Latausprosessisi - millaiseen tarkkuuteen pyrit ja miten?

[metsienmies]

Esimerkki oli vain nopeasti kirjoitettu kärjistys kirvoittamaan keskustelua siitä kuinka määritetään että patruuna/lataus olisi tarkempi kuin itse ase, sillä tarkkuus on aina näiden yhdistelmä. Joskus voi myös latausta joutua pikkusen hieromaan piipun eliniän aikana jotta max käynti säilyy. Ainakin ennen f-class miehet teki latauspituus testiä 3 eri pituudella aina n 100lks välein, nykyään taitaa mm Cortina skipata tämän vaiheen oman tunerinsa ansiosta.

Omat lataukset menee suht helposti siihen 0.5moa/5lks perusreseptillä, latauspituus sellanen 0.5mm irti rihloista ja ruutia sen mukaan kuin haluaa vauhtia, nykyään tähtään neesmoorilla 850ms vauheille.

Kun hankin pari v sit luodinpoistoholkin testasin huvikseen norman 308win match paukulla mitä käy kun latauspituuden muuttaa 0.2mm irti rihloista. Sellasta 0.5-0.7moa tehdaskäyntiä käyvä paukku muuttui 0.2-0.3moa.

[J.J]

Esimerkki oli vain nopeasti kirjoitettu kärjistys kirvoittamaan keskustelua siitä kuinka määritetään että patruuna/lataus olisi tarkempi kuin itse ase, sillä tarkkuus on aina näiden yhdistelmä. Joskus voi myös latausta joutua pikkusen hieromaan piipun eliniän aikana jotta max käynti säilyy. Ainakin ennen f-class miehet teki latauspituus testiä 3 eri pituudella aina n 100lks välein, nykyään taitaa mm Cortina skipata tämän vaiheen oman tunerinsa ansiosta.

Omat lataukset menee suht helposti siihen 0.5moa/5lks perusreseptillä, latauspituus sellanen 0.5mm irti rihloista ja ruutia sen mukaan kuin haluaa vauhtia, nykyään tähtään neesmoorilla 850ms vauheille.

Kun hankin pari v sit luodinpoistoholkin testasin huvikseen norman 308win match paukulla mitä käy kun latauspituuden muuttaa 0.2mm irti rihloista. Sellasta 0.5-0.7moa tehdaskäyntiä käyvä paukku muuttui 0.2-0.3moa.

Vastaavaan törmännyt itse, että monesti tehdaslatauksia tunaamalla latauspituutta muuttamalla (pääasiallisesti aina kasvattamalla) käyntiä voi saada parannettua sen max. 0.5moa (esim 1moa --> 0.5moa). Sen sijaan jos pyöritään latausikkunan min/max välillä, juurikaan ei vastaan ole tullut tilanteita, että moan tai yli heittoja saa aikaan käynnissä pelkästään yhtä faktoria muuttamalla, ellei se ole ruutilaadun tai luodin vaihtaminen.

[EVä]

Rasvaus, täyssupistus, nallitaskun puhdistus, myllytys, nallitus käsinallittemella, ruuditus ja luoditus. Aikaisemmin haettu lataukset käyttämilleni aseille. Kaliibereina .222 Rem., 7,62x39, .308 Win.,
7.62x53 R, .358 Win., 9.3x62. Eniten käytetty .308 Win , siinä jaettu hylsyt 2 erään siten että kun toinen erä loppumassa niin valmiiksi nallitetut hylsyt ladataan ja otetaan käyttöön kun toinen erä loppuu ja loppuvan erän hylsyt menee supistukseen ja nallitukseen. Erässään varmaan toista tuhatta hylsyä, Sakon. Lapuan hylsyt metsästys käytössä ja ne on punnittu ja niissäkin pieniä eroja painoissa ja saman painoiset sitten eritelty eri käyttöön, linnustukseen ja hirven pyyntiin. Lapuan hylsyt tasalaatuisia mutta saapahan mielen rauhan kun värkkäilee niiden kanssa. Sakon hylsyt pystyammunnassa, hirvenjuoksu, mutta niissäkin hylsyt on jaettu kantaleimojen mukaan ja vialliset hylsyt poistuu jos kaula halkeamia tai jotain vikaa tai lataus kerrat tulleet täyteen niin erä vaihtuu, ja uusi erä odottamassa käyttöä nallitettuna. Ruutilaatuja liian monta eli niitä pitäisi vähentää, eli tutkia lataustaulukoita tarkemmin.

