308 tarkkuuslatauksen kehittäminen

[JaM7]

Lapua tai Norma hylsy.
10,85g Scenar.
N150 ruutia 2,90g.
COL Vihtavuoren 71mm.
Tämä lataus on Vihtavuoren oppaassakin, ja siinä latauksen perässä on iso A kirjain, joka on yhtä kuin accuracy.



Toimi ainakin omassa CTR Tikassa joskus aivan pirun hyvin tuo lataus.

Muistakaa puhdistaa muuten se piippu hyvin, jos olette jotakin uutta latausta kokeilemassa.
Likainen piippu voi antaa aivan väärää dataa.

Ja kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Esim jos saat hyvin käyvän patruunan jonkun vaimentajan kanssa, millä nyt sitten ammutkin.
Mutta jos otat sen vaimentajan pois ja laitat vaikka suujarrun, niin käynti on aivan toista luokkaa.
Miksi, no siksi että se piippu värähtelee eri tavalla, kun sen päässä oleva massa muuttuu.
Miettikää vaikka näitä tuner suujarruja, yhdessä asennossa ampuu yhtä reikää, säädät vaikka 5 mitta yksikköä, ja se käynti on on haulikolla olisi ammuttu.
Eli kun itse lataatte patruunaa, niin pitäkää se kombo sitten koko ajan sellaisena kun sitä patruunaa ammutte.
Myös vaimentajissa on todella paljon eroja.
Osa vaimentajista sotkee käynnin, osa sen parantaa.
Sitäkään ei saa selville kuin kokeilemalla.

Tämä muuttuva piipun vähättely oli erittäin hyvä pointti. Kannattaa testata vaikutus niin käynnin, kuin osumapistemuutoksen kohdalla eri komboilla.

Toimen mikä itseltä jäi mainitsematta, oli lämpötila, varsinkin ruuti. Voisi olla hyvä ajatus antaa piipun ja pesän jäähtyä. Lisäksi patruunaa pesään vasta, kun alkaa seuraavaa laukausta ampumaan. Ettei paisteta ruutia ja nosteta lähtöjä. Eritoten jos ei käytä 5-satasia ruuteja.

Testasimme tätä 550m maastoradalla muutaman asteen pakkasella. Pidimme viiden nopean laukauksen jälkeen seuraavaa patruunaa pesässä n. 10s. Patruunan lämpötila nousi n. 45C. Miten nopeasti ruudin lämpötila nousee mukana, jäi hivenen epäselväksi, mutta lähdöt nousivat N550 ja N565 ruudeilöa selvästi.

Infrapunalämpömittari siis lähtönopeusmittarin lisäksi mukaan pakkasille, mikäli arveluttaa vaikutus.

[KRG]

Tuo on ongelma itellä, ettei malta antaa aseen jäähtyä latauksen muuttuessa.
Se voi hyvä latauskin mennä pilalle, kun ase on kuuma ja piippu huutaa jo armoa, mutta kuski vain raippaa tarjoaa
Jostain katselin joskus, olikohan se joku jenkkipaja joka testasi aseita ja käyntiä, niin 5-laukauksen jälkeen oli 5-min tauko, jotta ase jäähtyi ja sitten ammuttiin se toinen 5-laukausta eri ruudilla.
Paras olisi kun olisi jossain penkissä, ettei kuskin virheet tule siihen tarkkuuteen.
Vaikka olisi nopeusmittari ja tasaista käyntiä vauhdissa, niin paperilla ei ole.
Tuossa voi olla syy se piippukoriste, koska eihän se luoti tiedä mitä siellä piipun nokassa on.
Toinen voi olla myös likainen piippu, vaikka kuulostaa vajakilta, mutta itse tämän kokeneena voin tämän alleviivata.
Mm viime kesänä Lapuan Maxrangea .260Rem testasin ja latausta etsin, niin tässä videossa
lähtönopeudet oli tasaisinta mitä varmaan ikinä ollu, mutta tarkkuus ei ollut pahvissa hyvä.

https://youtu.be/uqk_f4CIzYg?t=825

Nyt tuossa tuon piipun puhdistin pellille ja kävin tätä patruunaa tuolla kuormalla ampumassa, niin
paras 5-lk oli 7mm.
Joten putsatkaa piiput niin puhtaaksi kuin osaatte, ennen kuin menette uutta latausta kokeilemaan.
Pari kuulaa sinne penkkaan, ennen kuin varsinainen testi alkaa.
Nämä omia havaintoja.

