Projekti: Ensimmäisen tarkkuuslatauksen kehittäminen

[TSa]

Tarkoituksena on lähteä etsimään hyvää tarkkuuslatausta omalle Tikka tac A1 24" kiväärille kaliberissa 6,5 Creedmoor. Tehdaspaukuista Sako Range käy kiväärissä n. 1 MOA ja Lapuan 8,8g Scenar n. 0,5 MOA kasaa. Tuo Lapuan paukku maksaa kuitenkin yli 3€/kpl, joten lataamaanhan tässä joutuu. Latauksen käyttötarkoitus on harjoittelu <500 m matkoilla ja mahdollisesti linnustus. Ei olla siis kehittämässä mitään 1000m kisapaukkua - vielä.     

Latausvermeet on siis hommattu ja kokemusta jälleenlatauksesta on yhteensä alle 100 patruunan verran. Olen harjoitellut enimmäkseen kerran ammutuilla Sakon hylsyillä laitteiden käyttöä ja latausprosessia. Jotain ihan hyviä 0,5 moa:n kasojakin sain jo aikaseksi noilla harjoituspaukuilla, mikä oli ihan rohkaisevaa, koska kyseessä ei ollut varmasti mikään optimilataus. Nyt kun lataamisen perusteet alkaa olla hallussa on aika siirtyä käyttämään laadukkaampia komponentteja ja aloittaa latauskehitys.

Nettihän on täynnä tietoa ja sitä on yritetty nyt imeä ja suodattaa soveltuvin osin paikkaamaan kokemuksen puutetta. Aloittelevalle on haasteellista löytää kaiken tiedon seasta se olennainen. Sen takia tätä nyt kirjoittelenkin, koska moni muukin jälleenlatausta aloitteleva varmaan painii samojen ongelmien kanssa. Tiedän, että täältä löytyy kokeneita lataajia, jotka voivat auttaa sitten viimeistään projektin lähtiessä raiteilta.

Ketään ei ole tarkoitus tällä kokemuksella neuvoa mutta koitan silti perustella alla omia valintojani. Jos joku haluaa samaa kokeilla, en kai sitä estämäänkään pysty.

Komponentit:

Hylsy: Lapua SR. Tätä ei tarvinnut paljon miettiä. Lapuan hylsyt on maailmalla laadukkaiksi todettu ja saatavuus on hyvä.

Nalli: Fiocchi SR. Valintaa nallin osalta ohjasi lähinnä saatavuus. Muita vaihtoehtoja olisi Fiocchi SR magnum tai CCI 450.

Ruuti: VV N555. Monella on ruudista hyviä kokemuksia ja onhan se VV:n mukaankin nimenomaan tälle kaliiberille suunniteltu - aika itsestään selvä valinta ensimmäiseksi ruudiksi.

Luoti: Scenar-L 8,8g. Kyseinen luoti valikoitui ensimmäiseen latauskokeiluun, koska siitä on jo kokemusta Lapuan tehdaspaukun osalta. Eli tiedän jo, että kyseinen luoti toimii omassa aseessa. Myös latauspituus on kopioitu Lapuan latauksesta: 70,65 mm.

Latauskehitys:

Tähän löytyykin sitten vaikka mitä metodia kuten OCW ja Ladder-menetelmät. Osa ampuu 1 paukun per lataus ja joku toinen 10. Yksi analysoi kasan kokoa, toinen osumapistettä ja kolmas ampuu penkkaan analysoiden vain sd/es -lukemia. Kaikille menetelmille varmaan löytyy tarkoituksensa mutta näistä pitäisi osata valita sitten itselle sopiva.

Päädyin ampumaan ensimmäiseen kierrokseen 6 eri latausta ja 4 laukausta / lataus. Perusteluna on, että 4 laukauksen näytteestä voi jo tehdä suuntaa-antavia päätelmiä kasoista ja nopeuksista. Pitää olla aikamoinen luotto omaan latausprosessiin ja ampumasuoritukseen, jos meinaa tehdä päätelmiä 1-2 laukauksen perusteella, kuten osa menetelmistä neuvoo. Toisaalta, yli 30 tarkan laukauksen ampuminen yhteen sessioon alkaa olla ainakin itselle aika maksimi, ja aikaakin kuluu kun odottaa piipun jäähtymistä.

