IOR ja Meopta?

[PNo]

IOReissa olleet puutteet/haitat, tai miksi niitä nyt sitten haluaa kutsuakaan, saivat kyllä pienen miehen hiljaiseksi.  :lol:

Meinaan että sitä on kehuttu niin meillä kun maailmallakin ja nyt kuitenkin se sai suht' vaatimattoman tuloksen, varsinkin jos vertaa halvempaan Tsekkiläiseen.



Pete

[JL]

IOReissa olleet puutteet/haitat, tai miksi niitä nyt sitten haluaa kutsuakaan, saivat kyllä pienen miehen hiljaiseksi.  :lol:

Meinaan että sitä on kehuttu niin meillä kun maailmallakin ja nyt kuitenkin se sai suht' vaatimattoman tuloksen, varsinkin jos vertaa halvempaan Tsekkiläiseen.

Pete

Samaa ihmettelin kieltämättä vähän itsekin.

Etenkin tuon kuvan laadun olisin odottanut olevan hieman parempi, vaikkakaan ei ehkä kuitenkaan ihan HH/Zeiss tasolla vaikka linssit samoista aihioista tekevätkin.

Selvää on että eivät "epäpuhtaudet ja liimajäljet" ainakaan kuvaa paranna. Olisi pikkaisen parantamisen varaa tuotantolinjan puhtauskäytännöissä...





Toisaalta, yleisesti laadukkaana pidetyssä Leopoldin Mark 4:ssä arvosanaksi tuli sama "tyydyttävä" linssien osalta.

Napsujen toiminnassa sen sijaan pyyhkeitä tuli jo paljonkin enemmän, Leopoldin koro liikkui 1-10cm sivua säädettäessä ja sivukin 1-2cm koroa ropellettaessa. IORilla 4-14* vastaavat olivat 1cm/2cm ja 6-24* mallilla 0cm/1cm.



Hintakin on suomessa käytännössä sama, Leopold 1190e ja vastaava IOR ilman valaisua 1160e

[SO]

Joo, eiköhän IORien hinnat voisi jo pudottaa oikealle tasolle täällä suomessakin, maailmallahan ne on jo. Todistusaineisto on julkaistu.

 :roll:

[john]

NF:n hinta liittyy varmaan nimeen - "yönvoima"  :lol:

[SisuSusi]

Testin lukemiseen kannattaa ottaa perspektiivi mukaan. Kyseessä oli paremman luokan kiikareiden testi. Maailmalla operoidaan tositoimissa  = tapetaan väkeä PALJON huonompiakin putkia käyttäen. :shock:



TIETENKIN, jos rahaa on niin ammattilainen ja valistunut harrastaja haluaa ostaa parasta mitä saa. Kannattaa huomioida, että testistä käsitellyistä kiikareista voidaan kohota myös huomattavasti parempaan tasoon. Testi ei käsitellyt esim. huippuammattilaisten käyttäjän tarpeisiin täysin "käsityönä" räätälöimiä kiikareita tms. Hankala niitä onkin yhteismitallisesti vertailla. Nehän tehdään käyttäjän tarpeiden mukaan. Kaikki testissä mukana olleet kiikarit olivat enemmän tai vähemmän bulkkina tehtyä liukuhihnatavaraa.



Olisi mukava lukea myös testi, jossa vertailtavana ovat esim. alle tonnin putket. Osa uusista potentiaalisista harrastajista, kun taidetaan pelotella tarkka-ammunnan parista pois esittelemällä ainoastaan kalliimpia välineitä. Sama testi myös alle viidensadan putkilla. Ja sitten loppukaneettina hinta/laatuvertailu esim. alle 600 metrin ammuntaan tarkoitettuun putkiin ja 1200 metrin putkiin. Normaalia lukijaa kiinnostaa varmasti eniten mikä on se hintataso jonka yli mennessä homma muuttuu hifistelyksi. Rehellisesti sanottuna jostain se taso on löydettävissä.



Muutaman vuoden päästä optiikan laadulla ei ole enää niin paljon merkitystä kuin nykyään. Tulevaisuudessa halvalla elektroniikalla korjataan monia nykyään vain huippuoptiikalla saavutettavia ominaisuuksia. Testin huomautus laatuoptiikan jälleenmyyntiarvosta voi keikahtaa nurin. Esim. toimintakykyisten valonvahvistimien ja elektronisten zoomien hinnat tulevat alas. Nykyään niiden taso on välttävää, perinteinen optiikka tuskin kuitenkaan tulee pysymään mukana vauhdissa. Fraktaalilaskenta kuvan yksityiskohtien parantamisessa, syväterävyydeltään ääretön linssi, automaattinen etäisyydenmääritys jne. ovat jo nykyään toimivia keksintöjä.



Hyvä testi tähän mennessä. Aselehti oli kerrankin mielenkiintoista luettavaa. Testiryhmässä on mukana niin monta älykästä miestä, että todennäköisesti suurimmat virheet ovat karisseet pois. :shock:

[askomiko]

Pikkuisen kiusaa suttuiset ja pienitekstiset taulukot. Hieman enemmän sanallista luonnehdintaa putkista kelpaisi myös taulukon kuvailun lisäksi, vaan kyllähän tuossa tulee aika selväksi että rahalla saa ja mersulla pääsee... :roll:

[MSa]

Tuosta "napsusiirtymien" mittaamisesta ja tulosten ilmoittamisesta oli juttua taannoin testin tekijöiden kanssa. Nyt tulee taas hieman "teoretisointia" ja matematiikkaa ala MSa, mutta tämä on välttämätöntä, jotta voimme vetää johtopäätöksiä siirtymien vaikutuksista käytäntöön.



