338 LM rihlanousu

[aop]

Kyllä se näin on että tuuli vie kevyempää luotia enemmän!Koro helppo ottaa kun matka tiedossa.Aina raskaampaa luotia jos kauas ampuu!

[Decies]

1. Nykyään Sako käyttää 1:10" rihlannousua.

2. Lapuan 300 Scenar vakautuu ainakin  jonnekin 300m saakka myös Sakon 1:12" nimellisnousulla.

3. 250 Scenar lentää ennustettavasti 2 kilometriin  1:12" rihlannousulla joten 300 greinisille lyijysydänluodeille tai 1:10" nousulle ei ole edes mitään tarvetta ainakaan siviilipuolella.



Mutta tosiaan kaupasta saa 1:10" nousua nykyään eikä siitä mitään haittakaan ole. 300 greinisille en ole keksinyt mitään järkevää käyttöä johon  soveltuisivat 250:iä paremmin.

1. Ei ollenkaan huono asia että nykyään, mutta miksi aiemmin edes tehtiin 1:12?

2. Tarkoitat tietysti että vakautuu viimeistään kolmessasadassa? Kyseisen yhdistelmän SG=1,34 lämpötilan ollessa nolla ja vauhtia 840. SG tippuu 1,27 lämpötilan pudotessa 15 astetta pakkaselle nopeuden ollessa sama. Ollaan marginaalisella alueella. Vastaavat SG:t 1:10 nousulle on 1,93/1,81. Nämä laskut eivät kuitenkaan kerro missä kohtaa luoti on vakaa - vrt zero satkuun

3. Nollakelillä 900 lähdöillä tämän yhdistelmän SG= 1,41. Lämpö pakkaselle vartin verran ja SG=1,33. Ollaan siis marginaalisella alueella. On hyvä tietää kokemuspohjalta ettei nämä millerin säännöt ole niin justiinsa, vaikka valkkaisin tämän perusteella ilman muuta kireempää jengaa rautaan. Vaikka olenkin ehta siviili.



Ja hei, raskaampi scenu maksaa euron vähemmän laatikolta huvilalla, ja polttoainetta menee vähemmän.

Selvää säästöä siis!  :violin:

[HJu]

1. Ei ollenkaan huono asia että nykyään, mutta miksi aiemmin edes tehtiin 1:12?

Koska raskain kaupan luoti oli patruunan CIPittämisen ja TRG-41:n aikaan 250 greininen. Ja kun 1:12" tuurna on takopiippukoneeseen tehty niin sitä ei aivan heti vaihdeta ellei ole pakko. USAn siviilimarkkina on vaatinut 1:10" nousua joten siihen on sittemmin siirrytty. Myös jotkut sotilasluodit saattavat sitä vaatia.

2. Tarkoitat tietysti että vakautuu viimeistään kolmessasadassa? Kyseisen yhdistelmän SG=1,34 lämpötilan ollessa nolla ja vauhtia 840. SG tippuu 1,27 lämpötilan pudotessa 15 astetta pakkaselle nopeuden ollessa sama. Ollaan marginaalisella alueella. Vastaavat SG:t 1:10 nousulle on 1,93/1,81. Nämä laskut eivät kuitenkaan kerro missä kohtaa luoti on vakaa - vrt zero satkuun

Ei vaan että se lentää vielä ainakin tuonne tasalle suht siivosti eikä "kalikkana". Itse en ole saanut 338 Lapuaa koskaan osumaan erityisen hyvin 100 metriin 250 Scenarilla 11.5" nousulla. Ilmeisesti ampujassa vika tai sitten 250 Scenu ei vaan vakaudu kunnolla alle 300m matkoille 11-12" nousuilla. Oma kokemus on että kasat ovat milleissä saman kokoisia 300m ja 500m matkoilla. Eli stabiloitunee edelleen tai sitten en vaan osaa ampua lähelle.

3. Nollakelillä 900 lähdöillä tämän yhdistelmän SG= 1,41. Lämpö pakkaselle vartin verran ja SG=1,33. Ollaan siis marginaalisella alueella. On hyvä tietää kokemuspohjalta ettei nämä millerin säännöt ole niin justiinsa, vaikka valkkaisin tämän perusteella ilman muuta kireempää jengaa rautaan. Vaikka olenkin ehta siviili.

Millerin kaava yrittää simuloida todellisuutta ja näitä kahden kilsan ammuntoja on suoritettu pitkälle oikeasti ja toistettavasti. Tosin enempi kesäkeleillä missä minä olen ollut mukana. Toinen juttu on se että esim. Lapuan 250 Scenar tai edes 250 LockBase tehdaspatruunan luoti ei TRG-42:stä lähde 900m/s missään lämpötilassa. 865-885m/s (aseen ja piipun kulumisen mukaan vaihtelee) on lähempänä totuutta. N570:llä se saadaan kyllä lähtemään vaikka 950m/s. Milainen tarkkuus saadaan ulos riippuu sitten jo aseyksilöstä, ampujasta jne.

Ja hei, raskaampi scenu maksaa euron vähemmän laatikolta huvilalla, ja polttoainetta menee vähemmän.

