Kiikaritähtäimen heitto aseesta toiseen? Kokemuksia?

[oho osu]

Onko käytännön kokemuksia siitä, kuinka seuraavassa tulee käymään: Kiikarin siirto huvin vuoksi väliaikaisesti arskasta toiseen AR-10 => AR-15. Spuhrin pikajalka. Ja ei mahkua ampua muuta kuin muiden mukana 150m. Molemmissa 0 MOA:n kisko, AR-10 on 3mm korkeampi. Osuuko 150m normi PV maalitauluun 03 joka on hitusen 50cm leveämpi ja korkeampi? Eli kuinka tasalaatuista on picatinnyt ja piippulinjat?

[laitos]

Omat kokemukset on, että kun on kerran kohdistettu yhdessä aseessa ja tähtäin siirtyy toiseen, niin heitot on saman kaliiperin aseissa sivu- ja korkeussuunnassa 100m etäisyydellä 3cm - 10cm välillä. Kaliiperin vaihtuessa 5.56 - 308win voi tulla korkeussuunnassa enemmänkin heittoa, mutta kokeilemallahan se selviää.

[LSa]

Testaa käytännössä. Tähtäimen irrottelusta on tehty turhan iso mörkö, tähtäin on aika yksinkertaista ottaa irti ja pistää kiinni. Jos tarvii kohdistaa uudelleen, niin sitten tarvii.

Jos haluaa selvitellä asiaa etukäteen, niin tsekkaa molempien aseiden linjat kylmäkohdistuksella. Matematiikka on yksinkertaisimmillaan, kun kylmäkohdistaa suurin piirtein samalle matkalle, mille ampuu. Sen verran epätarkkaa hommaa, että ei edellytä täsmälleen samaa matkaa.

Mä ruuvaisin ekassa aseessa tähtäimen ensin 150 metrin asetuksille, jos käyttää esim. satkun nollaa. Ja katsoisin kylmäkohdistuksen sillä samalla asetuksella toisessa aseessa.

Huomio toimiviin silmänetäisyyksiin. Jos asennus on ekassa aseessa huono, niin korjaa asennuksen ja kohdistaa tähtäimen ekana kunnolla, niin ei tarvi venkslata noiden kanssa myöhemmin.

[demu]

Itse irroitin viime viikolla kiikaritähtäimen (Zeiss S3) jalustoineen (Audere Adversus) HK MR308:sta, ja laitoin alle 14mm korotuspalan (oli tähtäimen etureuna melkein kiskossa kiinni).

Muutoksen jälkeen koro oli pari senttiä alhaalla (150m matkalla, ja tuonkin laskin laskurin naksuina edellisen kerran 300m matkalta). Sivusuunnassa tuli tasaisesti 8/9 kummallekin puolelle (max. 1,5cm rajaviivasta). Muutama naksu oikealle ja ylös ja oli kohdallaan.

Kyllä tuota uskaltaisin jatkossakin irrotella jos on erityistä tarvetta.

[oho osu]

Juu, irrallaan se kiikari toki on nytkin. Mietin vain tuleeko turha reissu radalle, jos ei osu koko tauluun 150m matkalta. Mutta ilmeisesti on paljon toivoa. Täytyy ottaa punapistekin mukaan takataskuun.

[LSa]

Kyseessä on siis ihan normaalia kylmäkohdistusta edellyttävä asennus. Se riittää tauluun pääsyyn.

[HJu]

Itsellä 223 ja 308 arskojen välillä koro säilyi 150m samana mutta 308 vie sivulle sen verran paljon että kun 308 on kohdillaan niin vasenkätisellä 223 menee 25cm vasemmalta ohi. YMMV.

[oho osu]

Jos ampuisi ekasta 5lks noppavitosen tauluun? eli jonkun 10cm kulmista ja yhden keskelle. Pystyykö siitä päättelemään mistä menisi ohi? Matalan riskin aloitus. Oon joskus seurannut vierestä kun joku ampui 50 lks löytämättä taulua sillä kerralla (muuta kuin satunnaisesti). Yritin jotakin 30cm+30cm+30cm kävelyä ehdottaa, mutta piti päänsä, että kohta löytyy.

Itekin olen laittanut yli 70(?) lks löytämättä taulua, kun oli märkä savipenkka (plop!) ja kädensuojan ylipitkä ruuvi väänsi vahingossa piippua.

[Klpro]

Oma AR:näni ei ole alun alkaen niitä laadukkaimpia ja asiaan perehtyneiden mielestä piippulinja on vino, eli upperin ja piipun tasopinnat eivät olleet suoria keskenään. Ongelma näkyi n. 40 cm sivusiirtymänä tähtäinten vaihdossa aseesta toiseen. Kylmäkohdistus huolella ja taisin johonkin rustata tarpeellisen säädön sitten kun sen sai ampumalla selville. Laadukkaassa aseessa voi päästä 1Mrad sisään sivu&koro.

[J.J]

Varsinkin ar15:lla sen verran mitätön rekyyli, että valitsee minkä tahansa kiintopisteen taustavallista, ampuu siihen kerran ja katsoo penkan pölähdyksestä kuinka monta mrad pitää koroa ja sivua säätää, niin yleensä pääsee jo kasirinkiin yhdellä laukauksella. Loppu onkin vaikeampaa käymättä tauluilla kun taas nuo .224 reiät näkyy huonosti millään kiikaritähtäimellä jos mustan alueen puolelle jää 

[MOj]

Tässähän tulee ballistiikan lisäksi, kuinka aseen/piipun valmistaja on tehnyt työnsä. Eli kuinka tarkasti koneistusvaiheessa ja miten on tehty asiat, esim. piipun asemointi pesää ja vastinpintoja tehdessä. Ainoastaan kokeilemalla selviää.