Selvyyden vuoksi ja vertailun helpottamiseksi artikkelissa olisi voitu ilmoittaa lisäksi siirtymä suhteutettuna kokonaissäätövaraan. Sillä jokaisella kiikarilla on eri suuruinen kokonaissäätövara. Tietylle etäisyydelle ammuttaessa esim 1000m, jonkin kiikarin säätöalueesta on käytössä 80% kun taas joillakin kiikareilla ollaan vasta 40% kohdalla. Siksi siis oleellista on tietää se virhe joka syntyy sivusuunnassa esim ruuvattaessa koroa 10mrad eikä absoluuttista virhettä koko säätöalueen yli. Ase-lehden arvot ovat absoluuttiset siirtymät koko säätöalueen yli vakioituna 100m etäisyydelle. ("jos ruuvaat koko ristikon alhaalta ylö, niin silloin sivussa tapahtuu esim. 2cm heitto 100m ampumaetäisyydellä.")



(Ase-lehden mittautulokset on muistin varasta kirjoitettu, virheet ovat siis mahdollisia sen vuoksi (ja muutenkin).



Otetaan esimerkki Leupold 4.5-14x50 LR/T

- korosäätövara 191cm @ 100m (leupoldin sivujen mukaan)

- sivun virhe koko koroalueen yli on 2cm @ 100m, tai 20cm@1000m.

==> suhteellinen virhe on 2/191=1,05%



Testissä vanhalla NXS 5.5-22x56:lla oli myös siirtymää

- kokonaiskoro huimat 95MOA = 2,91*95 = 276cm @ 100m

- 2cm sivusiirtymä koko koroalueen yli

==>suhteellinen virhe 2/276=0,7%



Samaan tapaan voidaan laskea kaikkien kiikareiden säätöjen myötä tapahtuva ominaisvirhe. Näin laskettuna ne ovat suoraan vertailukelpoisia keskenään.



Seuraava kysymys lienee, että kuinka suurella sivusiirtymällä koroa säädettäessä on vaikutusta käytännössä? Toki olen itsekin sitä mieltä, että virhettä ei saisi olla laisinkaan laatupeleissä - se on selvä. Mutta koska sitä on kaikissa laatupeleissäkin lienee paikallaan tutkia minkä verran näillä on vaikutusta käytännössä.



Lasketaan esimerkki.



308Win, 10g Scenar, Vo=865, zero 100m vaatii koroa 1000m ammuttaessa n. 11,3mrad.

-Tämä koro vastaa 113cm @ 100m korosäätöä.

-113cm on koko säätöalueesta 191cm vain 59%.

-Esimerkin mukaisella kalustolla ammuttaessa ensin zero 100m ja ruuvattaessa sitten suoraan koroa 11,3 mrad syntyy kiikarista virhettä 1000m päässä sivusuunnassa 59%*20cm = 11,8cm.

- 0,1mrad säädöillä tämä vastaa noin yhtä napsua.



==> Tämän virheen toteaminen käytännössä alkaa olemaan hieman vaikeaa. Jokainen joutuu kuitenkin ampumalla määrittämään kalustonsa kiertopoikkeaman vaikutuksen n. 8 napsua ja 2m/s sivutuulen vaikutus on n. 13 napsua. Tuulessa tapahtuu helpoiten arviointivirheet, joten yhden naksun sivusiirtymä jäänee marginaaliseksi.



Koron siirtymisellä sivua siirrettäessa on paljon pienempi vaikutus käytännössä.

-Edellisen esimerkin mukaisella kalustolla 2m/s sivutuuli vaatii 13 napsua =1,3mrad  = 13cm @ 100m korjausta käytännössä.

- Leupoldin sivusäätövara on 70 inch = 178cm

- Oletetaan sivusiirtymä pahimman mukaan testistä, eli koron muutos sivusäätöalueen yli on 10cm@100m = 100cm@1000m



==> Siispä koro muuttuu nyt 13cm/178cm*10cm=0,73cm @ 100m = 7,3 cm @ 1000m. Toisin sanoen, koska esimerkin luoti putoaa 980-1000m 20m mittaisella matkalla 66,1cm. Eli tästä johtuen saamme vääristymää etäisyydenarviossa mitattuna 7,3/66,1*20m=2,2m.



SUMMA SUMMRUM:

Hyvä että sivusiirtymät on mitattu ja muutenkin ristikon mitat ja napsut verifioitu. Nyt voidaan käydä akateemista kinastelua eri merkkien välillä. Kuten Ase-lehden artikkelin kirjoittajakin mainitsi, niin näillä siirtymillä on merkitystä vain lähinnä täydellisyyden tavoittelijoille.

 :lol:



Yllä olevien  esimerkkien avulla pyrin valaisemaan sitä, että näillä siirtymillä on hyvin vähän merkitystä käytännössä. Näitä siirtymiä on milspeksien mukaisesti toimitetuissa kiikareissa ollut jopa huomattavasti enemmän kuin testissä olleissa kiikareissa.



Lisäksi kovin painavien jotopäätösten tekeminen 1-3 kiikarin otoksesta kustakin merkistä ei ole tilastollisesti kovin vakuuttavaa. Pitäsi siis testata useita malleja ja valmistuseriä kustakin merkistä ennen kuin saadaan tilastollista merkittävyyttä.



Oman johtopäätökseni tämän testin perusteella on, että

- on monia hyviä putkia, toiset jonkin verran parempia kuin toiset

- on todennäköistä että "huippuputkissa" on vähän/ei ollenkaan virhettä.

- on virhettä tai ei, niin sen vaikutusta ei ampumalla pysty toteamaan.



MSa



P.s. Koskakohan ilmestyy eka kommentti, jossa syytetään kiikarin sivusiirtymiä kisoissa epäonnistumisesta. Silloin saa hymyillä...  :lol:

[JpL]

Terve!

Oli mulle uusi ominaisuus tuo sivusäädön muuttuminen säätöjen ääripäissä.

Tuo suhteutettu kokonaissäätövara oli muuten olennainen pointti. Koska esimerkiksi Swarovskin 6-24X50 kiikarin koro on vain 70cm/100, tuo kaksi senttiä olisi aika rajunpuoleinen heitto tuolla asteikolla. En sitten tiedä, miten paljon se Swarossa on, luultavasti paljon vähemmän.