Selvää säästöä siis!  :violin:

No on siitä 300 Scenusta tosiaan se pienempi sivutuulen sorto periaattessa etu jos etäisyydet voi mitata laserilla. Rekyylissä sitten tulee vastaavasti "lasku maksuun" jos tappilatauksilla mennään :-)



Kun minulla nykyinen piippu joskus kulahtaa niin otan kyllä 1-10" rihlannousun mutta en ole nykyiselläkään kokenut mitään ongelmia radalla tai ammunnoissa. Ja piiput tässä kaliperissa kulahtaa ainakin vauhtien osalta luokkaa 2500-3500 lks paikkeilla jos ammutana tehdaspaukkua ja/tai ladataan aika maksimeihin patruunat. Tarkkuus voi pysyä hyvänä tästä paljon pidempäänkin.

[Decies]

Kasat 300 ja 500 samankokoisia, mielenkiintoista. Ammuin juuri sataseen 20ls sarjan 250gr 1x1cm risteihin joista 80% keskelle ristiä, jota kyllä hämmästelin itsekin - eli täysin päinvastainen tilanne. Päädyin nuo ristit ampumaan, kun alkuperäinen tarkoitus oli tarkastaa steinerin naksut ja ristikko (joka piti paikkansa). Merkit juuri näki msr:n keskiristin takaa. Tuenta bipod ja perän monopod, paukku n570 96gr ja 905m/s lämpö 17ast. Väitän myös tuennan muuttamisen hiekkasäkkiin tuovan vieläkin paremman tuloksen - tai sitten olis pitänyt tehdä lotto tuona viikonloppuna. Joka tapauksessa teen tuon testin uusiksi ja lisään 300gr rinnalle.



En oikein usko kokeneemman ampujan osaamattomuuteen ampua lähelle. Enemmän tuohon luodin nukahtamiseen mutta aihetta on hankala itse tutkia ja verrata käyntiin kun 1:12 nousu on täälläpäin väärässä väljyydessä. "Samanlainen" laukasu se kuitenkin on täppään sataan metriin kuin jasteriin 1500 metriin...  :think:

[Poikma]

Kasat 300 ja 500 samankokoisia, mielenkiintoista. :think:

Tämä "ilmiö" on jokseenkin yleinen......eli kasat voivat olla selkeästi parempia pitemmillä matkoilla kuin lyhyemmillä.... jopa matkaankin suhteuttamatta.



Johtuu siis siitä ettei luoti ole vielä vakautunut....



Tässähän on muuten käypänen selitys sille ettei olutmaljassa saa 300m:lle kunnon kasoja........  :oops:

[er]

Miksi 1-12.



Noin teoriassa mikäli tarkoitus on ampua vain 250gr luoteja niin kiertopoikkeama on hivenen pienempi, koska 1-10:llä luoti pyriii kovempaa oman akselinsa ympäri.



Sakolta saa yhä 1-12(11,5) piippuja TRG:hen. Omaani ollaan moista juuri sovittamassa. Pitkään mietein tuota 1-10 laittoa, mutta koska 12 on tähänkin asti pelannut, niin päädyin siihen.

[Decies]

Juu, kyllähän tuo bergerikin rajaa 300gr matchille 1/10 nousua ja 250gr 1/12 nousua sivuillaan.

[JL]

Tarkkuuden kannalta paras vaihtoehto on nousu jolla luoti nippanappa vakautuu oikein- ei yhtään

tiheämpi kun on tarpeen.

[K.Helin]

Itse en tällä hetkellä tiedä kovin montaa amerikkalaista asiantuntijaa, joiden oivalluksia oikeasti arvostan. Siispä lauseeni alkaa aina samojen tyyppien näkemyksiä esitellen, siispä... Todd Hoddnet on tutkinut rihlanousuja ja on tullut siihen tulokseen, että mitä jyrkempi nousu sitä tarkempi kivääri on pitkillä etäisyyksiä. Tarkoitan siis todella jyrkkiä. Tutkittujen kaliiperien joukossa on ainakin .308 ja .338. Näissä kaliipereissa mies on havainnut hyviksi 6-4" nousuja. Asiasta voi lukea enemmän viime vuoden Sniper lehdestä ja lisää tietoa löytyy noilla hakusanoilla Googlesta.

[HJu]

Piipun ylimenokartion kuluminen ja kiertopoikkeama lisääntyvät noilla nousuilla rajusti. Lisäksi lyijysydämiset luodit voivat ottaa kipeää ainakin maksimivauhdeilla.



Omakohtaista kokemusta noin jyrkistä nousuista ei kyllä ole joten tämä on enempi mutua.

[Decies]

Onhan noita näkemyksiä maailmalta, käsittääkseni Todd pitää lämärin piipusta myös lyhkäisessä muodossa - ei suinkaan 27". Mihin perustuu "tarkkuuden kannalta paras nousu on millä luoti nippanappa vakautuu"? Tarkoitatko JL tässä kohtaa mahdollisimman pientä kiertopoikkeamaa? Erot kuitenkin amet1600m 300gr Vo 815m/s 12" 0,38mrad, 10" 0,47mrad, 9" 0,54mrad, 6" 1mrad. Tämä siis lat/lon 0 ja suunta north - quickloadilla. Näillä lähdöillä luoti pyörii akselinsa ympäri 12" 2673/s, 10" 3346/s, 9" 3718/s ja 8" 4183/s.



Ero 12" ja 8" välillä on aika merkittävä. Seuraavaksi jos joku osaisi kertoa miten lasketaan tietyn pituiselle luodille optimi pyörimisnopeus  :doh:

[HJu]

Kai JL viittaa kasaampujien kokemuksiin. Hehän hakevat sitä absoluuttisesti parasta mitattavaa käyntiä vain ja ainoastaan. Siksi esim 308-kaliperissa 13" ja jopa 14" ovat yleisesti käytössä.