Digitaalinen ruutivaaka

[mysteryman]

Tämä vaikuttaa asialliselta (varmuutta ei tosin ole):



http://scales.phantomscales.com/scale/194/">http://scales.phantomscales.com/scale/194/



Itse olen milligrammavaa'an kannattaja. olen punninnut ruutia 0,01 g ja 0,001 g taskuvaaoilla sekä parin tonnin 0,0001 g laboratoriovaa'alla. Olen ehdottomasti sitä mieltä että mitä tarkempi vaaka se parempi myös ruudin punnitukseen. Ylimääräisiä lukuja ei tarvitse katsoa mutta ne varmistavat sen että pääsee jyvän tarkkuuteen jos haluaa moista kokeilla. Olettaen että tarkkuus on sama kuin resoluutio joka ei tosin läheskään aina pidä paikkansa. Ja kun mennään milligrammaluokkaan niin luukkujen sulkemismahdollisuus on hyvä lisä esim ratakäyttöön. Mutta seinien olemassaolo vähentää vaa'an ryömimistaipumusta joka on yleinen ongelma. Laboratoriovaa'an katolle viritellään ruutisirotin ja siitä pudotusputki suoraan punnitustasolle. Alkupanos laitetaan annostelijalla punnistuskuppiin ja viimeiset jyvät sirotellaan kuppiin suoraan punnituslavalla. Nopeaa, helppoa ja ennenkaikkea huipputarkkaa. En vaihtaisi mitään näkemääni automaattivaakamallia tähän systeemiin mutta se on vain minun näkemykseni asiasta.



Olen valmis lähtemään kimppatilaukseen ylempänä laittamani linkin vaakaan tai johonki vastaavaan.

[J-MS]

Tuli tilattua Saksasta koemielessä tällänen vaaka.

http://cgi.ebay.de/200g-0-01g-Digital-Postal-Postage-Shipping-Scale-HCT-1-/170473412614?pt=LH_DefaultDomain_77&hash=item27b101d806">http://cgi.ebay.de/200g-0-01g-Digital-P ... 27b101d806">http://cgi.ebay.de/200g-0-01g-Digital-Postal-Postage-Shipping-Scale-HCT-1-/170473412614?pt=LH_DefaultDomain_77&hash=item27b101d806

Postikuluineen 52,99€.

Tämän linkin kautta.

http://cgi.ebay.de/ws/eBayISAPI.dll?ViewItem&item=170556874687">http://cgi.ebay.de/ws/eBayISAPI.dll?Vie ... 0556874687">http://cgi.ebay.de/ws/eBayISAPI.dll?ViewItem&item=170556874687

Kyllä tuo varmasti tuollaisen perus patterivaa`an päihittänee.

Maksaminen onnistui ihan perus pankkisiirrolla.

BIC&IBAN koodit vaan kehiin ja maksuun.

[J-MS]

Vaaka saapuin eilen ja on verkkovirralla toimivana erittäin luotettava.

10g scenarillekkin näytti 9,99g-10,01g parillakymmenellä luodilla,joten luotettavuus pitäisi olla ihan kohtuuluokkaa.

[JL]

Itse olen milligrammavaa'an kannattaja. olen punninnut ruutia 0,01 g ja 0,001 g taskuvaaoilla sekä parin tonnin 0,0001 g laboratoriovaa'alla. Olen ehdottomasti sitä mieltä että mitä tarkempi vaaka se parempi myös ruudin punnitukseen. Ylimääräisiä lukuja ei tarvitse katsoa mutta ne varmistavat sen että pääsee jyvän tarkkuuteen jos haluaa moista kokeilla. Olettaen että tarkkuus on sama kuin resoluutio joka ei tosin läheskään aina pidä paikkansa. Ja kun mennään milligrammaluokkaan niin luukkujen sulkemismahdollisuus on hyvä lisä esim ratakäyttöön. Mutta seinien olemassaolo vähentää vaa'an ryömimistaipumusta joka on yleinen ongelma. Laboratoriovaa'an katolle viritellään ruutisirotin ja siitä pudotusputki suoraan punnitustasolle. Alkupanos laitetaan annostelijalla punnistuskuppiin ja viimeiset jyvät sirotellaan kuppiin suoraan punnituslavalla. Nopeaa, helppoa ja ennenkaikkea huipputarkkaa. En vaihtaisi mitään näkemääni automaattivaakamallia tähän systeemiin mutta se on vain minun näkemykseni asiasta.