JA älkää käyttäkö kaulasupistusholkkeja.
Syy, että se hylsy on joka latauksella erilainen.
Kun teette aina kokosupistuksen hylsyyn, niin se on aina, aina samanlainen ja toimii sitten
aina samalla tavalla.

[JaM7]

Jep. Aina puhdas piippu.

Ammun OCW-tyylisesti, viiden laukauksen sarjat. Jokaisesta sarjasta ensin ensimmäiset, sitten toiset jne. Minuutin jäähdyttely laukausten välissä. Lukko auki.

[Ippe69]

Itsellä latauksen haku on melko suoraviivaista ja tehokasta. Otetaan kolme neljä eri luotia ja paria eri ruutia. Niistä sitten kokeillaan yhdistelmiä ja mikä antaa parhaan käynnin niin siinä. Siitä haetaan painerajat ja sen jälkeen vähän tiputellaan annosta. Näitä piipun eliniän verran. Jos luoti/ruuti yhdistelmä ei käy niin todennäköisesti sitä ei saa kovin hyväkäyntiseksi.

3-5 laukauksen kasat kertovat jos lataus on huono, mutta eivät sitä onko se hyvä.

Jos haluaa latauspituudella/ruutiannoksella kikkailla niin muutos kannattaa olla iso. Pienet muutokset hukkuvat kohinaan alle 15 laukauksen kasoilla.

Tuosta hyvää kuunneltavaa aiheeseen liittyen:

www.youtube.com/watch%3Fv%3DQwumAGRmz2I&ved=2ahUKEwic5a-Lwp2SAxVKEBAIHQWZI8wQwqsBegQIFhAB&sqi=2&usg=AOvVaw2YMdI8KKt3CjaJ_2G9MlfQ

Minulla on sama tyyli ja hyväksi todettu.

Aiemmin tein tikapuutestejä joista yritin tulkita hyvää tai huonoa latausta 2-3 laukauksen perusteella. Ja sitten viiden laukuksen sarjoilla joista joskus tuli hyviä kasoja ja seuraavat hajosikin huomattavasti.
Mitään logiikkaa tuloksissa ei ollut. Ja miten olisi voinutkaan olla kun sattuman vaikutus oli niin suuri.

Sen kuitenkin huomasin että kun se ruuti ja luoti yhdistelmä oli aseeseen sopiva, tikapuutestissäkin tuli nätti kasa. Eli eri ruutimäärälläkin laukaukset osuivat hyvin lähelle samaa pistettä. Toki jos ihan taulukon alusta tappilatauksiin asti kokeili niin pientä siirtymää tuli.
Koskaan en löytänyt sellaista paljon puhuttua "nodea" jonka tarkkuutta olisin onnistunut todistamaan isommalla laukausmäärällä verrattuna johonkin isompaan tai pienempään lataukseen.

Ps. Linkki videoon ei avaudu.

Pps. Aseen puhdistukseen kiinnittäisin myös huomiota. Sen laiminlyönti voi heikentää tarkkuutta jonka sitten laittaakin latauksen piikkiin.

Ja vielä vinkkinä; Mulla on 3kpl 308 kivääreitä 4 eri piipulla ja niistä kaikki käy hyvin(~MOA 20 laukauksella@100m) 11g lockbase+N135 yhdistelmällä. Olen ladannut melko pitkäksi, muistaakseni 72,6mm. Pitäisi jossain välissä kokeilla että onko merkittävää eroa jos lyhentää cip-mittaan.

[oho osu]

Joo, ehkä Youtube-videon otsikko, tai siivottu linkki voisi toimia.

[Tikkatactoes]

Linkki korjattu!

[PoweredbyNiko]

Sanoisin että jos pitää sinne 1000m asti yltää ja aikoo pysyä lähellä CIP mittoja ja vihtavuoren taulukoita niin 10g scenarL varmaan paras vaihtoehto.

[PoweredbyNiko]

Lapua tai Norma hylsy.
10,85g Scenar.
N150 ruutia 2,90g.
COL Vihtavuoren 71mm.
Tämä lataus on Vihtavuoren oppaassakin, ja siinä latauksen perässä on iso A kirjain, joka on yhtä kuin accuracy.



Toimi ainakin omassa CTR Tikassa joskus aivan pirun hyvin tuo lataus.