[Jokke Espoosta]

Tässä muuten PRS-puolella ilmeisesti jonkin sortin maailmanmestaruuksiakin voittaneen ukkelin nimeltä Austin Buschman latausprosessi: https://precisionrifleblog.com/2023/06/25/the-prs-champs-load-data-reloading-process-austin-buschman-shooter-spotlight-part-3/ Minusta PRS-puolelta saattaa olla opittavissa hyödyllisiä asioita TA-hommiin ja muutenkin tarkasta ampumisesta kiinnostuneille.

Lyhyesti sanottuna:
-Ei usko että neck tension vaikuttaa eikä murehdi asiasta
-Ei tiedä paljonko on matkaa rihloihin; ei usko että vaikuttaa
-Ei trimmaa hylsyjä
-Ei putsaa liekkireikiä
-Ei sorttaa hylsyjä
-Ei koskaan muuta lataustaan; on käyttänyt samaa latausta viimeisten 10-15 piipun eliniän
-Ei sorttaa luoteja
-Käyttää välillä eri nalleja ilmeisesti lataustaan muuttelematta
-Käytössä Lee 4-hole turret press.

Erona useimpiin meistä on että ase on huippuluokan kisavehje, mutta siitä huolimatta ihan silmiä avaava artikkeli.

[MOj]

Tässä muuten PRS-puolella ilmeisesti jonkin sortin maailmanmestaruuksiakin voittaneen ukkelin nimeltä Austin Buschman latausprosessi: https://precisionrifleblog.com/2023/06/25/the-prs-champs-load-data-reloading-process-austin-buschman-shooter-spotlight-part-3/ Minusta PRS-puolelta saattaa olla opittavissa hyödyllisiä asioita TA-hommiin ja muutenkin tarkasta ampumisesta kiinnostuneille.

Lyhyesti sanottuna:
-Ei usko että neck tension vaikuttaa eikä murehdi asiasta
-Ei tiedä paljonko on matkaa rihloihin; ei usko että vaikuttaa
-Ei trimmaa hylsyjä
-Ei putsaa liekkireikiä
-Ei sorttaa hylsyjä
-Ei koskaan muuta lataustaan; on käyttänyt samaa latausta viimeisten 10-15 piipun eliniän
-Ei sorttaa luoteja
-Käyttää välillä eri nalleja ilmeisesti lataustaan muuttelematta
-Käytössä Lee 4-hole turret press.

Erona useimpiin meistä on että ase on huippuluokan kisavehje, mutta siitä huolimatta ihan silmiä avaava artikkeli.

Erikoinen lähestymistapa ja jokainenhan taaplaa tyylillään. Sanoisin kuitenkin että listasta löytyy yseampia kohtia, joilla on satavarmasti vaikutusta kun puhutaan kaiken potentiaalin ulosmittaamisesta sekä vaikutuksesta tarkkuuteen.

[Jokke Espoosta]

Samaa mieltä että yllättävä lähestymistapa. Uskon myös että vaikuttaa jos tarkoitus on ulosmitata kaikki tarkkuuspotentiaali, mutta jos tarkoitus on voittaa maailmanmestaruus niin se näköjään onnistuu vähemmälläkin hinkkaamisella ja ulosmittaamatta kaikkea tarkkuuspotentiaalia...

[Jarmando]

Siinäpä dilemma, kun pitää vielä miettiä että jonkun kulmaminuutin-osan tarkkuutta uhraamalla, lataamosta vapautuneen ajan voi hyödyntää tehokkaammin lajitreenillä...

[ttimonen]

Tässä muuten PRS-puolella ilmeisesti jonkin sortin maailmanmestaruuksiakin voittaneen ukkelin nimeltä Austin Buschman latausprosessi: https://precisionrifleblog.com/2023/06/25/the-prs-champs-load-data-reloading-process-austin-buschman-shooter-spotlight-part-3/ Minusta PRS-puolelta saattaa olla opittavissa hyödyllisiä asioita TA-hommiin ja muutenkin tarkasta ampumisesta kiinnostuneille.

