Projekti: Ensimmäisen tarkkuuslatauksen kehittäminen

[metsienmies]

Eikä noi ole tavan kotilataajalle joka ei ole NHL miljonääri mitenkään käytännöllisiäkään omasta mielestä.

Hornadyn metodilla ammutaan vähemmän kuin monella perinteisellä tavalla.
Kun yhtä luoti-ruuti yhdistelmää testataan vain yhdellä tai kahdella annoksella niin kokonaislaukausmäärä jää melko pieneksi vaikka yhteen kasaan ammuttaisiinkin isoja laukausmääriä.
Minäkin ennen metsästin sopivia noodeja, saattoi mennä rasiallimen luoteja ja edelleen jäi epävarmuus että miksi joskus toimii ja toisinaan ei.

Onko sinulla koskaan käynyt niin että tarkka lataus ei toimikaan jos siitä hieman muuttaa annosta johonkin suuntaan?

Ei ole niin, että käynti muuttuisi merkittävästi sillä tavalla että tarkka toimiva lataus ei toimisi ollenkaan, eli menisi yli 1moa. Nopeesti kurkkasin mitä sattu löytyy kun testasin 5c pakkasessa 136 scenaria 300m niin kasat oli 0.29moa, 0.46moa, 0.75moa, 0.29moa 0.3 grainin hypyillä. Samalla tulee vähän katottua kasan muotoa eikä pelkästään kokoa.

Kun ite päädyn lataukseen niin testaan yleensä +/- 0.3 grainin annokset samalla lähinnä selvittämään pysyykö POI samana vaikka vauhdeissa olisikin eroa, ja kuinka kasan koko pysyy. Sillä voi simuloida kuumaa ja kuivaa päivää sekä kylmää ja kosteeta. Ainakin Lasikulli vielä puhuu noodeista ja sanoo että on tilanteita, joissa hemmetin hyvin keskelle naputtava kasa voi 0.3 grainin lisäyksellä tai pudotuksella hypätä tai laskea sen 0.1-0.2mil jolloin kokonaishajonta pelkällä POI shiftillä on 0.2-0.4mil. Tuohon vielä kun laitetaan vauhtiero niin ongelmia voi tulla kisoissa. Kunhan POI pysyy paikallan niin vauhdin voi aina mitata ja tarvittaessa korjata.

[Jullimus]

Herra lasikullin ja kumppaneiden latausmetodit on varmasti toimivia, kunhan kalusto, ampuja ja kokemus on samalla tasolla. Äärimmäistä tarkkuutta vaativissa ampujalajeissa noilla herroilla on jo kaikki mahdolliset asiat jo etukäteen optimoitu. Piiput, pesät, komponentit, ampumatuet, tukit jne.

Tehdasaseella hyvän latauksen hakemisessa keskittyisin tuohon samaan asiaan mitä metsienmies kertoi, eli latauksen osumapisteen vakauteen eri olosuhteissa. Perusasioihin keskittymällä pääsee pitkälle. Jokin realistinen tarkkuusvaatimus kannattaa lataukselle asettaa, esimerkiksi omalla lintukiväärillä bipodi takapussi tuella ja valitulla latauksella olen ampunut 7x3 sarjan 150 metriin. Jos koko 21 laukauksen sarja on ollut 1 moa tai vähemmän niin olen ollut siihen tyytyväinen. 3 paukun kasojen keskiarvo on tällöin ollut 0,5 moa tai alle.

[TSa]

Ihan hyviä pointteja on tullut. On hyvinkin mahdollista, että erot latausten välillä ovat liian pieniä tällä kalustolla ja ampujalla löydettäväksi. Alkuoletus ehkä oli. että erot olisivat suurempia.

Tuo POI vakaus on myös tärkeää. Tuossa olisi varmaan kätevä analysoida kasan keskihajontaa, joka ottaa huomioon joka osuman ja antaa suoraan osumakeskipisteen. Itseasiassa tuo kasan keskihajonta olisi usein parempi kasan mitta kuin koko, joka kertoo vain vaihteluvälin ääripäät. On toki työläämpi laskea.   