En ole koskaan itse ampunut yli puolta kilometriä kauemmas, mutta (tämä on siis täysin amatöörin mielipide, huom!) tuon kahden sentin heitto vaikkapa 150 sentin koroalueella/100 metriä, on aika olematon vaikkapa 600 metrin etäisyydellä - en ainakaan itse osu läheskään niin tarkasti, kuin miten vähän tuo koron heitto ilmenee, kun ottaa huomioon vielä koron merkityksen, jota joutuu käyttämään tuolle matkalle. Kun matkaa on 1600 metriä, alkaa juttu olemaan toinen. On siis totta, että mailin matkalta ammuttaessa kaksi senttiä on koron virheessä maksimissaan peräti 32 cm. Riittävästi ohilaukaukseen, mutta silti hyväksyttävissä oleva, kun vertaa tuohon matkaan? Mailin matkalle painaa paljon muitakin, tärkeämpiä ja ennenkaikkea oikukkaampia voimia, kuin tuo kiikarin sivuheitto, kuten tuulen vaihtelut ja mahdollinen etäisyyden virhearviointi yms. Olenko oikeassa? Mikäli tuntee kiikarinsa ominaisuuden juurta jaksaen, en välttämättä näkisi  tuota sivusiirtymää vikana, vaan ominaisuutena. Tärkeintä on, että suurennosta muutettaessa osumapiste säilyy kohdallaan.

Mitä mieltä?



Yst. T: J

Huom! Onkos toi kiikarin suoruus mitattu miten tuossa testissä kivääriin  ja ampujaan nähden? On nimittäin niin, että jo 0.2 asteen kulmavääristymä (sitä ei muuten silmällä meinaa nähdä - ei edes tarkalla vatupassilla) ristikon ja täysin suoran maanpinnan välillä aiheuttaa jo parin sentin heiton sadan metrin päässä 150 sentin korotusasteella. Ottakaa tämä huomioonkäytännön ampumisessa. Kuka kykenee tähtäämään ja ampumaan ottaen huomioon nämä kaikki optiset ja ballistiset seikat huomioon kaikki joka kerralla? En tosin ole lukenut vielä ko. artikkelia.)

Ja ampujahan itse itse siinä osumat tekee, ei se kiikari ;o)

[HJu]

: Ja eikös se homma oikeasti mennytkin niin että ainakin alkupään nightforcet valmisti tasco sen aussihepun visioiden pohjalta?



Ei ja joo. Tasco ei ole KOSKAAN valmistanut YHTÄÄN mitään. Tasco on sen sijaan teettänyt tähtäimiä mm. Hakko-nimisellä tehtaalla Japanissa. Samainen firma on tehnyt myös Tascoja ja sittemmin siirtynyt myymään omissa nimissään tähtäimiä. Koska Hakon laatu vuonna 1 ja 2 ei miellyttänyt NF:n omistajaa niin siirsivät tuotannon Optical Lightworksin harteille. Sen jälkeen ovat siirtyneet kokoonpanon osalta siihen että kasaavat ne USAssa ja laaduntarkastus on siellä. Osia tulee ilmeisesti useammalta alihankkijalta.



NF:n hinnat on viimeiset 8-9 vuotta olleet jo sitä tasoa että jos sillä rahalla saisi vain Tascon niin ei kannattaisi paljon ostaa. Tähtäintestin osanottajilla on ollut yhteensä 3 kpl NF BR-malleja ja pari NXS:ää. Yhdessä NXS:ssä oli takuuvika joka ilmeni kun tähtäimen otti paketista ulos, tehdas vaihtoi uuden tilalle ilman mitään keskustelua. Kyseinen tähtäin oli ensimmäinen NXS Suomessa muutama vuosi sitten. Muissa tämän porukan NF:ssä ei ole ollut mitään huomauttamista vaikka käyttövuosia on tullut BR:n osalta 5 vuotta/tähtäin ja NXS:n osalta pari vuotta.



: Toisaalta,  yli puolet halvempi meopta käytännössä kiri rinnalle joten usko eurooppalaisten ylivoimaisiin kädentaitoihin ei juuri horjunut.



Meoptan suurin ongelma on hieman aneeminen säätövara, siitä toki selviää kallistamalla koko tähtäintä. Hämäräominaisuudet ovat hyvät. Hinta huomioiden Meopta on oiva peli. Sopii erityisesti suoralentorataisille kuten .300 magnumit ja nopeammat 6.5mm patruunat. 308:lle tuo on vähän marginaalinen ilman kiinnitysjalustan kallistamista.



: Eroja tosin putkissa oli, toisessa nightforcessa sivu siirtyi koroa pruuvatessa, meoptassa ilmiötä ei esiintynyt.



Jos testissä olisi ollut 10 tähtäintä niin ei ole sanottua että yhdessäkään Meoptassa ei myös siirtymistä tapahtuisi. Toisaalta ei ole sanottua etteikö NF:ssä esiintyisi moista isommassakin erässä. NF:n sivusiirtymä on yhteydessä tähtäimen aika tolkuttomaan korosäätövaraan. Koko säätövara-aluetta ei todennäköisesti käytetä jolloin tuo sivusiirtymän koko "range" ei esiinny.



Tietenkin naksujen pitäisi olla exaktit ja Meoptan naksut oli kunnossa.



: Linssit olivat nightforceissa paremmat, mutta tuo MOA-säätö yhdistettynä 2.tason ristikkoon ovat ainakin minulle metrisessä ympäristössä varttuuneelle kirosanoja.



NXS:n MLR-versiota alkaa saamaan myös 1cm/100m napsuilla jossain vaiheessa. 2-tason ristikon hyvyys/huonous on makuasia. Mielestäni absoluuttisesti arvioituna 338 LM:n päälle paras koko testissä oli 6-24X56 Zeiss mutta sen 0,5 cm/100m napsut ovat kyllä liian hienot. Siinä on ristikko 2-tasossa ihan tietoisesti etäisyydenarviointia helpottamaan. 12X suurennoksella ristikko on oikeissa mitoissa. 24X suurennoksella dottien väli on 0,5 mrad mahdollistaen tarkemman mittaamisen.



: Kaikenkaikkiaan hintaeroa pidän kyllä AIVAN liian suurena jos näistä kahdesta pitäisi kiikari valita käytännön ominaisuuksiensa perusteella.



Ei kai kukaan pakota valitsemaan NF:n ja Meoptan välillä ?