Lyhyesti sanottuna:
-Ei usko että neck tension vaikuttaa eikä murehdi asiasta
-Ei tiedä paljonko on matkaa rihloihin; ei usko että vaikuttaa
-Ei trimmaa hylsyjä
-Ei putsaa liekkireikiä
-Ei sorttaa hylsyjä
-Ei koskaan muuta lataustaan; on käyttänyt samaa latausta viimeisten 10-15 piipun eliniän
-Ei sorttaa luoteja
-Käyttää välillä eri nalleja ilmeisesti lataustaan muuttelematta
-Käytössä Lee 4-hole turret press.

Erona useimpiin meistä on että ase on huippuluokan kisavehje, mutta siitä huolimatta ihan silmiä avaava artikkeli.

Oletan että on tehnyt testejä latauspituudesta ja ampuu sen mukaan, ei siis vain tiedä onko puolen- vai kahden millin päässä ?
Kyllähän se on erittäin paljon vaikuttava seikka kun aletaan latauspituutta muuttamaan.

[HJu]

Jotkut PRS-ampujat ovat luopuneet rihlakosketuksen jahtaamisesta tai jonkin 0,3mm hypyn rihloihin vakiona pitämisestä. Monet luodit lentää ihan ok oli hyppy 1mm tai 2mm. Tästä on se etu että ei tarvitse jatkuvasti säätää latauspituuksien ja ruutipanosten kanssa jolloin voi paremmin keskittyä harjoituksiin ja kisoihin.

[J.J]

Jotkut PRS-ampujat ovat luopuneet rihlakosketuksen jahtaamisesta tai jonkin 0,3mm hypyn rihloihin vakiona pitämisestä. Monet luodit lentää ihan ok oli hyppy 1mm tai 2mm. Tästä on se etu että ei tarvitse jatkuvasti säätää latauspituuksien ja ruutipanosten kanssa jolloin voi paremmin keskittyä harjoituksiin ja kisoihin.

Tämä just, kun laukaisumäärät on hurjia verrattuna varmasti monesti TA-aseilla keskimäärin ammuttaviin laukaisumääriin kaudessa. Jotain indikaatiota tästä saa jo ko. artikkelin kohdasta että kaverilla 15 piippua jo ammuttu horoksi, vaikkei tuo Dasheri etenkään noilla latausarvoilla (105g Berger, Varget, 2880fps) mikään barrel burneri olekaan. Nuo em. skipatut preppaustoimenpiteet on niitä kaikista aikaa vievimpiä, epäilisin että lataukseen kulutetusta ajasta saa varmaan 3/4 osaa pois, ja jos nyt miettisi että esim. 2 piippua/kausi vauhdilla laukaisumäärä olisi jotain 5-10k/luokkaa per kausi, on siinä nopeasti jo kolminumeroinen tuntimäärä muuhun harjoitteluun (laskettuna esim 2h/100 patruunaa säästettyä aikaa) kun ei jenkeissäkään taida PRS ampujat vielä päivätöitään pysty jättämään...

[Nor0]

Herätellään uudestaan tätä keskustelua. Kertomienne mukaan käytätte täyssupistusta ja ilmeisesti normiholkkityyppiä, supistus ja avarrus perinteisesti. Hehkutusta ei tainnut tehdä kukaan, eli ilmeisesti rajattu hylsyjen käyttökertojen määrä? Latauspituudella vaikutusta mutta joissain toisissa keskusteluissa (6,5crm) kauempana rihloista hyvä käynti.
Vaihdoin itse normi rcbs supistuksen redding S match bushing supistuksen, ajatuksella pienempi työstö hylsylle ja parempi laatu. Hieman alkanut usko loppua epätasaisen laadun vuoksi ja nyt haeskelun jälkeen huomannut että nyt pitäisikin vielä laajentaa avarrusholkilla. -Äh, eikös se perinteinen holkki tehnyt juuri nämä vaiheet ja yhdellä kertaa. Ok, supistaessa keskitys irtoholkilla voi olla paremmin keskittyvä mutta laajennus irtokaralla tai tangon päässä olevalla pallolla, ei varmaan ole merkitystä.
Eli kysymystä viisaille ja kokeneille tai elämänkokeneille: todellinen ero normiholkilla / bushing (ja avarruksella vai ilman) sekä hehkutus, kuinka se on syytä tehdä että tulee tasainen laatu em. Tekijöiden näkövinkkelistä? Heti eka latauksesta vai kierrokselta nro jotain? Entä uusi hylsy, lataatteko siihen vai teettekö sille jotain muokkauksia heti?

