu oli luokkaa paljon ja aiheutti vakavia ylipaineita jo n50ls jälkeen. 338 tuntuu kestävän semmosen 60-100ls ennenkun nopeus muuttuu yli 15m/s riippuen miten puhdas piippu on ollut. Oravaniuhassa N165 toimi paremmin ja lyhyet kokeilut 338ssa antaa viitteitä samasta. Omalla Trgllä laukauksia takana about 1800 joista 100kpl ammuttu tehdaslatausella, 75kpl N165 latauksia ja 15kpl N170. Loput N570:llä.

[Lahtis]

Jotta keskutelu menisi ongelmia ratkovaan suuntaan niin kysynkin onko kellään faktaa mikä aiheuttaa ton "hiilirenkaan"? Eli onko se ruudista johtuvaa vai mistä? Jos ruudista niin mikä komponentti sen aiheuttaa ja millä sitä voisi välttää? Pitäisi ilmeisesti kutsua joku Vihtavuoren propellipää kertomaan....

[Mutu]Jyvien grafiiti-pinnoite voi olla paksumpi, kuin N1XX-sarjan ruudeilla. Olisiko seurausta ärhäkämmästä ruudista, eli palotapahtumaa on yritetty stabiloida. Ruudin palaessa palojätteistä suurin osa lentää tuutista kiertoradalle, mutta osa jää ylimenokartion ja piipun alkupään syöpymäpisteisiin => paskaa alkaa kertymään pikkuhiljaa lisää ja paineen/kuumuuden vaikutuksesta se jumahtaa kunnolla kiinni.[/Mutu]



/Antti