Täysin eri mieltä, komppaan Kampsaa vahvasti. Omistan RCBS automaattiannostelijan, kalibroidun labravaan, mekaanisen vaakan sekä sirottimen.

Kaikenlaisia yhdistelmiä on tullut kokeiltua.



"Nopeaa ja helppoa" näyttää olevan suhteellinen käsite- lasikuution katolle viriteltävän sirottimen käyttö, sekä annoksen ottaminen lasisen liukuoven takaa joka ikinen kerta ei kyllä täytä omakohtaista nopean ja helpon tunnusmerkistöä. Eli ei tulisi pieneen mieleenkään alkaa punnitsemaan ruutiannoksia labravaakalla.



Oma RCBS tekee annoksen alle 0.1gr tarkkuudella, satunnainen poikkeama voi olla maksimissaan 3 jyvää yli -mutta yleensä yhden plussaa tai miinusta. Kuvassa vaakalla 1kpl N150 ruutijyvää, silmällä katsottuna normikokoinen.

Jos 308 lataus on vaikkapa 47gr/3.047g, on helppo laskea sekä todeta paljonko on yhden, taikka parin-kolmen jyvän nysväämisellä vaikutusta.

Tosin, jos mielenrauhaa ei muuten saa hankittua niin sitten se on varmaan vaivan väärti...



Kirjallisuudesta muistan bonganneeni labrassa todennetun väittämän että 222 kaliberillä ei käytännössä tarkkuus kärsinyt vielä 1% ruutiannosheitoilla.

Uskon tämän aika helposti, oma 338/1km ennätyskasa kautta aikojen on ammuttu h****tinmoisessa kiiressä käsiruudittimella nysvätyillä ruutimäärillä.

Eli määrässä oli heittoa varmasti.



http://img593.imageshack.us/img593/2998/vaakat.jpg">

[mysteryman]

Täysin eri mieltä, komppaan Kampsaa vahvasti. Omistan RCBS automaattiannostelijan, kalibroidun labravaan, mekaanisen vaakan sekä sirottimen.

Kaikenlaisia yhdistelmiä on tullut kokeiltua.



Kirjallisuudesta muistan bonganneeni labrassa todennetun väittämän että 222 kaliberillä ei käytännössä tarkkuus kärsinyt vielä 1% ruutiannosheitoilla.

Uskon tämän aika helposti, oma 338/1km ennätyskasa kautta aikojen on ammuttu h****tinmoisessa kiiressä käsiruudittimella nysvätyillä ruutimäärillä.

Eli määrässä oli heittoa varmasti.

Näin se vaan menee, mielipiteitä on monia. Nopeus ja tarkkuus ovat ruudin punnituksessa pitkälti toisiaan poissulkevia. Jos valinta ei ole rahasta kiinni niin kompromissin voi tehdä omien mieltymyksiensä mukaan. Kieltämättä automaattivaaka on tässä suhteessa erittäin hyvä valinta.



Omat kokemukset osoittavat että sekä isossa että pienessä hylsyssä latausikkuna (viimeinen tarkkuus) voi olla pahimmillaan vain luokkaa +/- 0,01g. Puhutaan siis promilleista! Eräs menestynyt kasa-ampuja on vahvistanut näkemykseni tästä. Tässä peruste miksi itse haluan nähdä asteikolla myös milligrammat. Nämä eivät ta-toiminnan kannalta ole niitä tärkeitä juttuja mutta näkemykseni mainitseminen tuskin vie kenenkään yöunia. Valinnanvapaus on edelleen olemassa.

[Kosanderi]

Aika lailla samaa mieltä JL:n kanssa. Tosin tässä välissä täytyy todeta, että mulle jälleenlataaminen on vain ampumaharrastuksen sivutuote...



Ite oon käyttäny tuota RCBS:n automaattia siitä lähtien kun sen hankin - ei ole kaduttanut. Samassa ajassa, kun edellisen paukun luodittaa, niin vaaka annostelee jo seuraavaa latinkia. N560:llä tuntuu tuo annostelu hiukan elävän, ja aina välillä saattaa joutua jyvän tai kaksi ottamaan pois. Etu ja ajansäästö tuleekin mielestäni siinä, että annostelun sijasta voi sen ajan kuluttaa johonkin muuhun. Tässä nyt täytyy ottaa huomioon, että mun tavallisen ratakäynnin tarpeisiin riittää helposti tuo 0,1 grainin tarkkuus kokonaislatausksen ollessa 73 grainia. Toisilla tavoitteet ja tarpeet on, ja saa mun puolesta ollakin, korkeammalla.