: Onko kenelläkään faktatietoa em kiikareiden rekyylikestoisuudesta?

Kevyt 338LM suujarrulla on peijakkaan hyvä valinta kiikareiden rikkomiseen, onko kenelläkään kokemusta kombinaatioista?



Voisi sanoa että valitse milspec-putki ja unohda muut. Eli unohda myös Meopta. Toki kaiken saa rikki ja on Zeissin Findottejakin mennyt takuukorjaukseen joten mikään ei ole varmaa. Silloin hyvä takuu vähän lämmittää mieltä.



: Mikä selittää NF:n julman hinnan? Valaistu ristikko ja isompi suurennos eivät kyllä riitä selitykseksi ainakaan minulle.



Kova hinta USAssa yhdistettynä EU:n tullimuuriin ja välikäsiin Suomessa ei mahdollista halpaa hintaa. Testin NF:t maksaa noin 50% enemmän USAssa kuin testin Leopoldit. Meoptan hintatasoa avittaa Tsekin edulliset palkkakulut ja EU-jäsenyys. Hinta-laatumielessä pohjanoteerauksia mielestäni olivat kyllä ne IORit joka oli vähän yllätys niiden kovan hehkutuksen jälkeen.



Eli Meopta on hyvä peli jos sen tekniset rajoitukset ei haittaa. Jos nyt pitäisi hankkia TA_putki johonkin uuteen viritykseen  niin Meopta olisi hintansa vuoksi aika korkealla hankintaa harkittaessa.

[JpL]

Mä olen koko ajan sanonut, että Meopta on kova laite hintaansa nähden.  Pelkkä 7X50 oli todella hyvä. Saa olla poikkeuksellinen silmä ja kokenut käyttäjä ennenkuin metsästyskäytössä huomaa edes pienintäkään käytännön eroa Zeissiin tai muuhun. Napsut menee kuin menee ja luodit samaan paikkaan. Hieman lässy tuntuma, mutta Meoptalla varustetulla kiväärillä ampuu takuvarmasti samaa kasaa 600 metrin päästä, kuin jos päälle ruuvaisi vastaavan Benderin tai Zeissin. Kun valuuttaa tuli mulle lisää, en ollenkaan kadu NF:n hankkimista. En tosin tiedä, onko valoristikko ihan tuon hintainen. Silti. Yövoiman ominaisuudet on juuri MULLE sopivat, tosin oli swarokin, mutta valoristikko toi plussaa. Meoptan Tactic-versio oli meillä aikoinaan suuremmalla porukalla kiikarissa, mutta se jäi. Nyt voitaisiin ottaa uusiksi? Ok?



Yst. T:J

[HJu]

: Maailmalla operoidaan tositoimissa  = tapetaan väkeä PALJON huonompiakin putkia käyttäen. :shock:



PSO-1 ja PU-tähtäimet tulee hakematta mieleen.



: Testi ei käsitellyt esim. huippuammattilaisten käyttäjän tarpeisiin täysin "käsityönä" räätälöimiä kiikareita tms. Hankala niitä onkin yhteismitallisesti vertailla. Nehän tehdään käyttäjän tarpeiden mukaan. Kaikki testissä mukana olleet kiikarit olivat enemmän tai vähemmän bulkkina tehtyä liukuhihnatavaraa.



Saksalaisen Visier-Magazinen tietojen mukaan Hensoldt SSG-p:tä on valmistettu n. 100 kpl. Vakio Hensoldt SSG:tä noin 1800 kpl.



Bulkkiliukuhihnatavaran määritelmä on vähän hankala. Eiköhän USOn ST-10 ole tuossa mielessä bulkkia myös. US Optics tekee kyllä lähes ainona TA-putkivalmistajan kustomeja vaikka yksin kappalein mutta saatavuus Suomessa on huonompi kuin Hensoldtin 6-24X72:lla joita niitäkin on valmistettu Visier-lehden tietojen mukaan noin 100 kpl. Hensut ovat kaikki tuotannossa joten lisää tulee mutta ei noi kovin massamaisesti valmistettuja ole. Samoin S&B:n double turneja ei liene vielä valmistettu kovin monia satoja. Horusvisionin PMII:n tuotantomäärät lienee mielummin kymmeniä kuin satoja tässä vaiheessa.



Huippuammattilaisen määritelmä on muuten sekin aika hankala. Esim. 22nd SAS ei käytä kuin "bulkkia" mutta harva varmaan kehtaisi väittää että he eivät olisi huippuammattilaisia. Eikä ne USOn putket USAn sotavoimissa mitenkään paljoudessa ole edustettuna koska eivät ole ns. virallista hankintakanavaa tulevaa tavaraa.



Olisi kyllä kiva lukea US Opticisin tähtäimistä puolueetonta tutkimustietoa. Tietoa on aika vähän liikkeellä kun tähtäimet ovat varsin kalliita ja toimitusajat pitkiä josta seuraa että niistä kirjoittaa juttuja lähinnä niitä ostaneet hemmot ja firman  pr-henkilöstö. Satunnaisesti toki SOF:ssa on joku juttu mutta ei niissä paljon todellista mittausdataa näe.



: Olisimukava lukea myös testi, jossa vertailtavana ovat esim. alle tonnin putket. Osa uusista potentiaalisista harrastajista, kun taidetaan pelotella tarkka-ammunnan parista pois esittelemällä ainoastaan kalliimpia välineitä.



Väittäisin että tuota Meoptaa parempaa putkea alle tonnilla saa hakea mahdollisesti jopa vähän pidempäänkin. Etenkin hämäräominaisuudet on siinä sellaiset että ei häpeä Zeisseille ja muille yhtään.



: Sama testi myös alle viidensadan putkilla.



Veikkaanpa että ainakaan jutun kirjoittajaa ja testiryhmäläisiä ei paljon motivoi alkaa taas räpeltämään halpismildoteilla. Itsekullakin on enempi vähempi karvaita kokemuksia niistä aiemmalta ajalta. Jos rahaa ei ole niin Hakko tai Tasco saa luvan kelvata mutta ei niiltä kovin hirveästi kannata odottaa.



