Ilmakiväärien käynti saavuttanut piekkarin käynnin 50 jaardiin

[Long Range]

Noista nykyajan imppareista mitään ymmärrä,mutta seurannut Michael Thomas sedän slugi ilmakiväärien kehittelyä.

www.thomasrifles.com/

Nuo impparit joilla syntyy jo vastaavia tuloksia 50 jaardiin kuin huippupiekkareilla ovat myös 22 cal ja luodit (slugit) puristelevat harrastajat itse.
Nuo 22 cal luodit joita Michael puristaa / ampuu ovat painoltaan 25,4 grainia (1,65 g).

Tuollainen huippu slugi ase maksaa Thomasilla about 5000 USD ja jotain maksaa kompressoritkin,mutta kertoo patruuna kulun olevan vain 2 centtiä / kpl kun uudesta lyijylangasta noita puristelee.

Ainakin Tsekeissä on noiden slugiluotien valmistus vermeitä valmistava yhtiö:

www.presslug.com/presslug/

Muutamia kuvia setä Thomasin ampumista tauluista kisoissa ja harjoituksissa 50 yd.

Timppa

[rkr]

Itseasiassa imakot käy suurinpiirtein yhtähyvin kuin piekkarit satkuunkin. Tuossa pari viiden laakin kasaa satkuun .257 kalipeerisella ilmakolla joka ampuu itse valettuja Arsenalin 257420BT luoteja joiden patruuna kulu on n. 1c. Noissa isompi kalibeerisissa impuissa voidaan käyttää isomman BC:n omaavia luoteja kuin mitä piekkarissa joten tuulen vienti jää vähäisemmäksi. Samoin nopeuden vaihtelu jää 3m/s tai alle mihin piekkarilla ei päästä. Mulla on itse asiassa rakenteilla .172 kalibeerin luoti ilmakko jossa luotien BC on sama kuin piekkarissa ja luodin hinta jää kolmasosa senttiin.

[metsuri]

200 jaardiin tarkempia kuin lr lähtönopeuden äärimmäisen pienen vaihtelun vuoksi

[Long Range]

 
Käynnin kehitys imppareilla lie ollut nopeampaa kuin muilla pitkä ase segmenteilläviime aikoina?

Pitkälle on tultu kun muistelee omaa Haenel 284 / 303 aikaa-:).

Tuo lähtönopeuden tasaisuus on tottavie noissa yxi käynnin salaisuus.

Timppa

[rkr]

Käynnin kehitys imppareilla lie ollut nopeampaa kuin muilla pitkä ase segmenteilläviime aikoina?

Pitkälle on tultu kun muistelee omaa Haenel 284 / 303 aikaa-:).

Tuo lähtönopeuden tasaisuus on tottavie noissa yxi käynnin salaisuus.

Timppa

Luoteja ampuvat ilmakot ovat ottaneet melkoisia kehitys harppauksia viimeisen 10 vuoden aikana. Tosin siinä on haettu paljon oppia ruuti puolelta ja varsinkin piekkareista jotka ampuvat lyijyluoteja mutta melkoinen määrä pään hakkaamista seinään on tehty ihan täällä Suomen niemelläkin empiirisen tutkimuksen nimissä ja tuloksiakin on syntynyt. Perinteiset "sulkkikset" on kyllä tarkkoja ilmakivääreissä mutta niiden onneton BC (parhaimmillaan vähän alle 0.04) saa aikaan sen että hyvien kasojen saaminen pitkällä matkalla ulkosalla on ihan tuulesta kiinni. Esimerkkinä tuo aiemmin mainittu 257420 luoti on BC:llä 0.18 ja jotkut ampuvat luoteja joilla BC on yli 0.2. Myös se että moni tekee itse luotinsa mahdollistaa neppailun oikein viimeisen päälle jolloin massa tuotettu piekkarin patruuna jää taakse paitsi lähtönopeuden hajonnassa myös luotien tasaisuudessa.

[Long Range]

Käyttääkö imppari ampujat vahaa noissa slugeissaan? Jäänyt jostakin tarinasta mieleen jos liikutaan <300 m/s Vo nopeuksissa,niin piippukitka ei enää kuumentais/sulattaisi lyijyä ja vaha ei silloin enää olisikaan välttämätön?