Latauksiksi valitsin 2,78 g, 2,8 g, 2,82 g, 2,84 g, 2,86 g ja 2,88 g. Jostain kuullun teorian muukaan, johon nyt ei ole mitään lähdettä heittää, tarkkuusnoodit toistuvat syklisesti n.3% välein.  Valitussa latausikkunassa ruutimäärä kasvaa 3,6% minimilatauksesta maksimiin. Jos teoria siis pitää paikkansa, pitäisi tähän latausikkunaan osua vähintään yksi noodi (ehkä kaksi, jos ne osuvat ääripäihin).


Ja tässä ne nyt sitten on, latauskehityksen ensimmäisen kierroksen tulokset:
You cannot view this attachment.You cannot view this attachment.

1 taulun voi sivuuttaa, siihen on ammuttu vain Sako Rangella kaksi lämmittelylaukausta. Käsilataukset alkaa taulusta 2 ja kaikki on siis 4 laukauksen kasoja.

1.kierroksen analysointia:

Äkkisältään näyttäisi, että tuossa 3% teoriassa voisi olla jotain perää. 2,82...2,84 g alue erottuu sekä taulusta että nopeusdatasta ja hajonta kasvaa "noodin" molemmin puolin. Teoriassa seuraavan noodin pitäisi löytyä jostain 2,9...2,92 g paikkeilta. Tällä hetkellä ei ole kuitenkaan halua lähteä seikkailemaan tuonne kun VV taulukkomaksimi on 2,86 g. Tauluja tutkiessa on syytä huomioida, että ammunta on tehty bipodilla ja takapussilla semi-tukevan pöydän päältä. Sisempi valkoinen rengas on n.1 moa. Pienin kasa on 6 mm (2,82 g) ja suurin 21 mm (2,78 g).

Suunnitelma on seuraavaksi lähteä haravoimaan tuota noodia tarkemmin esim. latauksilla 2.81, 2,82, 2,83, 2,84, 2,85 g. Tarkoituksena testata saako tulokset toistettua ja miten laaja noodi on?

  Round count so far: 24

[MTä]

Hyvää settiä. Kiitos.

Pari tarkentava kysymystä.

1. Miten valitsit lataukset? Vihtavuoren oppaasta haarukka?

2. Mittasitko hylsyjen tilavuutta?

3. Simuloitko/laskitko latauksia millään ennakolta?

[Jullimus]

onhan se VV:n mukaankin nimenomaan tälle kaliiberille suunniteltu - aika itsestään selvä valinta ensimmäiseksi ruudiksi.

Ruudinvalinta pitäisi kyllä ensisijaisesti perustua valitun luodin, piipunpituuden ja käyttötarkoituksen mukaan, eikä sen perusteella mihin kaliperiin se suunniteltu, mutta tuo n555 on toimiva valinta 8,8g luodille ja 24" piipulle.

Sellainen varoituksen sana Fiocchin sr nalleista, että kaverin kokeiluissa nollakelissä ei n550 ruudilla riittänyt sytytys noissa. Nalli palo kyllä mutta kuula jäi hylsyyn ja ruutiannos muutti hylsyssä väriä ja paakkuuntui. Triplaviitosessa voi toimia eri tavalla, mutta suosittelen tymäkämpää nallia. Muillakin on ollut tuota viivelähtö ongelmaa triplaviitosen kanssa joidenkin pikkunallien kanssa. Isonalli patruunaksi tuo 6,5 creedi on kuitenkin alunperin suunniteltu.

Tuostapa on hyvä lähteä jatkojalostamaan lisää.

[Ippe69]

Tätä videota on tullut paljon jaettua ja taas jaan.
https://youtu.be/QwumAGRmz2I?si=Hw7JM-Nue7eLUqfY
Itsekin joskus hain tikapuutesteillä sitä oikeaa latausta pienillä muutoksilla. Lopulta aina kävi niin että kun luoti ja ruuti olivat aseeseen käyviä niin ei sillä latauksella ollut mitään merkitystä muuten kuin että pysyi paine sallituissa rajoissa.
Toki usein muutaman laukauksen hyvän kasan perusteella erehtyi sopimatontakin yhdistelmää uskomaan hyväksi, mutta isommalla laukausmäärällä totuus paljastui.

Tuo aloittajan testi toimii hyvänä esimerkkinä pienen laukausmäärän aiheuttamasta harhasta.
Parhaan ja huonoimman kasan ero on valtava vaikka lataukset hyvin lähellä toisiaan.
Jos lataat ja ammut molempia latauksia sellaisen määrän että satunnainen vaihtelu jää vähäiseksi (esim 20lks) niin molemmilla saa käytännössä samanlaisen kasan ja nopeushajonnan. Olettaen että ampuja ampuu molempiin yhtähyvin.