Tosiaan - tarkempaa jälkeä saa varmasti jollain labravaa'alla ja pelkkä tilavuusmittaukseen perustuva ruutiannostelija varmasti nopeampi. Mua vaan ei kiinnosta nysvätä niiden paukkujen kanssa kovin paljoa, ja ei nuo mahdollisesti yli 1% heitot latauksessakaan oikein miellytä. Jostain on kuitenkin aina tingittävä ja oma valinta on tuollainen "välimalli".

[mysteryman]

N560:llä tuntuu tuo annostelu hiukan elävän, ja aina välillä saattaa joutua jyvän tai kaksi ottamaan pois. Etu ja ajansäästö tuleekin mielestäni siinä, että annostelun sijasta voi sen ajan kuluttaa johonkin muuhun. Tässä nyt täytyy ottaa huomioon, että mun tavallisen ratakäynnin tarpeisiin riittää helposti tuo 0,1 grainin tarkkuus kokonaislatausksen ollessa 73 grainia.

Eikö tuo yhtäaikainen luoditusprosessi häiritse automaattivaa'an annostelua? Tutun kanssa kun joskus ladataan saman pöydän ääressä niin ruudin punnituksesta ei tule sillä hetkellä mitään kun kaveri vääntelee latauspuristinta tai tekee jotain muuta mikä tärisyttää pöytää. Pitäisi varmaan olla latauspöytäkin betonista :? .

[Kosanderi]

Tai peräti 2 pöytää. Ja vastaus kysymykseen - ei...

[JL]

Näin se vaan menee, mielipiteitä on monia. Nopeus ja tarkkuus ovat ruudin punnituksessa pitkälti toisiaan poissulkevia. Jos valinta ei ole rahasta kiinni niin kompromissin voi tehdä omien mieltymyksiensä mukaan. Kieltämättä automaattivaaka on tässä suhteessa erittäin hyvä valinta.



Omat kokemukset osoittavat että sekä isossa että pienessä hylsyssä latausikkuna (viimeinen tarkkuus) voi olla pahimmillaan vain luokkaa +/- 0,01g. Puhutaan siis promilleista! Eräs menestynyt kasa-ampuja on vahvistanut näkemykseni tästä. Tässä peruste miksi itse haluan nähdä asteikolla myös milligrammat. Nämä eivät ta-toiminnan kannalta ole niitä tärkeitä juttuja mutta näkemykseni mainitseminen tuskin vie kenenkään yöunia. Valinnanvapaus on edelleen olemassa.

Nyt en oikein ymmärrä että mikä se ongelma sitten edes oli.



Kertaan:

Jos tavoitteena on +/- 0.01gramman, siis +/- 0.154grainia, tarkkuus, niin mikä estää käyttämästä esimerkiksi RCBS:n annostelijaa jossa on 0.0065g tarkkuuteen pystyvä vaaka?

Annostelutarkkuus N150 ruudilla on yleensä 0.003g (+/- 1 jyvä), tai pahimmillaan 3 jyvää yli (0.004g ylitys) niin miksi ei tarkkuus sitten riitä?

Miksi pitäisi nysvätä labravaaalla? Virhe jäisi siis pahimmillaankin alle puoleen kertomasi "menestyneen kasa-ampujan" havannoista max ruutiannosteluvirheen suhteen.



Ja mikäänhän ei estä käyttämästä annostelijan vaakaa sovelletusti jos välttämättä haluaa käsin viimeiset jyvät kannuun tiputtaa:

Automaattiannostelu vaikka 0.2gr alle tavoitteen, loput käsisiroittelijalla. Nopeuttaa siltikin valtavasti vrt täysin manuaalinen proseduuri.





Latauspöytä voi olla sama kuin vaakapöytä, kunhan ei möykkää puristimen kanssa annostelun loppuvaiheessa.

Edellyttäen siis että pöytä ei ole normaalia jämäkkää työpöytää huterampi.

[mysteryman]

Jos tavoitteena on +/- 0.01gramman, siis +/- 0.154grainia, tarkkuus, niin mikä estää käyttämästä esimerkiksi RCBS:n annostelijaa jossa on 0.0065g tarkkuuteen pystyvä vaaka?

Annostelutarkkuus N150 ruudilla on yleensä 0.003g (+/- 1 jyvä), tai pahimmillaan 3 jyvää yli (0.004g ylitys) niin miksi ei tarkkuus sitten riitä?