: Ja sitten loppukaneettina hinta/laatuvertailu esim. alle 600 metrin ammuntaan tarkoitettuun putkiin ja 1200 metrin putkiin.



Alle 600m välttää mikä tahansa kiikaritähtäin jossa on mildot. 100-1000/1200m on se taso missä tämä testijuttu liikkui.



: Normaalia lukijaa kiinnostaa varmasti eniten mikä on se hintataso jonka yli mennessä homma muuttuu hifistelyksi. Rehellisesti sanottuna jostain se taso on löydettävissä.



Jos katsoo mitä kamaa länsiarmeijat ostaa tänä päivänä niin tämän testin +1500 Euroa putket on sitä sarjaa. Onko se hifistelyä vai ei on jokaisen päätettävä omalta kohdaltaan.



: Muutaman vuoden päästä optiikan laadulla ei ole enää niin paljon merkitystä kuin nykyään. Tulevaisuudessa halvalla elektroniikalla korjataan monia nykyään vain huippuoptiikalla saavutettavia ominaisuuksia.



Jos niitä vaan myydään siviileille niin hyvä kehityspolku. Jos ne rajataan vain USAlle ystävällismielisten sotavoimien käyttöön niin ei paljon auta. Valitettavasti veikkaan jälkimmäistä kehityspolkua todennäköisemmäksi.



Valonvahistimille on laillista siviilikäyttöä loppujen lopuksi aika vähän ts. sadattuhannet ihmiset ei ryntää Giganttiin ostamaan halpoja valonvahvistimia vaikka niitä tulisi myyntiin huomenna.



Valonvahvistuskiikaritähtäimille on vielä vähemmän laillista käyttöä ja ne ovat monessa maassa täysin kielletty siviileilta. Mm. Saksassa sellaisia ei saa edes myydä siviileille. -> VV-kiikaritähtäinten ainoa isompi markkina on USA joka on vähän nihkeä antamaan vientilupia millekään vv-kalustolle mikä oikeasti olisi hyvää tasoa.



Valmistusvolyymit siviili-vv-snipertähtäimelle USAn ulkopuolella on nyt ja jatkossa aika pienet ja siten hinnat jää korkeiksi tai tuotteita ei edes valmisteta. Kyse ei ole siitä etteikö teknologiaa olisi olemassa vaan siitä että kaupallisesti tuollaisen marginaalituotteen valmistus ei välttämättä ole kovin houkuttelevaa. Toivon vilpittömästi että olen väärässä mutta veikkaan että "siviilit" saavat tyytyä perinteiseen optiikkaan vielä aika pitkään. Jos tänään haluaa harrastaa niin odottaminen ei ole edes mikään optio.



: Testin huomautus laatuoptiikan jälleenmyyntiarvosta voi keikahtaa nurin.



Enpä usko. Ei 1962 E-Type avo-Jaguarkaan ole mitenkään järjellä perusteltavissa oleva hankinta. Silti niistä maksetaan enemmän kuin uutena. -> Laatuoptiikalle löytyy ottajia jatkossakin, eikä laatuoptiikkaa muutenkaan kannata myydä, paitsi jos on rahapulassa.



: Esim. toimintakykyisten valonvahvistimien ja elektronisten zoomien hinnat tulevat alas.



Jossain vaiheessa joo. Sitten kun ne kestää "milspec" käyttöä -40 - +50C ja 5kg painavan suujarru-338 LM:n rytyytystä loputtomiin niin sellaisia kannattaa jo ostaakin. Toistaiseksi tuon laatuluokan vehkeet maksaa enemmän kuin se ase ja niitä ei myydä Suomeen siviileille.



Hyvä testi tähän mennessä. Aselehti oli kerrankin mielenkiintoista luettavaa. Testiryhmässä on mukana niin monta älykästä miestä, että todennäköisesti suurimmat virheet ovat karisseet pois. :shock:[/quote]



Kattavampaa testiä julkisista lähteistä ei kyllä ole tullut vastaan. Ja kannattaa muistaa että kyse oli vasta testin 1-osasta. 2-osa ilmestyy seuraavassa numerossa.

[askomiko]

Mikä muuten on Hensoldtin yhteydessä mainittu index-asteikko?

[SisuSusi]

PSO-1 ja PU-tähtäimet tulee hakematta mieleen.

Hyvä esimerkki.

...esim. huippuammattilaisten käyttäjän tarpeisiin...

Sori, huono ilmaisu. Eli TEKIJÄNÄ optiikan customoinnin huippuammattilainen. Normaalisti tarkka-ammunnan huippuammattilaiset tosiaan käyttävät bulkkitavaraa. Harrastajilta löytyy lähes poikkeuksetta parhaat välineet. Edellisestä pois lukien yksittäiset uuden teknologian demot, jotka saattavat olla ammatilaisilla rajatussa testikäytössä.

Bulkkiliukuhihnatavaran määritelmä on vähän hankala.

Olet oikeassa. Lähinnä hain yhden tai muutaman putken rakentamista TÄYSIN asiakkaan tarpeisiin räätälöiden. Valmiin putken customointi esim. ristikkoa vahtamalla on jo muuta.

Väittäisin että tuota Meoptaa parempaa putkea alle tonnilla...

Luin vasta testin ensimmäisen osion, mutta toivottavasti tämä maininta löytyy testistä. Tosin sen oikeellisuudesta on paha sanoa mitään, koska muita alemman hintaluokan putkia ei suuremmassa mittakaavassa testailtu.

...halpismildoteilla. Itsekullakin on enempi vähempi karvaita kokemuksia niistä aiemmalta ajalta.

Totta varmasti. Uusi ta-harrastajakunta kävelee silti sen tien koska kukaan ei tee objektiivista juttua halvempien ja kalliimpien (lue vaihtoehtoisesti huonompien ja parempien) putkien käytännön eroista.

Alle 600m välttää mikä tahansa kiikaritähtäin jossa on mildot.

Joko tämä on vastoin kaikkia yleisiä käsityksiä tai sitten vedit pikkuisen hernettä nenään ja lauoit jotain harkitsematonta.:shock:

-Hämäräominaisuudet?