[veeteetee]

Olen täsmälleen samaa mieltä Ippe69:n kanssa.

Jos esimerkin parhaaksi ja huonoimmaksi tuomittua latausta ampuisi vaikkapa 30 ls kumpaakin, niin en yllättyisi, jos tuloksena olisi kaksi samanarvoista - ei välttämättä kuvion kokona, vaan keskihajontana - osumakuviota. Olisiko kokeilun paikka?

[TSa]

Hyvää settiä. Kiitos.

Pari tarkentava kysymystä.

1. Miten valitsit lataukset? Vihtavuoren oppaasta haarukka?

2. Mittasitko hylsyjen tilavuutta?

3. Simuloitko/laskitko latauksia millään ennakolta?

1.Suurin lataus on valittu läheltä VV oppaan maksimia. Latausikkunan levevydeksi halusin vähintään tuon 3%. Ruutiannostelijan resoluution on 0,01g ja laukausmäärän sessiota kohden pitää pysyä järkevänä. Siitä nuo lataukset valikoitui.

2. En mitannut tilavuutta.

3. Olen kokeillut GRT:llä simuloida latausta mutta ei ole siihen kovaa luottoa vielä.


Jos kaikki on pelkkää satunnaishajontaa, niin sittenhän tästä tulee helppoa kun lataus on jo käytännössä valmis. Kukaan ei varmaan usko 4 laukauksen kasoja tilastollisesti päteviksi, mutta ne voivat osoittaa oikeean suuntaan esim.70-80% varmuudella, ollettaen että latausten välillä todella on eroja; tämä on tässä yhteydessä oleellinen hypoteesi. Aika moni väittää, että eroja on. Toisaalta, jos tuloksia ei pysty toistamaan, niin tulos sekin on.   

[HJu]

Kun kokeilee kaikki ruutipainot 5x5 lks kasoilla ja vielä esimerkiksi neljällä latauspituudella ja parilla ruudilla eri keleissä niin voikin jo tilata uuden piipun ja aloittaa alusta :-)

Tosiasia on että TA-hommiin 1 Moan kasat riittää hyvin. PRS:ään pienempi on aina parempi.

Kun löytää itselleen hyvän latauksen niin se riittää. Ei sitä tarvitse muille todistaa.

[Ippe69]

Hyvää settiä. Kiitos.

Pari tarkentava kysymystä.

1. Miten valitsit lataukset? Vihtavuoren oppaasta haarukka?

2. Mittasitko hylsyjen tilavuutta?

3. Simuloitko/laskitko latauksia millään ennakolta?

Jos kaikki on pelkkää satunnaishajontaa, niin sittenhän tästä tulee helppoa kun lataus on jo käytännössä valmis. Kukaan ei varmaan usko 4 laukauksen kasoja tilastollisesti päteviksi, mutta ne voivat osoittaa oikeean suuntaan esim.70-80% varmuudella, ollettaen että latausten välillä todella on eroja; tämä on tässä yhteydessä oleellinen hypoteesi. Aika moni väittää, että eroja on. Toisaalta, jos tuloksia ei pysty toistamaan, niin tulos sekin on.   

Tuo 70-80% varmuus on erittäinkin helppo osoittaa vääräksi. Nyt sinulla on 6mm kasa ja 21mm kasa lähes samalla latauksella. Ero 3,5 kertainen.
Kun toistat testin niin saat täysin eri tuloksen.
Ja kyllä kuvan perusteella uskon että sinulla on lataus valmiina. Itse en kuitenkaan katsoisi yksittäisiä kasoja vaan arvioin miltä näyttäisi nuo kaikki yhdistettynä yhdeksi kasaksi. Se olisi edelleen alle kulmaminuutin.

Hornadyllä on paljon muitakin aiheeseen liittyviä podcasteja ja he ampuvat piippuja loppuun eri asioita testatessa. Vieläpä labraolosuhteissa ja hyvin dokumentoiden.