Miksi pitäisi nysvätä labravaaalla? Virhe jäisi siis pahimmillaankin alle puoleen kertomasi "menestyneen kasa-ampujan" havannoista max ruutiannosteluvirheen suhteen.

Oletko sitten tyytyväinen kun kaikki käyttävät samaa ruudinannostelutekniikkaa kuin sinä?  Totesinhan jo että automaattiannostelija on hyvä valinta. En ihmettele miksi monet sitä käyttävät. Tämä menee nyt nysväykseksi kun alan perustelemaan jotain mistä olimme lähtöjäänkin eri mieltä. Mutta kun kerran haluat kuulla niin...



Tuntemissani automaattiannostelijoissa resoluutio on 0,01 g (itse tykkään käyttää grammoja ruudin suhteen). Jos sallittu vaihtelu on 0,01 g ja optimiannoksen keskiarvo sattuu olemaan vaikka 3,535 g. Nyt automaattiannostelijalla on resoluution takia valittava tasaluku vaikkapa 3,54g. Siitä seuraa että yläpuolelle jää 0,005 g virhevaraa. N165 ruudissa keskimääräisen jyvän massa on jotain 0.002 g paikkeilla ja jos virhettä tulee pari kolme jyvää niin aletaan olla määritellyn vaihtelun ääripäässä tai yli. Lisäksi moni vaaka on taipuvainen jonkinasteiseen ryömintään. Ryöminnän kurissapito helpottuu kummasti kun on käytettävissä on ylimäärisiä desimaaleja. Sitten kun vielä halutaan että sama lataus pysyisi ikkunassa laajalla lämpötila-alueella yms. vaihteluiden läsnäollessa...niin olisi hyvä pitää ne vaihtelut minimissä joihin on mahdollista vaikuttaa.



Sitten se pääsyy lienee oma turhamaisuus jonka puitteissa haluaisin nähdä annostelussa jyvän tarkkuuden, oli sillä merkitystä tai ei. Sen verran laiska jälleenlataaja olen että en jaksa halkaista jyviä  :doh:

Ja mikäänhän ei estä käyttämästä annostelijan vaakaa sovelletusti jos välttämättä haluaa käsin viimeiset jyvät kannuun tiputtaa:

Automaattiannostelu vaikka 0.2gr alle tavoitteen, loput käsisiroittelijalla. Nopeuttaa siltikin valtavasti vrt täysin manuaalinen proseduuri.

Totta. Jos budjetti kestäisi niin tekisin varmaan näin. Siksi käytän itse alkuannosteluun tilavuusannostelijaa. Sillä ei tosin pääse aivan yhtä lähelle optimia kuin automaattiannostelijalla.

[JL]

Itse olen milligrammavaa'an kannattaja. olen punninnut ruutia 0,01 g ja 0,001 g taskuvaaoilla sekä parin tonnin 0,0001 g laboratoriovaa'alla. Olen ehdottomasti sitä mieltä että mitä tarkempi vaaka se parempi myös ruudin punnitukseen. Ylimääräisiä lukuja ei tarvitse katsoa mutta ne varmistavat sen että pääsee jyvän tarkkuuteen jos haluaa moista kokeilla.

Kuten sanoin, Oma RCBS tekee annoksen paremmalla kuin 0.01g tarkkuudella.

Satunnainen poikkeama voi olla maksimissaan 3 jyvää yli (ja senhän huomaa jo 0.1gr liian suuresta vaakanäyttämästä) -mutta yleensä yhden plussaa tai miinusta.

Ja jos katsot mittaamiani jyväpainoja, huomaat että et voi käytännössä päästä edes 0.001g tarkkuuteen koska jo yksi jyvä painaa reilusti enemmän, puolitoista kertaa tuon.

Tästä johtuen, en edelleenkään ymmärrä miten 0.0001g tarkkuudella toimiva labravaaka "varmistaisi yhden jyvän tarkkuuden".  

Näin se vaan menee, mielipiteitä on monia. Nopeus ja tarkkuus ovat ruudin punnituksessa pitkälti toisiaan poissulkevia.

Omat kokemukset osoittavat että sekä isossa että pienessä hylsyssä latausikkuna (viimeinen tarkkuus) voi olla pahimmillaan vain luokkaa +/- 0,01g. Puhutaan siis promilleista!

 Eräs menestynyt kasa-ampuja on vahvistanut näkemykseni tästä. Tässä peruste miksi itse haluan nähdä asteikolla myös milligrammat.

Juurikin tässä yrittänyt rautalangasta laskuesimerkkien kanssa vääntää että annostelijalla pääsee riittävään tarkkuuteen.

