Kirjoittaja Aihe: hylsyn sisäiset mitat, kysymys:  (Luettu 4938 kertaa)

JpL

  • *
  • Viestejä: 1.204
hylsyn sisäiset mitat, kysymys:
« : Joulukuu 03, 2004, 12:16 »
Moro kaikki. Voisiko joku ystävällinen sielu selvittää yhden asian: 6.5x55:n hylsy on melko kookas ja luoti on pienempi kuin esimerkiksi .308:ssa. Yleensähän isommalla hylsyllä saadaan aikaan kovemmat lähtönopeudet. Miksi tuossa ruotsinmauserissa on kuitenkin melko alhainen suorituskyky, vaikka hylsy on pidempi kuin kolmenollakasissa?
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 01, 1970, 02:00 kirjoittanut JpL »
- \"Olen halunnut tehdä elämässäni vain kolmea asiaa: Kirjoittaa, metsästää, ja rakastaa.\"


Koheltaja

  • *
  • Viestejä: 3.292
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #1 : Joulukuu 03, 2004, 12:42 »
Miten perustelet alhaisen suorituskyvyn ja mikä on suorituskyvyn määrite? Jos verrataan .308:ia ja 6,5x55:ta keskenään silloin kun molemmat patruunat ladataan itse niin .308 jää monessa suhteessa jalkoihin ja ainakin lentoradassa.



Jotain mietteitä 6,5x55:sta kirjoitin jo aamulla toiseen keskusteluun jossa selviää 6,5x55:sen vaatimattomat lähtönopeudet CIP maksimipainetasolla.
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 01, 1970, 02:00 kirjoittanut Koheltaja »
Kylätason ampuja

JpL

  • *
  • Viestejä: 1.204
Juu
« Vastaus #2 : Joulukuu 03, 2004, 12:56 »
Niin, luulisi, että 6.5x55:lla voisi saada kokolailla kovempiakin lähtöjä. Mutta kiitos, tuossa alempana asiaa näköjään sivuttiinkin. Mittojen mukaan voisi hyvin luulla, että tuon 6.5X55:sen voisi saada lähtöön ainakin 1000m/s. 9 gramman luodilla. Ainakaan lapuan 1994 manuaali ei tälläisia lupaile.
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 01, 1970, 02:00 kirjoittanut JpL »
- \"Olen halunnut tehdä elämässäni vain kolmea asiaa: Kirjoittaa, metsästää, ja rakastaa.\"


Koheltaja

  • *
  • Viestejä: 3.292
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #3 : Joulukuu 03, 2004, 14:19 »
Niinhän sitä voisi luulla mutta kun ei niin ei, taitaa 9 grammaisella olla maksimit jossain 850-900m/s tienoilla, taitaa 6,5-284:kin jäädä 1000m/s saavuttamatta järkevällä painetasolla? Itse en tiedä kun en ole koskaan kumpaakaan omistanut mutta näilläkin sivuilla on 6,5 omistajia jotka voivat asiaa tarvittaessa valaista.



Tilavuus ei ole aina ratkaiseva tekijä vauhteja määrittäessä, tämä tulee huomattua kun vertaan vaikkapa 300WM:ää ja 300WSM:ää keskenään. Palotilan muoto ja olkakulma suhteessa piipun reiän kokoon on käsittääkseni aika ratkaisevassa asemassa kokonaisuuden kanssa.
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 01, 1970, 02:00 kirjoittanut Koheltaja »
Kylätason ampuja

ML

  • *
  • Viestejä: 92
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #4 : Joulukuu 03, 2004, 14:52 »
Lainaus käyttäjältä: "Koheltaja"
Niinhän sitä voisi luulla mutta kun ei niin ei, taitaa 9 grammaisella olla maksimit jossain 850-900m/s tienoilla, taitaa 6,5-284:kin jäädä 1000m/s saavuttamatta järkevällä painetasolla? Itse en tiedä kun en ole koskaan kumpaakaan omistanut mutta näilläkin sivuilla on 6,5 omistajia jotka voivat asiaa tarvittaessa valaista.


Omasta 6,5-.284:sta huiput on muistaakseni (en voi nyt tarkistaa) 1015 m/s 9 g moly Scenarilla lämpimänä kesäpäivänä. Lataus oli 55,5 grainia 165:sta. Sen verran tuhti lataus se oli, että lukon kampi oli jäykän oloinen avata. Tuo puolivahingossa ladattu 15 paukun sarja jäi ainoaksi ja pudotin suosiolla latauksen 55 grainiin, mikä samoissa olosuhteissa antaa n 930 m/s nopeuden. Kuulemani mukaan suurinpiirtein samoihin pääsee 6,5x55:lla jos piipussa on riittävästi mittaa ja ruuti vaihdetaan korkeaenergiseen.