Tuossa linkissä on Michael Thomasin testausta.Hän ampunut noita puristamiaan 22 cal (25,4 gr/1,65 g) slugeja nopeudella 940-950 feet/s eli 286-290 m/s.

www.benchrest.com/forum/threads/little-n50-testing.105643/

https://benchrest.com/forum/threads/little-n50-testing.105643/

Tuo nopeusalue on hyvä pienelle tuulenviennille <50 m:n matkoilta.Kuten herra Mc Coy piekkari testissään totesi.(Ja ei ollut Andy etunimeltään).

Sierra julkaissut nuo 22 LR luotien BC:t eri nopeusalueella ja viitanneet tuohon McCoyn tutkailuun:

www.sierrabullets.com/exterior-ballistics/22-rimfire-ballistic-coefficients/

Timppa

[rkr]

Käyttääkö imppari ampujat vahaa noissa slugeissaan? Jäänyt jostakin tarinasta mieleen jos liikutaan <300 m/s Vo nopeuksissa,niin piippukitka ei enää kuumentais/sulattaisi lyijyä ja vaha ei silloin enää olisikaan välttämätön?

Tuossa linkissä on Michael Thomasin testausta.Hän ampunut noita puristamiaan 22 cal (25,4 gr/1,65 g) slugeja nopeudella 940-950 feet/s eli 286-290 m/s.

www.benchrest.com/forum/threads/little-n50-testing.105643/

https://benchrest.com/forum/threads/little-n50-testing.105643/

Tuo nopeusalue on hyvä pienelle tuulenviennille <50 m:n matkoilta.Kuten herra Mc Coy piekkari testissään totesi.(Ja ei ollut Andy etunimeltään).

Sierra julkaissut nuo 22 LR luotien BC:t eri nopeusalueella ja viitanneet tuohon McCoyn tutkailuun:

www.sierrabullets.com/exterior-ballistics/22-rimfire-ballistic-coefficients/

Timppa

Luotien voiteluun on monta lähestymistapaa ja iso osa niistä tuntuu toimivan kohtuullisen hyvin. Kaikkea mahdollista löytyy tavallisesta vahasta grafiitteihin ja silikoni öljyyn ja jotkut vahaavat piippuakin mikä toimii kun ampuessa lämpötila laskee ilman laajetessa eikä nouse. Oma kokemus on että teet mitä vaan piippu lyijyttyy erityisesti pesän päästä ja se pitää jynssätä puhtaaksi noin sadan laakin välein jotta kasat pysyvät pieninä, eli ihmeaineiden kokeilu on vielä kesken 

Nuo BC mittaukset on mitä ilmeisimmin tehty G1 mallilla mikä ei oikein toimi piekkarin luodeilla äänen nopeutta lähestyttäessä vaan antaa liian suuria arvoja. Tästä syystä imppu luotien valmistajat pääsääntöisesti antavat BC lukemansa äänen nopeuden nurkilla koska saadaan parempia tuloksia. RA4 BC malli joka on tarkoitettu piekkarille antaa oikeaa arvoa kaikilla nopeuksilla ja silloin lukemat pyörivät siinä 0.11-0.13 välissä. Tuolla keskustelua noista malleista imppu käytössä:

https://www.gatewaytoairguns.org/GTA/index.php?topic=209315.0

Yllä olevasta Miles Morrisin mukaan (joka siis on tehnyt uransa sotilaspuolella ballististen mittausten parissa) tuo 1070 fps eli n. 325 m/s on se rajapyykki jonka päälle mentäessä alkavat vakaus ongelmat. Michael ampuu noita luotejaan hitaammilla nopeuksilla koska noissa Thomas kivääreissä ei tahdo puhti riittää isompiin nopeuksiin. Sinällään siinä ei ole mitään vikaa, ilmavastus on sama mutta lentorata kaarevampi millä taas ei ole mitään merkitystä kun puhkotaan pahvia vakio matkalla. Usein impuilla kokeillaankin eri lähtönopeuksia parhaan käynnin saamiseksi, eli vaikutetaan piipun ja aseen värähtelyyn muuttamalla painetta ja/tai venttiilin avautumista.

Edit - Tarkistin nuo Thomaksen lähtönopeudet (ampui aiemmin paljon hitaammin) ja tuo 285-300 m/s on tosiaan optimi 50M ammunnassa. Satkuun ja pidemmälle on 310-325 m/s hyvä vaikkakaan hitaammilla lähdöillä ei kauheasti häviä kunhan pysytään siinä 280m/s päällä.