Yleisesti tarkkuutta testatessa on parempi ampua yksi 25 laukauksen kasa kuin 5x5 kasoja koska jälkimmäisessä on enemmän tilastollista hajontaa. Tokihan ne voi kalvon läpi piirtämällä tai ohjelmallisesti yhdistää eikä välttämättä ampua samaan läjään. Silloin saa selville todellisen tarkkuuden sekä osumakeskipisteen. Ja aina parempi mitata keskihajontaa kuin kasan kokoa jonka voi yksi huono laukaus pilata.

[TSa]

Tuo 70-80% varmuus on erittäinkin helppo osoittaa vääräksi. Nyt sinulla on 6mm kasa ja 21mm kasa lähes samalla latauksella. Ero 3,5 kertainen.
Kun toistat testin niin saat täysin eri tuloksen.
Ja kyllä kuvan perusteella uskon että sinulla on lataus valmiina. Itse en kuitenkaan katsoisi yksittäisiä kasoja vaan arvioin miltä näyttäisi nuo kaikki yhdistettynä yhdeksi kasaksi. Se olisi edelleen alle kulmaminuutin.

Nooditeorian perusteella tuo 1% ero latauksessa on jo iso. Noodin ja antinoodin välillä on teorian mukaan n.1,5% ero. Data ei hypoteesia vielä todista mutta nollahypoteesin (puhdas satunnaishajonta) julistaminen samasta datasta on yhtälailla hurja väite. Näkisin että minulla on nyt 24 laukausta maksanut vihje, joka kannattaa tarkistaa mutta saattaa osoittautua vääräksi. Pahimmassa tapauksessa minulle jää silti about Lapuan tehdaslatauksen veroinen käsilataus.

Tarkoitus olisi myöskin löytää se hyvä lataus ennenkuin piippu on ammuttu loppuun ja tili on tyhjä.

[HJu]

Jos on eri mieltä niin kirjoittaa juurta jaksaen miten itse toimii. Yleisö voi sitten valita mitä metodia pitää parempana ja pitää senkin omana tietonaan.

Itse olen luopunut 1000lks kasakehittelysessioista. Kun löytyy hyvä lataus niin sitä ammun seuraavat 10 vuotta. Elämä on liian lyhyt kasanysväykseen ei-kasakivääreillä.

Itse viitsi nykyään paljoa neuvoa kun lopputulos on yleensä paha mieli kaikille osapuolille. Tämä näin yleisenä huomiona keskustelun sävystä.

[Ippe69]

Ei kai nollahypoteesin julistaminen teoriasta ole hurjaa jos sitä ei kukaan ole pystynyt todistamaan oikeaksi?
Jos oikeasti olisi olemassa noodi jossa hyvän ja huonon latauksen ero on 1,5% niin eihän sitä todellisuudessa pystyisi kuitenkaan hyödyntämään koska komponenttien, latausprosessin, lämpötilan jne vaihtelu vaikuttaa jo sen verran ja enemmänkkn.

Mulla tämä lataustyyli on vain vähentänyt laukauksia. Kokeilen yhtä ruuti/luoti-yhdistelmää jostain turvallisesta kohtaa. Kun rata on pihalla niin teen usein alkuun pienen sarjan. Jos näyttää hyvältä niin ammun lisää samaan kasaan. Jos näyttää kohtalaiselta niin voin kokeilla muuttaa latauspituutta, mutta siinäkään on turha odottaa isoja muutoksia taululla pienellä säädöllä.
Jos näillä saa hyvää käyntiä esim 20 laukauksella niin mahdollisesti kovennan latausta jos nopeudet ei ole odotusten mukaisia. Samoin toisinpäin jos alkaa painemerkkejä tulemaan. Koskaan se tarkkuus ei ole tuolla latauksen muuttamisella kadonnut tai löytynyt.
Jos jo alkuun näyttää huonolta eikä latauspituuden reilulla muuttamisella korjaannu niin sitten ei auta kuin ruudin tai luodin vaihto.

Hornadyllä on yksi jakso pelkästään latauksen hakemisesta, suosittelen sitä(kin).

[KRG]

Jos on eri mieltä niin kirjoittaa juurta jaksaen miten itse toimii. Yleisö voi sitten valita mitä metodia pitää parempana ja pitää senkin omana tietonaan.

Itse olen luopunut 1000lks kasakehittelysessioista. Kun löytyy hyvä lataus niin sitä ammun seuraavat 10 vuotta. Elämä on liian lyhyt kasanysväykseen ei-kasakivääreillä.

Itse viitsi nykyään paljoa neuvoa kun lopputulos on yleensä paha mieli kaikille osapuolille. Tämä näin yleisenä huomiona keskustelun sävystä.