-Kestävyys?

-Erotuskyky?

-Säädöt? (Eli ristikon saa ylipäätään kohdalleen, mildottiahan voi kyllä käyttää sitten ampumiseen)

-jne.?



Puolustusvoimien ta-oppaan mukaan TAK-85:n tehokas käyttöetäisyys loppuu 600 metriin. Eli puolustusvoimien normaali ta-toiminta onnistuu millä tahansa mildottiputkella? (Tuskin matkaa kyettäisiin paljoa lisäämään vaikka TAK:n päälle laitettaisiin parempi putki.)



Huom. suurin osa suomalaisista ta-harrastajista ampuu alle 600 metrin matkoille. (Haaveilee kyllä pääsevänsä kokeilemaan pidemmille matkoille ja hankkii välineet sen mukaan.)

Jos katsoo mitä kamaa länsiarmeijat ostaa tänä päivänä niin tämän testin +1500 Euroa putket on sitä sarjaa. Onko se hifistelyä vai ei on jokaisen päätettävä omalta kohdaltaan.

Erittäin hyvä kommentti. Toisaalta armeijoiden sisäänostoprosessi ei mm. poliittisista syistä kata monia malleja, joten suora vertailu on mahdotonta. Myös testijärjestelyistä luistetaan usein. Täysin uusien mallien milspeksaamisessa kuluu byrokraattien mielestä liian paljon vaivaa/aikaa. Helpoin ja testaamisen kannalta halvin keino on ottaa testeihin vain hyväksi todettuja eli valmiiksi testattuja malleja.



Lähinnä oma ajatukseni on laajentaa tarkka-ammunnan harrastajapohjaa esittämällä miten hommaa voi harrastaa "puolivakavasti". Siis laskea kynnystä lajin harrastamisen aloittamiselle kertomalla, että ampuminen onnistuu riittävällä tasolla ilman suuria lainoja tai kovia tuloja.

Valonvahistimille on laillista siviilikäyttöä loppujen lopuksi aika vähän.

Esim. kamerakaupoista, veneilyliikkeistä, ja partiokaupoista löytyy nykyään monia eri malleja myytävänä. Rekyylin kestävät tähtäimeksi sopivat mallit eivät ole juuri kummoisempia.



Tulevaisuudessa valonvahvistimien vaatiman tekniikan hinta laskee reilusti. Niistä tulee niin halpoja, että niiden valmistus kannattaa "pienillekin" markkinoille. Tulevaisuudessa lämpötähtäimet ja sensorifuusioon perustuvat tähtäimet tulevat olemaan lähes ainoita joita kehittyneet armeijat käyttävät. ("B-luokan" käytössä nykyisetkin välineet pysyvät vielä kauan.) Lämpötähtäimien hinta tulee alas ja asettuu johonkin nykyisten valonvahvistimien hintojen tasolle. Vähän aikaa sitten esiteltiin linssitekniikka, joka ottaa mm. lämpökameran hinnasta tuhat puntaa pois korvaamalla kalliin optisen linssistön.

Ei 1962 E-Type avo-Jaguarkaan ole mitenkään järjellä perusteltavissa oleva hankinta. Silti niistä maksetaan enemmän kuin uutena.

Niitä on kuitenkin tehty huomattavasti vähemmän kuin optiikkaa. Normaali harrastaja hankkii välineen jolla pystyy toteuttamaan haluamansa toimenpiteen parhaiten (hinta/laatu huomioiden). Keräily tuskin on suuren massan harrastus, joten keräilijöillä tulee olemaan kissanpäivät, kun saavat ostaa lähes täyteen hintaan minkä tahansa haluamansa huippuoptiikkaa sisältävän putken. Elektroniikka tulee olemaan tähtäimien tulevaisuus, mutta olet oikeassa. Pelkästään sen odottaminen on ajan hukkaa.





Subjektiivinen kommentti: Älkää menkö ostamaan ta-käyttöön valaisemattomalla ristikolla olevaa putkea. Hämärässä sillä on todella hankala osua mihinkään. Jopa venäläisissä ta-putkissa on valot vakiona. :shock:

[JpL]

Täytyy heittää yksi asian sivu- kommentti tähän    Oliko niin, että Tasco oli teettänyt Hakolla omiaan? Merkillinen asia, mutta minulla on kokemusta molemmista tähtäimistä, ja ainakin itselläni Hakko on palvellut ehdottomasti yhtenä parhaimmista japsikiikareista omassa hintaluokassaan siis väliä 300-600 euroa. Pidin 4-12X40 hakkoa .338 Win Mag kiväärini päällä, ja vaikka rekyyli repi irti etulinssin sisärenkaan irti, ristikko pysyi paikallaan virheettä. Samainen kiikari mätkäisi mut suoraan puolikuukerholaiseksi, ja sittenkin se pysyi paikallaan. Kaikki Tascot taas, joita olen omistanut, ovat kalleimmasta päästään (ei SS, sitä en ole kokeillut koskaan) heittäneet toisinaan jo pelkän .223:sen rekyylistä ylöspäin.

Jos tulisi tuollainen alle tonnin kiikaritähtäimet-testi (joka olisi hyvä idea, ja varmasti ASE-lehteä kiinnostava, koska useimmilla ostajilla on rajoitetut varat).

Mukaan menisi ainakin Hakon Mil-Dotit, Meopta, Docter (joku malli meni ko. kategoriaan, muistaakseni), Burriksen parit mallit, Bushnell, Leupold (halvimmat) Mitä muuta? pitäisi tuo rajata vain aika tarkasti ja selvästi. Mä kyllä vähän ounastelen, että Meopta kiskoisi tuossa sarjassa kärkipään tulokset...

Rinnalle voisi sitten lisätä tuon uuden testin noista reippaasti yli tonnin kiikareista, ja katsoa, mitkä ovat säätöjen täsmällisyydet koko asteikolla yms. tarkemmat mekaaniset ominaisuudet. Nähtäväksi jää itse kullekin, miten paljon sitten on halua maksaa noista muutamista spekseista enemmän., ja ennenkaikkea, mihin tarkoitukseen. Tuskin kukaan hirvijahdissa käyvä maksaa 600-1000 euroa enemmän suurennosalueesta 6-24 ja 56mm etulinssistä, kun 1.5-6x40 tai 1-4x32 riittää mainiosti. Valaistusta ristikosta, yms. myös.