[TSa]

Uskon, että sama pätee myös tehdasvalmisteisissa aseissa. PCP-aseella ja -slugeilla voi päästä hyvän peruspiekkarin tarkkuuteen. Tosin asetta valitessa saa olla tarkkana, sillä kaikki aseet eivät vakauta slugeja, jos on diabolo-luodille suunniteltu.

Miinuksia on vaan itselle liikaa:

-Kallis hankintahinta
-Vaatii kompuran täyttöön
-Radalle vaatii erillisen täyttöpullon
-Paineastioiden ja -laitteiden kanssa pelaaminen ylipäätänsä
-Ei saa käyttää Suomessa metsästyksessä tai edes haittaeläimiin

[Long Range]

Kiitos rkr valaisevista vastauksista.

Kun ladannut itse 22 LR paukkuja,kustomoinut/ kalibroinut piekkarin luoteja,niin kiinnostaa jos jotain ajatusta voisi siirtää impparin slugi luodeista piekkarin luotiin.

Kun eihän tuo luoti enää lentäessään tiedä potkaisiko häntä paineilma vai ruutikaasu.

Lapuan ja RWS:n piekkarin luodit eivät ole huonoja,mutta kyllä niissäkin pientä pituusheittoa löytyy ja harvoin kyllä,mutta luodin olakkeet eivät ole tarkalleen suoria ympäriinsä AINA.

Jos haluaisin luodin puristus holkin 22 LR luodeille,niin mistähän tuollaista voisi kysellä?.Siis lähettäisin luoteja malliksi,millaisia haluaisin,että holkki tekee.
Onko jopa Suomessa mahdollisia tekijöitä?

Pari mikroskooppi kuvaa piekkarin luodin olakkeista.Voipi syntyä liidokki/ flyeri.....

Timppa

[Teemu.]

https://www.militaryairgun.com

Nämä "slugit" mullisti ilma-aseiden osalta aika paljon. Ei itse valamalla tai muulla menetelmällä pääse samoihin tarkkuuksiin projektiilien osalta. Siis yhdenmukaisuudessa: Pituus, paino, jne.
Nyt siis puhutaan ilma-aseella ammuttavista.

Tosin tuo mainostettu ase (M24)millä tuo matka on ammuttu niin ei sitä saa suoraan hyllystä sellaisenaan. Se on modattu.

Mutta kyllä nuo Altaroksen slugit tuntuvat toimivan muissakin ilmakoissa, ihan tehdas tekeleissä kunhan selvittää kyseisen sohlon piipun mitat ja nousun
Esim FX Panthera .22 (700mm pitkä piippu 1:16 nousu) on ollut se missä ne on saatu toimimaan hyvin pienillä säädöillä.

Ja näissä on se jo todettu pitkin poikin maailmaa että maltillisella nopeudella n.275-280m/s kyseiset slugit toimivat kuin se kuuluisa junan wc.

[rkr]

Kiitos rkr valaisevista vastauksista.

Kun ladannut itse 22 LR paukkuja,kustomoinut/ kalibroinut piekkarin luoteja,niin kiinnostaa jos jotain ajatusta voisi siirtää impparin slugi luodeista piekkarin luotiin.

Kun eihän tuo luoti enää lentäessään tiedä potkaisiko häntä paineilma vai ruutikaasu.

Lapuan ja RWS:n piekkarin luodit eivät ole huonoja,mutta kyllä niissäkin pientä pituusheittoa löytyy ja harvoin kyllä,mutta luodin olakkeet eivät ole tarkalleen suoria ympäriinsä AINA.

Jos haluaisin luodin puristus holkin 22 LR luodeille,niin mistähän tuollaista voisi kysellä?.Siis lähettäisin luoteja malliksi,millaisia haluaisin,että holkki tekee.
Onko jopa Suomessa mahdollisia tekijöitä?

Pari mikroskooppi kuvaa piekkarin luodin olakkeista.Voipi syntyä liidokki/ flyeri.....