[veeteetee]

Itse olen tehnyt kolme - ensimmäisen, viimeisen ja ainoan - kertaa testin, jossa ammuin 9 mm H&K MP5 -pistoolikarbiinilla 10x5 ls osumakuviot 50 ja 100 metriltä, mittasin jokaisen laukauksen iskemäkoordinaatit, laskin niille keskiarvot = OKP:n ja keskihajonnat ja sittemmin vielä CEP:n - Circular Error Probable - eli todennäköisen iskemähajonnan. Tulokset kertoivat todella paljon yhdistelmän tarkkuudesta, mutta työmäärä on hillitön, eikä sitä kukaan jaksaisi tehdä jokaiselle latauskokeilulle. Lopputulos olikin, että olen sittemmin käyttänyt mahdollisuuksien mukaan 5x5 ls testiä ja yhtä yhteistä taustataulua. Mutta, Jedem das Seine eli kukin taaplaa tyylillään ja uskossaan pitää olla luja

[KRG]

Silläkin on erittäin paljon vaikutusta mitä sulla on siellä piipun nokassa kun teet latausta.
On nimittäin vaimentajia ja jarruja, joiden kanssa on ollut joskus ihan mahotonta saamaan latausta niin, että se piirtäisi yhtä reikää.
Mutta sitten on taas vaimentajia, jotka toimii, oli mikä lataus vain, niin se wörkkii.
Esim SL5i on yksi niistä, jonka kanssa ei ole ollut ikinä ongelmia, se on vain ihan sika hyvä, ja se että se on täysin teräksinen, hitsattu, niin se ei pulttilukon tulinopeudesta säikähdä, jos ja kun vain ei ole
se 5/8X24 kierre piipussa, vaimentajan kanssa paljon kun ammutaan, niin tuo on ihan väärä kierre.
Jos ampuu sen 5 laakia ja käy taululla, se vielä toimii, mut jos sit ammutaan oikeasti 20 ptr vaikka yhtä soittoa, niin se ei kestä se piipunsuu sitä kuumuutta, oli sitten rosteri tai mustarautainen se piippu.
Se vaimennin kuumuu ja kuumentaa sen piipunsuun ja kun se kuumuus on riittävä, se piipun suu aukee ihan hitusen verran, ja kohta on osumat jossain muualla, kuin mihin ristikko osoittaa.
Olen tämän huomannut ja todennut 3 aseella.
Tämä loppui kun teetätin 18x1 kierteet, nyt on joka ritsassa 18x1, ja loppui se viskely.
Sen myös huomannut, ettäö jos on pitkä piippu ja pitkä vaimennin, niin se on yksi tekijä, joka tekee
äkkiä haasteita.
Mitä lyhyempi vaimennin, sen lyhempi on se värähtelystä tuleva aalto, ja piippu on rauhallisempi, sama koskee
painoa, kevyempi vaimennin on rauhallisempi, ja piipun värähtelyyn vähemmän vaikuttava.
Nämä ovat omia havaintojani, mitä on tullut huomattua.

[TSa]

GRT:ssä olikin näköjään jo työkalu, joka tekee kaiken tuon mitä meinasin. Ei mennyt montaa minuuttia ton lapun analysointiin.You cannot view this attachment.

[KRG]

2,82 ja 2,84 mainiota käyntiä.

[metsienmies]

Oma havainto taas ollut noilla bull barrel kisakangilla, että mitä painavampi laite nokalla on (raskas vaimennin, botnia jarru) sen nopeammin ase rauhottuu kun se massa tekee työtä siinä ohessa.

Oli mielenkiintoista kuunnella Cortinan uusinta podcastia missä Jim Borden oli vieraana. Jos haluaa mahdollisimman hyväkäyntisen piipun jossa on mahdollisimman pitkä "tuuni-ikkuna" (eli mahdollisimman tunteeton latausvaihtelun, lämpötilan jne suhteen) niin parhaita profiileja siihen on esim no7, joka on suorakaartio loppuen noin 23.6mm paksuuteen piipun suulle, koska toi profiili rauhottaa värähtelyä. Suorissa paksuissa kangeissa joissa ei ole mitään profiilia taajuus on korkea. Samaan ideaanhan ne structured piiputkin perustuu