Muistakaa puhdistaa muuten se piippu hyvin, jos olette jotakin uutta latausta kokeilemassa.
Likainen piippu voi antaa aivan väärää dataa.

Ja kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Esim jos saat hyvin käyvän patruunan jonkun vaimentajan kanssa, millä nyt sitten ammutkin.
Mutta jos otat sen vaimentajan pois ja laitat vaikka suujarrun, niin käynti on aivan toista luokkaa.
Miksi, no siksi että se piippu värähtelee eri tavalla, kun sen päässä oleva massa muuttuu.
Miettikää vaikka näitä tuner suujarruja, yhdessä asennossa ampuu yhtä reikää, säädät vaikka 5 mitta yksikköä, ja se käynti on on haulikolla olisi ammuttu.
Eli kun itse lataatte patruunaa, niin pitäkää se kombo sitten koko ajan sellaisena kun sitä patruunaa ammutte.
Myös vaimentajissa on todella paljon eroja.
Osa vaimentajista sotkee käynnin, osa sen parantaa.
Sitäkään ei saa selville kuin kokeilemalla.

Tunerit ja vaimentimet kannattaa myös testata vähän pidempään matkaan että mitä ne oikeasti tekee. 300m aika jees jo. Itsellä oli kaikki tuner säädöt yhtä reikää @100m, mutta @300m teki kahta kasaa. Käänsin pari pykälää ja taas oli kaikki 0,5moa kasassa.

[KRG]

Miten se luoti tietää sen matkan?
Mie oon varmaan tyhmä, mutta mie jos teen lataustestiä, niin se paperi on on 100m päässä.
Yleensä varmaan 100m moni sen tekee??
Jos se lataus ei käy 100m nätisti, niin millä ihmeen härvelillä se sitten siellä 300m olisi tiukemmassa nipussa?
Kun se luoti lähtee piipusta, niin sen linja on nopeuden ja sivutuulen määrittämä.
Eihän se nyt v..u voi rueta siellä matkalla säätymään, oli vaikka mikä turpajarru millä säädöillä.
Posse, pidetään nää hommat simplenä.

[Jokke Espoosta]

Lyhyesti sanottuna 100m kasa voi olla hyvä mutta levitä pidemmällä matkalla ainakin silloin jos lähtönopeudessa on isoa hajontaa. Lähtönopeuden vaihtelu ei vielä 100m matkalla näy pahasti, mutta kauemmas ampuessa tulee ongelmia.

Jos lähtönopeusvaihtelu on pientä ja 100m kasa hyvä niin sitten on jo vaikea nähdä miten menisi kovin pieleen kauemmas ammuttaessakaan... Ei se luoti tosiaan mutkia siellä kesken matkan tee. Eikä se tuneri pienennä lähtönopeusvaihtelua yhtään.

Litz oli tunereita johonkin kirjaansa testannut ja tullut siihen tulokseen että on käärmeöljyä. Ei ole tieteellistä selitystä miksi se vaikuttaisi, eikä testit näyttäneet että vaikuttaisi. Mulla ei ole asiaan vahvaa kantaa eikä omia lehmiä ojassa, eli jokainen uskokoon mihin lystää.

[MOj]

Tuneria käytettäessä jos "node" on kapea ja sd ei ole hallussa, vaikka 100m kävisi yhtä reikää, niin kasat leviää jo 300m. Sen takia myös tunerin kanssa ammuttaessa on tärkeää testata että pidemmälle matkallekin käynti pysyy linjassaan.

[Una]

Miten se luoti tietää sen matkan?
Mie oon varmaan tyhmä, mutta mie jos teen lataustestiä, niin se paperi on on 100m päässä.
Yleensä varmaan 100m moni sen tekee??
Jos se lataus ei käy 100m nätisti, niin millä ihmeen härvelillä se sitten siellä 300m olisi tiukemmassa nipussa?
Kun se luoti lähtee piipusta, niin sen linja on nopeuden ja sivutuulen määrittämä.
Eihän se nyt v..u voi rueta siellä matkalla säätymään, oli vaikka mikä turpajarru millä säädöillä.
Posse, pidetään nää hommat simplenä.