Ei taida 308:lla olla jakoja millään mittarilla(lentorata,energia, läpäisy) 6,5:lle jos matka on yli 500 metriä. Kyllä se 6,5 sen verran paremmin tuon nopeutensa säilyttää.
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 01, 1970, 02:00 kirjoittanut ML »

tanni

  • *
  • Viestejä: 32
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #5 : Joulukuu 03, 2004, 15:22 »
Tuliko ML kirjoitusvirhe - puolen grainin pudotus annoksessa ja 85 metrin pudotus nopeudessa?!?



6,5x55:n tilavuus ei ole paljoakaan 308:a suurempi, koska hylsy on runko-osaltaan kartiokkaampi. 3.68cc vastaan 3.43cc esim. Leen kirjan mukaan, riippuu tietty hylsyistä.



Kannattaa myös muistaa, että pienempi luodin halkaisija nostaa painetta eli on vaikeampi kiihdyttää 9 gramman .264 luotia kuin 9 gramman .308 luotia, kiihdyttävä voima on kääntäen verrannollinen luodin poikkipinta-alaan ja suoraan verrannollinen paineeseen. Tätä on mukava vertailla "samoilla", mutta kaulastaan eri halkaisijallisilla hylsyillä, kuten 243-260-7mm08-308-358.



Vieläkin: pienempi piipun poikkipinta-ala vaatii pidemmän piipun jotta kaikki painevaikutus saadaan hyödynnettyä. Kuuspuolikkaan reseptejä löytyy 50-70cm piipuille, joissa huomattavat erot.
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 01, 1970, 02:00 kirjoittanut tanni »

JpL

  • *
  • Viestejä: 1.204
Kiitos
« Vastaus #6 : Joulukuu 03, 2004, 17:57 »
Enpä tiennytkään tuota. Otaksuin automaattisesti, että pienempi luoti vetää automaattisesti kovammat lähdön vaikkapa ihan samankokoisesta hylsystä. Näin nämä amatöörit koulutetaan...
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 01, 1970, 02:00 kirjoittanut JpL »
- \"Olen halunnut tehdä elämässäni vain kolmea asiaa: Kirjoittaa, metsästää, ja rakastaa.\"


mpmasa

  • *
  • Viestejä: 39
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #7 : Joulukuu 08, 2004, 15:35 »
Jyrkkä olkaisilla patruunoilla paine rajat ovat usein jyrkempiä ja tosiaankin kun ruvetaan lähentymään hylsyn täyttä ruutia niin paineet saattavat nousta pienillakin ruutimäärän muutoksilla huomattavasti kun ruuti rupeaa palamaan nopeammin kovemmassa paineessa. tähän samaan progressiivisuuteen perustuu yleensä tasaiset lähtönopeudet jyrkkä olkaisissa patruunoissa. Joten isotilavuuksisia pitää seurata tarkemmin latausta suurennettaessa.



tässä jotain teoriaa. Asiavirheitäkin voi olla mutta viisaammat voivat oikaista.
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 01, 1970, 02:00 kirjoittanut mpmasa »

Koheltaja

  • *
  • Viestejä: 3.292
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #8 : Joulukuu 08, 2004, 16:44 »
Lainaus käyttäjältä: "mpmasa"
Jyrkkä olkaisilla patruunoilla paine rajat ovat usein jyrkempiä ja tosiaankin kun ruvetaan lähentymään hylsyn täyttä ruutia niin paineet saattavat nousta pienillakin ruutimäärän muutoksilla huomattavasti kun ruuti rupeaa palamaan nopeammin kovemmassa paineessa. tähän samaan progressiivisuuteen perustuu yleensä tasaiset lähtönopeudet jyrkkä olkaisissa patruunoissa. Joten isotilavuuksisia pitää seurata tarkemmin latausta suurennettaessa.


Ainakaan 6mmPPC:ssä, BR:ssä, 300JHC:ssä ja 300LM:ssä en ole tätä äkkijyrkkää paineiden nousua huomannut, tai sitten se on jostain syystä jäänyt huomaamatta. Tasaiset lähtönopeudet johtuu mielestäni enemminkin jyrkkäolkaisessa hylsyssä tapahtuvasta hallitummasta palotapahtumasta. Nalli puhaltaa pistemäisen liekin hylsyn/ruudin keskelle, palotapahtuma alkaa laajenemaan keskeltä reunoille ja jyrkät olkapäät pitävät palotapahtuman hylsyn sisällä. Tällä saadaan paremmin kontrolloitua itse palamistapahtumaa ja saadaan patruunan hyötysuhdetta nostettua= tasaiset lähtönopeudet/pienemmällä ruutipanoksella tinkimättä lähtönopeudesta.
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 01, 1970, 02:00 kirjoittanut Koheltaja »
Kylätason ampuja