Siis alle sen "promillen" joita itsekin tunnuit pitävän "menestyneen kasa-ampujan vahvistamana" rajana.

Oletko sitten tyytyväinen kun kaikki käyttävät samaa ruudinannostelutekniikkaa kuin sinä?  Totesinhan jo että automaattiannostelija on hyvä valinta. En ihmettele miksi monet sitä käyttävät. Tämä menee nyt nysväykseksi kun alan perustelemaan jotain mistä olimme lähtöjäänkin eri mieltä. Mutta kun kerran haluat kuulla niin...

En voi levätä tai olla tyytyväinen ennen kuin maailmasta loppuvat lukutaidottomat.

Kuten aikaisemminkin sanoin jo kahdesti, kunnossa olevalla annostelijalla pääsee puoleen ilmoittamastasi painotoleranssista.

Tuntemissani automaattiannostelijoissa resoluutio on 0,01 g (itse tykkään käyttää grammoja ruudin suhteen). Jos sallittu vaihtelu on 0,01 g ja optimiannoksen keskiarvo sattuu olemaan vaikka 3,535 g. Nyt automaattiannostelijalla on resoluution takia valittava tasaluku vaikkapa 3,54g. Siitä seuraa että yläpuolelle jää 0,005 g virhevaraa. N165 ruudissa keskimääräisen jyvän massa on jotain 0.002 g paikkeilla ja jos virhettä tulee pari kolme jyvää niin aletaan olla määritellyn vaihtelun ääripäässä tai yli. Sitten kun vielä halutaan että sama lataus pysyisi ikkunassa laajalla lämpötila-alueella yms. vaihteluiden läsnäollessa...niin olisi hyvä pitää ne vaihtelut minimissä joihin on mahdollista vaikuttaa.

Ensinnäkin, en tiedä enkä ole kuullut yhdestäkään ruutiannostelijasta jossa olisi 0.01g resoluutio. Oletkohan moista nähnyt itsekään :wink: -nimittäin RCBS ChargeMaster Combo, Lyman 1200 DPS II, PACT Digital Dispenser/Scale, Hornady Lock-N-Load Auto Charger, Smart Reloader iSD Automatic Dispenser ovat kaikki 0.1gr eli 0.00648g tarkkuudella toimivia kapineita.



N165, 2010 lot, ruutijyvä painaa 10 jyvän keskiarvon perusteella 0.00156g/kpl.

Annostelijan +/- 1 jyvää virhettä tarkoittaa siis 0.0031grammaa ääripäiden välillä, ja RCBS:llä joskus harvoin sattuvalla kolmen jyvän

ylityksellä tulisi panokseen jykevät 0.0047g ylilatausta.

Käytännössä 3 jyvää N165:sta pyöräyttää vaakanäyttämän jo seuraavalle grainin kymmenykselle, joten maksimivirhe "jota ei huomaa" voi siten olla +/- 2 jyvää max.

Sitten se pääsyy lienee oma turhamaisuus jonka puitteissa haluaisin nähdä annostelussa jyvän tarkkuuden, oli sillä merkitystä tai ei.

Noniin.

[mysteryman]

En voi levätä tai olla tyytyväinen ennen kuin maailmasta loppuvat lukutaidottomat.

Kuten aikaisemminkin sanoin jo kahdesti, kunnossa olevalla annostelijalla pääsee puoleen ilmoittamastasi painotoleranssista.

:clap:

[hulluninja]

Asiasta toiseen, voisiko joku kertoa miten nopeasti esim. RCBS ChargeMaster Combo tiputtaa N-165 ruutia esim. 3.25g / 20 s ?

Onko vahalla ja uudella mallilla eroa nopeudessa ?

[uolevi]

N160/ 3.0 grammaa: tehdassäädöissä 30...45 sekuntia, josta yli puolet hitaimmalla nopeudella.

Kerralla putoaa 3 +/-3 jyvästä,satunnaisesti 7. Kuuden jyväsen paino on noin 0,01 g.

Vaa`an numeronäytön resoluutio on toki aivan eri asia kuin näyttöä ohjaava vaa`an  punnitusmekanismi eivätkä ne riipu toisistaan.

Jos näyttöön lisätään tuhannesosagrammat, ei se vaikuta mittaustarkkuuteen - mutta pienentää todennäköisesti ammuttua kasaa monen palstakirjoittajan todistamana.

[mika]

H1000-ruuti 89gr - n.22-28s.

vähän tuunattu Chargemaster.