Tiukka rihlannousu voi ylivakauttaa luodin ja aiheuttaa sen kärkeen prekessiota lennon alkuvaiheessa, jolloin luoti kiertää spiraalimaisesti tangentin ympäri. Esim omassa 1:7" rihlatussa arskassa on tullut todettua kevyemmillä luodeilla useasti että 100-200 metriin ammuttaessa tulee usein pahviin suhteellisesti ja joskus jopa absoluuttisestikin isompaa kasaa kuin 300 metriin, johon mennessä luoti tuntuu vakautuvan uomiinsa.

[MK]

Ammunnassa teoria ja käytäntö ei aina mene yksiin.

Teoriassa lentoajan pidentyessä olosuhteiden vaikutus kasvaa ja käyntiä pitäisi sen takia testailla lyhyillä matkoille.

Käytännössä taas parhaan lopputuloksen saa kun testaa suoraan sille matkalle mihin aikoo patruunaa käyttää. 

[Ippe69]

Miten se luoti tietää sen matkan?
Mie oon varmaan tyhmä, mutta mie jos teen lataustestiä, niin se paperi on on 100m päässä.
Yleensä varmaan 100m moni sen tekee??
Jos se lataus ei käy 100m nätisti, niin millä ihmeen härvelillä se sitten siellä 300m olisi tiukemmassa nipussa?
Kun se luoti lähtee piipusta, niin sen linja on nopeuden ja sivutuulen määrittämä.
Eihän se nyt v..u voi rueta siellä matkalla säätymään, oli vaikka mikä turpajarru millä säädöillä.
Posse, pidetään nää hommat simplenä.

Tiukka rihlannousu voi ylivakauttaa luodin ja aiheuttaa sen kärkeen prekessiota lennon alkuvaiheessa, jolloin luoti kiertää spiraalimaisesti tangentin ympäri. Esim omassa 1:7" rihlatussa arskassa on tullut todettua kevyemmillä luodeilla useasti että 100-200 metriin ammuttaessa tulee usein pahviin suhteellisesti ja joskus jopa absoluuttisestikin isompaa kasaa kuin 300 metriin, johon mennessä luoti tuntuu vakautuvan uomiinsa.

Jos hajonta vaihtelee kuten tuossa sanoit, niin se tarkoittaa ettet ole testannut kunnolla.
Siksi pitää käyttää isoja laukausmääriä testikasaa ampuessa että saa toistettavan tuloksen.
Viiden laukauksen kasoilla voi tosiaan näyttää että 300 metriin ampuu pienempää nippua kuin 100 metriin vaikka kyse on vain sattumasta.
Litz on tuosta vaappumisestakin kirjoittanut. Jos uskomme häntä niin se on isompaa loivalla rihlannousulla ja tasaantuu reilusti alle sadan metrin piipunsuusta.
Eikä se missään vaiheessa ole niin suurta että tekisi isompaa kasaa 3x pidemmällä matkalla.

Jos ei tunnelia ole käytettävissä niin 100m on hyvä matka isojen kiväärien kanssa kun siinä tuulen vaikutus pysyy vähäisenä mutta hajontaa kuotenkin tulee sen verran että erottaa laukaukset toisistaan.
Kun käytetään kunnollista luotia ja sille riittävää rihlannousua niin ei se tarkkuus mihinkään mystisesti katoa.

[MK]

Jos ammutaan tasaperäistä luotia niin se on lyhyillä matkoilla ja hyvässä kelissä tarkempi. Veneperäinen luoti taas on paremman ulkoballistiikan takia parempi pitkille matkoille.
Ballistiikka on fysiikkaa ja sen voi laskea mutta se vaatii että lähtöarvot on tiedossa, olosuhteet on muuttuvia eikä niitä voi siihen laskentaan sisällyttää. 1000m matkalle mahtuu enemmän vaihtelua kuin 100m matkalle.

Lopputuloksen kannalta kannattaa pyrkiä sulkemaan pois kaikki tekijät joista tulee virhettä. Virhettä lisää myös se inhimillinen tekijä joka osin tiedostamattaan korjaa tuloksia mieleisekseen, hylkää testit jotka ei olleet mieleisiä ja keskittyy niihin jotka oli parempia. Pitäisi olla laboratorio-olosuhteet käytössä missä virhemarginaalit huomioidaan ja asiantuntija analysoi tulokset.

Suoraviivaisinta on testailla lataukset sille matkalle mihin sitä patruunaa kehittää. Tasaperäisiä luoteja kannattaa testailla lyhyelle matkalla ja veneperäiset pitkälle.