Yst. T: J



Ps. Ammunnasta menee mun mielestäni kaikki tämä maku, jos kaikki on elektronista.

Tuli mieleen tuosta yllä olevasta viittauksesta:

 Mielestäni ammunta tavallisine kiikareineen on todellista huippu-urheilua omalla tavallaan, joka on mielenkiintoista, luonnetta kehittävää. Mielummin lataan kellarissa patruunoita itsekseni, laskeskelen latauksia iltaisin kun savustan lohta puutarhassa, pohdin ballistiikkaa, mietin ristikon suhteita ja tuulen vaikutusta, tarkastelen taulukoita, ihailen maisemia ja auringonlaskua parannellessani laukaisua yhä uudestaan ja uudestaan, makaan kosteassa rinteessä ja lasken ampumamatkoja hyvän optiikan ja kiväärin kanssa matkoille 100-1600 metriä ja yritän parhaani kehittäessäni oppimaani, kuin painan jotain helvetin nappia ja sihtailen osoitettuun pisteeseen. Alkaa elämä olla muuten liiaksi ulkoapöäin ohjattua. Se erottaa meidät koneista. Vai?

[HJu]

Väittäisin että tuota Meoptaa parempaa putkea alle tonnilla...

Luin vasta testin ensimmäisen osion, mutta toivottavasti tämä maininta löytyy testistä. Tosin sen oikeellisuudesta on paha sanoa mitään, koska muita alemman hintaluokan putkia ei suuremmassa mittakaavassa testailtu.



Väitteeni perustuu omaan kokemukseen. Hyvät mildot-putket alkaa suurin piirtein tuosta Meoptasta. Siitä ylöspäin PMII 10X42 maksaa reilun tonnin ja on sitten jo aivan parasta laatua mitä on saatavissa.



Erilaiset Burriksen, Leupoldin, Bushnellin jne. mildotit on nähty. Testin Leupoldit oli nekin vähän heikkoja esityksiä vaikka hinnat oli +1200 Euroa



: Uusi ta-harrastajakunta kävelee silti sen tien koska kukaan ei tee objektiivista juttua halvempien ja kalliimpien (lue vaihtoehtoisesti huonompien ja parempien) putkien käytännön eroista.



Tosiasioita ei voi kiertää. Hyvä TA-putki maksaa. Huonoissa raha menee hukkaan. Niin kauan kun skotteillaan niin aika varmaa että rahaa palaa hukkaan. Ainoa halvempi putki jota voin varauksella suositella on Tasco SS 10X40 mutta niistäkin on 3 kpl tuttavapiirissä sanonut sopimuksen irti.-> Ihan hyvä putki niin kauan kun se kestää. Nämä kestävyysongelmat on se suuri kysymysmerkki jonka merkitys kasvaa mitä halvemmalla hintatasolla liikutaan. Kestotesteihin ei kuitenkaan ole mahdollisuuksia.

Alle 600m välttää mikä tahansa kiikaritähtäin jossa on mildot.

Joko tämä on vastoin kaikkia yleisiä käsityksiä tai sitten vedit pikkuisen hernettä nenään ja lauoit jotain harkitsematonta.:shock:



Taisit itse vetää herneen nenään. Mikä tahansa mildot-tähtäin riittää 0-600m matkoille ampumiseen niin koron kuin ristikonkin suhteen ja olen aivan tosissani tässä asiassa. Etäisyydenarviointi onnistuu jopa pelkillä silmillä ja korosäätövaraa ei tarvita hirveästi edes 308:ssa. Suuria suurennoksiakaan ei tarvita.



: -Hämäräominaisuudet?



Ostaa Zeissi, S&B, Nightforce, Hensoldt tavaraa niin nuokin on kunnossa. Osta mitä tahansa japanilaista/kiinalaista halpisoptiikkaa niin tuo puoli on surkeassa jamassa. En ole vielä halpaa itämaan ihmettä tavannut jossa hämäräominaisuudet olisi edes välttävät. On toki mahdollista että sellaisiakin on olemassa.



: -Kestävyys?



Tässä testissä ei tuota ole mitattu eikä voidakaan mitata. Jos lukisit sen jutun niin tietäisit että se vaatisi aikaa 2 vuotta ja rahaa kymmeniä tuhansia. Ei tule tapahtumaan. Fakta on sekin että mitä halvemmista kiikaritähtäimistä puhutaan sitä heikompia ne yleensä mekaanisesti on. Lisäksi yksilökohtainen laatuvaihteleväli kasvaa.



: -Erotuskyky?



Halpa = huono pätee tässäkin. 600m erotuskyvyn ei tarvitse olla kovin ihmeellinen. Hyvää optiikkaa saa rahalla.



: -Säädöt? (Eli ristikon saa ylipäätään kohdalleen, mildottiahan voi kyllä käyttää sitten ampumiseen)



0-600m esim. 308:lla ei tarvi säätää koron puolesta mitään kun ase on kohdistettu 400 metriin. Sivusäädöt merkkaa jotain mutta ei paljon nekään.



Tosiasia on että jos haluat tähtäimen jossa on hyvä optiikka, hyvät säädtö, hyvät hämäräominaisuudet, se on kestävä ja optiikan erotuskyky on hyvä niin tuo Meopta on about halvin hyvä. Minulle oli yllätys että se oli noinkin hyvä.



: Puolustusvoimien ta-oppaan mukaan TAK-85:n tehokas käyttöetäisyys loppuu 600 metriin. Eli puolustusvoimien normaali ta-toiminta onnistuu millä tahansa mildottiputkella?



Millä tahansa joka kestää 7 kiloa painavan 7.62X53R:n päällä voi suorittaa ampumatoimintaa aivan hyvin. Eli aivan mikä tahansa Tasco mildoteilla välttää. Jos halusit kysyä mitkä tähtäimet kestää kyseisen aseen pudottamista tähtäimen päälle 2 m korkeudestä niin se on eri keskustelu. Testissä ei testailtu esim. sitä mikä kestää mortin huolimatonta käsittelyä ja mikä ei.