Timppa

Tuolla on ihan mielenkiintoista keskustelua niiltä ajoilta kun Michael kehitteli asettaan luoteja ampuvaksi:

https://www.gatewaytoairguns.org/GTA/index.php?topic=178367.0

Näyttäisi kovasti siltä että nuo alkupään luodit on tehty Corbinin laitteilla ja Michael on sitten itse tehnyt/teettänyt holkkeja.

http://www.corbins.com/

Luotien veneperä (rebated boat tail) on varmaan se isoin parannus jota ilmapuolelta voisi hakea piekkari puolelle. BC pomppaa tuosta 0.12 tuntumasta jonnekin 0.15  paikkeille jolla on jo ihan kohtuullisesti merkitystä kun ammutaan tuulessa. Se miten veneperä luodin saa ladattua suoraan piekkarin hylsyyn onkin sitten ihan toinen asia, kait se onnistuisi jos hylsyn suu on suora samoin kuin se rebated osuus luodissa ja kunhan rihlakosketusta on sopivasti ja pesä tiukka niin sehän suoristaa vielä lisää.

Ihan hauskana sivuhyppynä testasin eilen 10/22 orggis piippua jonka olin lyhentänyt ja tehnyt pesän sen verran lyhyeksi ettei patruunaa enää jaksa vetää ulos ampumatta, teki alta 12mm kasaa SK plussalla tuulessa kun aiemmin ei tuuma riittänyt. Eli kunnon rihlakosketus ei ole huono juttu.

Toinen asia imppu luoti puolelta on luotien ympärysmitan kalibrointi holkeilla. NOE myy holkki systeemejä 0.001" stepein ja noita holkkeja voi sitten hoonailla just omalle piipulle sopiviksi. Mulla on toiminut hyvin 0.005mm alle "slugattu" piipun koko jolla nuo aiemman kuvatuksen kasatkin on tehty.

https://noebulletmolds.com/site/product-category/bullet-casting-reloading/sizing-tools/

Jos itse olet luotia tekemässä ja suunnittelemassa niin Bob Sternen ja Miles Morrisin kanssa kannattaa jutella, ovat mukavia setiä ja niillä on aika paljon tietämystä ja kokemustakin asiasta. Viimeksi he säätelivät tuota veneperän kulmaa ja saivat taas pikkasen pienemmän ilmanvastuksen aikaiseksi.

Jossain vaiheessa tähänkin threadiin kirjoitelleet herrat testailivat "rupisten" eli rumalla valupinnalla olevien luotien vaikutusta kasan kokoon, jos oikein muistan niin eroa ei juurikaan syntynyt. Siinä mielessä oma veikkaus on että nuo kärpäset olisivat useimmiten peräongelmaisia luoteja, sitähän osaa me emme näe emmekä tiedä repäiseekö esim. hylsyn suu raadin luodin perään sen poistuessa.

[Long Range]

Kiitos taas rkr!

Tuosta rihlakosketuksen pituudesta kiistellään edelleen 22 LR kasapiekkari ampujien keskuudessa. USA:ssakin.

Oma tulkintani on jos seppä onnistuu tekemään absoluuttisen suoran pesityksen,niin silloin syntyy parasta käyntiä vahvalla rihlakosketuksella.Kun luoti on rihloissa pitkällä ja kun lepokitka on suurempi kuin liikekitka,niin erittäin tärkeä luodin alku tiivistyminen on parempi.
Kierommissa pesissä pienempi rihlakosketus voi antaa parempaa käyntiä,mutta ei loistavaa.

Muutamat Suomenkin piekkarisepät muuttavat rihlakosketusta / ampuvat pesittäessään, muuttavat taas ja kun naksahtaa käymään niin jätetään siihen.
Mm. piekkariin jolla ammuttiin Suomen ainoa henk.koht.mitali nyt 2023 MM-kisoissa on noin haettu käynti pesitysvaiheessa

Kuten kirjoitit, luoti lentää perällään ja siellä olevat virheet ovat pahoja/ pahimpia.

Impparin luodeissa on se helpotus ettei tartte tehdä hylsyn sisään menevää ohennusta kuten piekkarissa.

Tuo ohennus laajenee piipun mittoihin paineesta tietty kuten tuossa vitilumesta kaivetusta luoti kuvasta näkyy.

Tuo luodin alun tiivistyminen on tärkeää 22 LR paukussakin ja siihen vaikuttaa luodin perässä oleva kuppi,sen reunan vahvuus ja luodin kovuus.Ja tuo laajenemista "nopeuttava" ura,joka oli vanhassa erittäin hyvin käyneessä Olimp-R patruunassa tosi laadukas / selkeä.Viidakko on valmis.

Mutta piekkarin luoti ei ole valmis.