Täysin samaa mieltä.
Itse olen löytänyt erittäin hyvän käynnin 6.5 Creedmoorissa ja .260Rem niillä latausmitoilla mitkä
on Vihtavuoren oppaassa.
Ruutikuorma kun on oikea, niin se patruuna käy kyllä aivan pirun hyvin.
Sekin rihlankosketus mittahan muuttuu joka piipussa kun sillä on X määrä ammuttu.
Se ylimeno kuluu ja vetäytyy sinne piipun reikään päin, ja mitä enemmän ammut, sitä nopeammin se tapahtuu.
Itsekkin joskus sen jahdin tein, tulin VV oppaan mittoihin takaisin, niin loppu kärpäset taululta ja
hylsyt ja nallitaskut kestäneet.
Eikö tarvitse pelata työntömitan kanssa koko aikaa.
Pari dummy rundia tekee tietylle toimivalle patruunalle, niin se on helppo sitten seuraavalla kerralla
tehdä sitä patruunaa mikä toimi.

Tuosta pienestä nallista 6.5 Creedmoorista tein talvella videota.
Ostin Gecon pientä kiväärin nallia, kun alkoi CCI 450 ja Federal GM loppua, niin
jotain oli saatava tilalle, niin Gecoa sain.
Tässä video siitä ja eka testistä talvella, tänä vuonna tehty.

Magtech 7 1/2 osoittautui toimivaksi nalliksi talvellakin, eikä ole älyttömän hintaista.

Ja sitten oli vielä kolme pientä nallia pakkastestissä.
Magtech, CCI450 ja Federal GM.

Itse käytän 6.5 Creedmoorissa nykyään joka luodilla Tripla-5 ruutia, se nokeaa piipun suun, mutta toimii
erinomaisesti, pakkasella ja helteellä.
7,8g ja 8,8 Scenar-l, 8g ja 9g Scenar sekä uusi MaxRange.

[metsienmies]

Keith Glasscockilla, tuttavallisemmin kaveripiirissä hra Lasikullilla on erinomainen video latauskehitysmetodeista, sekä samanlaisia löytyy mm Erik Cortinalta. Noi Hornan podcastit on ihan hauskoja massatestausteorioita, mutta kun opettelevat tekemään A-Tip luoteja alle 2% bc vaihtelulla (bergerillä on alle 1%, ja jos testeissään tulee 1% tai enemmän niin jotain on pielessä ja muuttavat valmistusprosessia) niitä ehkä jaksais kuunnellakkin enemmän. Eikä noi ole tavan kotilataajalle joka ei ole NHL miljonääri mitenkään käytännöllisiäkään omasta mielestä.

Oma prosessi on semi simppeli ja sillä on 4 eri piipulla päästy aikalailla 0.5moa käyntiä kutittelemaan: latauspituus aikalailla 0.5mm hypyllä eli pitkälti niin että luodin veneperä alkaa neck shoulder junctionin kohdalta jolloin käytännössä luoti on kaulassa max pituudeltaan ilman että luoti menee turhaan palotilaan. Ruutina sellainen että 95-97% taulukkomaksimista saa vauhit mitä tavoittelee ja täyttöasteeks mahdollisimman lähelle 100%, ihan pieni compressiolatauskaan ei ole tähän mennessä haitannut.


https://youtu.be/cQ93FL94T-I?si=8SMtja5RR4aCMMZA

[VTT]

Millainen vaaka aloittajalla on käytössä ja miten prosessoit ammutut hylsyt?

[Ippe69]

Eikä noi ole tavan kotilataajalle joka ei ole NHL miljonääri mitenkään käytännöllisiäkään omasta mielestä.

Hornadyn metodilla ammutaan vähemmän kuin monella perinteisellä tavalla.
Kun yhtä luoti-ruuti yhdistelmää testataan vain yhdellä tai kahdella annoksella niin kokonaislaukausmäärä jää melko pieneksi vaikka yhteen kasaan ammuttaisiinkin isoja laukausmääriä.
Minäkin ennen metsästin sopivia noodeja, saattoi mennä rasiallimen luoteja ja edelleen jäi epävarmuus että miksi joskus toimii ja toisinaan ei.

Onko sinulla koskaan käynyt niin että tarkka lataus ei toimikaan jos siitä hieman muuttaa annosta johonkin suuntaan?