:  (Tuskin matkaa kyettäisiin paljoa lisäämään vaikka TAK:n päälle laitettaisiin parempi putki.)



Ei niin koska a-tarvikkeen ominaisuudet loppuu noille paikkein.



: Huom. suurin osa suomalaisista ta-harrastajista ampuu alle 600 metrin matkoille. (Haaveilee kyllä pääsevänsä kokeilemaan pidemmille matkoille ja hankkii välineet sen mukaan.)



Noille matkoille välttää melkein mikä vaan harrastekäyttöön valoisan ajan käyttöön. Erot alkaa tulla esiin kun etäisyydet tuplataan ja/tai aletetaan ampumaan hämärällä. Silloin kaikki halpisputket jää jalkoihin heti kättelyssä eikä niillä paljon tee mitään.



: Erittäin hyvä kommentti. Toisaalta armeijoiden sisäänostoprosessi ei mm. poliittisista syistä kata monia malleja, joten suora vertailu on mahdotonta. Myös testijärjestelyistä luistetaan usein. Täysin uusien mallien milspeksaamisessa kuluu byrokraattien mielestä liian paljon vaivaa/aikaa. Helpoin ja testaamisen kannalta halvin keino on ottaa testeihin vain hyväksi todettuja eli valmiiksi testattuja malleja.



Niinpä. Et kuitenkaan voine väittää etteikö valitut tähtäimet olisi hyviä. Kysymys on lähinnä siitä onko ne mallit, joita ei ole mikään armeija ottanut käyttöön, mitenkin hyviä suhteessa noihin "mainstream"-malleihin.



: Lähinnä oma ajatukseni on laajentaa tarkka-ammunnan harrastajapohjaa esittämällä miten hommaa voi harrastaa "puolivakavasti". Siis laskea kynnystä lajin harrastamisen aloittamiselle kertomalla, että ampuminen onnistuu riittävällä tasolla ilman suuria lainoja tai kovia tuloja.



Puolivakavasti voi aloittaa kevytpiippuisella Tikka M55 kaliperissa 308 ja 3-9X40 Tascolla. Sitten kun kaluston puutteet alkaa harmittamaan niin voi joko päivittää kalustoa tai vaihtaa harrastusta. Väittäisin että esim. 400 euron sijoittaminen "puolivälttävään" TA-tähtäimeen on ehkä se kaikkein huonoin idea. Ampuu joko sillä aivan halpisputkella joka on entuudestaan hallussa ja ostaa kunnon pelin jos asia alkaa kiinnostamaan. 400 euron mildot-himmelien omistajat vaihtaa sen yleensä kalliimpaan aika pian mutta saavat vanhasta vaihdossa vain 200-250 Euroa. Olisi fiksumpaa ostaa kerralla hyvä sen sijaan että kuvitellaan säästävän ostamalla halpaa. Tämä optiikan hinta-asia on kieltämättä vähän sellainen maailmankuva-asia. Joku ei raaski tai pysty sijoittamaan pasljon rahaa aseeseen tai tähtäimeen. He ostaa Tornadon ja Tascon ja tappelee sitten niiden kanssa aikansa. Monen harrastus loppuu tuossa kohtaa turhautumiseen. Omiaan noista ei saa pois.

Valonvahistimille on laillista siviilikäyttöä loppujen lopuksi aika vähän.

Esim. kamerakaupoista, veneilyliikkeistä, ja partiokaupoista löytyy nykyään monia eri malleja myytävänä. Rekyylin kestävät tähtäimeksi sopivat mallit eivät ole juuri kummoisempia.



Noin mitä myydään on Ge1 tai Gen1+ ja aivan surkeita minun mielestä. Jos niissä siviilipeleissä olisi tähtäinristikko niin pimeällä voisi ampua ehkä 150m päähän aukean yli. -> Ei noilla tee oikein paljon mitään. Tunnustaudun kyllä hifistiksi tässä kohtaa. Huonoa valonvahvistinta en suostu ostamaan vaikka sitä sitten saisi halvalla.

Ei 1962 E-Type avo-Jaguarkaan ole mitenkään järjellä perusteltavissa oleva hankinta. Silti niistä maksetaan enemmän kuin uutena.

Niitä on kuitenkin tehty huomattavasti vähemmän kuin optiikkaa.



Jos nyt luit mitä tuossa kirjoitin niin Hensoldtin 3-12X50 SSG-P on "hieman" harvinaisempi kuin E-Type avo-Jaguarit joita on tehty kaikkinensa muutama kymmenen tuhatta.



: Normaali harrastaja hankkii välineen jolla pystyy toteuttamaan haluamansa toimenpiteen parhaiten (hinta/laatu huomioiden).



Niinpä. Halvoissa tähtäimissä laatu on kyseenalainen ja jälleenmyyntiarvo samoin. Kenekään järkevän ei kannata ostaa halpaa mildottia kuin korkeintana pienoiskiväärin päälle mihin minäkin olen Tascon mildotin ostanut 70 Eurolla.



: Keräily tuskin on suuren massan harrastus, joten keräilijöillä tulee olemaan kissanpäivät, kun saavat ostaa lähes täyteen hintaan minkä tahansa haluamansa huippuoptiikkaa sisältävän putken.



Itse en varsinaisesti keräile aseita vaan ostan kalustoa jolla harrastaminen on kivaa eikä hampaiden kiristelyä aiheuttavaa toimintaa.



: Subjektiivinen kommentti: Älkää menkö ostamaan ta-käyttöön valaisemattomalla ristikolla olevaa putkea. Hämärässä sillä on todella hankala osua mihinkään. Jopa venäläisissä ta-putkissa on valot vakiona. :shock:



Tuosta minä olen samaa mieltä JOS on aikomus hankkia myös oikeasti TA-käyttöön soveltuvaa kalustoa. Jos taasen harrastus rajoittuu valoisaan aikaan niin ei tuo mikään pakko ole.