Timppa

[rkr]

En tiennytkään että piekkarissa tuo luodin perä muotoutuu noin ammuttaessa, tarkoittaa sitä että veneperän voi unohtaa jollei aleta leikkiä kovilla lyijyseoksilla. Aliääni nopeuksilla tuo perä on kuuleman mukaan tärkein mutta kärjen sunnittelullakin voi parannuksia saavuttaa. Tuossa threadi jossa on Sternen Morriksen kanssa kehittelemiä viimeisimpiä aliäänisiksi tarkoitettuja impun luoti malleja, jos niistä vaikka saisi ideoita.

https://www.gatewaytoairguns.org/GTA/index.php?topic=206997.0

Olikohan se niin että 60% tai pienempi meplat oli ideaalinen aliääni nopeuksilla. Noilta herroilta voisi vaikka kysäistä millaisen luodin he suunnittelisivat piekkari käyttöön jos vakavissasi aiot noita luoteja alkaa puristelemaan, saattavat jopa innostua asiasta.

Täytyy kokeilla tuota rihlakosketuksen säätöä lisää, ilmakossahan tuo on helppoa koska varsinaisen "pesän" voi tehdä erillisenä ja tiivistää o-renkaalla piippuun.

[Long Range]

Norma (RWS?)toi markkinoille "Rocket Tail" 22 LR patruunan,jossa pieni "nasta" boat tailia perässä.En tiedä onko tuo elävässä elämässä tuonut jotain hyvää. (Kuva).

Jos sinulla rkr on valmiina Stjernenin & Morris Milesin email osoitteet,niin laitatko vaikka yksityisviestinä!

Ellei niin kaivan ne kyllä jostakin.Jos tuon 22 LR luodin kehittelystä saisi rojektin pystyyn.Vaatii kyllä Lapuan mukaan saamisen ja esitinkin sitä jo heille.

Yxi dilemma 22 LR patruunassa liittyy nallimassan tehovaihteluun ja myös sitten osittain tuohon luodin asetus syvyyteen ja luodin kontaktiin ylimenoon ja rihloihin .Nallimassan teho on about 33 % +- 22 LR paukun kokonaistehosta nykyinen Lapuan nallimassa riittää sylkäisemään vahatun luodin jopa 700 mm pitkästä piipusta ulos ja chrono näyttelee 105 m/s +-.

Vaihteleva nallimassan teho muutellee alun palotilan tilavuutta ja kun savuttoman ruudin palonopeus on herkkä paineelle josssa se palaa,niin pieni dilemma on valmis.

Tuonkin vuoksi suosisin KOVAA rihlakosketusta ja hyväksi on todettu 1,5-2,0 asteen PITKÄ ylimeno kulma,jolloin luoti olisi "takertuneena" pidemmältä matkalta ja edes yrittäisi pienentää tuota palotilan vaihtelua.

Tuossa kuva Suomen parhaiten käyneen piekkarin pesässä käytetystä patruunasta.(Tapani Nousiaisen kasapiekkari).Tuo rihlaura jälkien pituuden mittaaminen ei anna aivan oikeaa kuvaa rihlakosketuksen pituudesta kun rihlapalkki korkeudet vaihtelee ja myös ylimenon kulmia on kaikkea väliltä 1,5-5 astetta.

Timppa

Ps. Mutta vakavahenkisiä setiä nuo Stjernen & Morris ovat!

https://hardairmagazine.com/ham-columns/some-new-airgun-slug-drag-models-by-miles-morris/

[rkr]

Kiitos, tuosta kuvasta on hyvä ottaa mallia.

Tuo "kärki" peräinen luoti ei varmaankaan ole ihan paras mahdollinen muoto mutta pitäisi kyllä nähdä millaiseksi se muotoutuu ammuttaessa jotta voisi sanoa varmaksi. Jos hommaa lähtee tosissaan säätämään niin pitäisi varmaan tehdä valumuotti jossa reikäpää tapin sijaan on vaihdettava päräpään muotoileva tappi ja alkaa sitten kokeilla ja koeampua erilaisia perän muotoja. Luultavasti sieltä löytyy sellainenkin joka muotoutuu rebated boat tailiksi ammuttaessa. Se RBT on kuitenkin helpoin tapa saada 10-20% isompi BC. Sinällään piekkarissa pitkällä piipulla taitaisi ihan normi veneperäkin toimia kun ruutikaasu alkaa jo olla jähtymään päin piipun suulla?