[mjpaanan]

Itselläni on todennäköisesti hyvin epäortodoksisesti metodit jälleenlatauksessa.
1) Hylsyt pestään ultraäänipesurissa fairy tabletin kanssa
2) Hylsyt pestään toisen kerran pelkällä vedellä ultaäänipesurissa
3) Hylsyt kokosupistetaan RCBS holkilla, pestään rasvat pois.
4) Hylsyt trimmataan ja jos jaksan niin putsaan nallipesät
5) Nallitus, ruuditus ja luoditus suoraan purkista.

Näillä saan sellaista tasaista 0,5 moa käyntiä mikä riittää itselle, en ole jaksanut hirveästi hieroa. Aikaisemmin puhdistin hylsyt kuivatumblerilla mutta totesin että ultraäänellä tulee vähemmän sotkua vaikka joutuu läträämään veden kanssa.

Hylsyt eivät ole ikuisia vaan heitän kierrätykseen kun rupeaa tuntumaan siltä.

[Ippe69]

Eli kysymystä viisaille ja kokeneille tai elämänkokeneille: todellinen ero normiholkilla / bushing (ja avarruksella vai ilman) sekä hehkutus, kuinka se on syytä tehdä että tulee tasainen laatu em. Tekijöiden näkövinkkelistä?

Kaipaisin hieman tarkennusta että minkälainen ongelma sinulla on laadun kanssa? Näkyykö se taululla ja jos näkyy niin minkälaisena hajontana vai lähtönopeusvaihteluna? Eri ongelmiin on kuitenkin eri lääkkeet.

Itse en koskaan ole hehkuttanut, mutta ne jotka sitä tekee hehkuttaa yleensä ~4 latauskerran jälkeen. Ja suurimpana syynä hylsyjen käyttöikä.

Yleisesti jos ase, ampuja ja lataus on kunnossa niin isommin kikkailematta eli Paanasen yllämainitulla tyylillä pääsee alle kulmaminuutin isollakin laukausmäärällä testattuna.
Ja jos kasa on esim. kaksi kulmaminuuttia niin se ei erilaisella holkilla muutu hyväksi.

Itselläni on todennäköisesti hyvin epäortodoksisesti metodit jälleenlatauksessa.
1) Hylsyt pestään ultraäänipesurissa fairy tabletin kanssa
2) Hylsyt pestään toisen kerran pelkällä vedellä ultaäänipesurissa
3) Hylsyt kokosupistetaan RCBS holkilla
4) Hylsyt trimmataan ja jos jaksan niin putsaan nallipesät
5) Nallitus, ruuditus ja luoditus suoraan purkista.

Mitä voitelua käytät supistuksessa ja etkö pese sitä pois?

[mjpaanan]

Unohtui tuosta työlistasta, mutta ihan perus RCBS:n supistusrasvaa/-litkua ja pesen ultraäänellä pois.

[LaukausOsuma]

Oma jälleenlataus noudattaa tätä kaavaa:
1. Kaulasupistus bushing-holkilla ilman laajennuskaraa (Triebel-holkki). Joskus tulee satsi kerran ammuttua vierasta hylsyä, niiden supistus kokosupistavalla holkilla. Rasvana toimii Hornadyn vaha.
2. Pesu ultraäänellä ja metallipesuaineella, puhdistaa yleensä myös nallitaskut. Joku nallityyppi jättää inan verran karstaa nallitaskuun. Huuhtelu runsaalla lämpimällä vedellä ja kuivaus uä-korissa lämpöpuhaltimen päällä.
3. Pituuden mittaus ja ylipitkien lyhennys.
4. Käsinallitus (vaatisi kehitystä, nykyisten useiden eri nallivalmistajien kanssa pelatessa nallitustuntuma on aina hakusessa).
5. Valmiit hylsyt on odottamassa latausta jaoteltuna kantaleiman mukaan.
6. Ruudin annostelu Charge Masterilla, yleensä 30-100 kpl kerrallaan tarpeen ja kiireen mukaan.
7. Luoditus Triebelin BR luodittimella. Luodit Range/FMJ/OT-tyyppisiä, ampumamatka 100m hirvijuoksut ym. pystyammunta. Syksyllä metsästyslataukset kokokuparilla.
Tarkkuutta haetaan sen mikä on kevyistä tehdaspiipuista saatavissa, alle kulmaminuutin pyritään koko ajan ja latauskokeiluja tulee säännöllisesti kun luoti/ruutierä/hylsyerä/sää muuttuu.