12 vuotta vanhaa ruutia

[Ippe69]

Mulla on samat kokemukset samasta latauksesta kuin metsienmiehellä, tosin sillä erolla että jo eka antoi painemerkkiä. Jälkimmäisistä tippui nallit pois.
Nopeuttakin paaaljon enemmän kuin vv:n taulukossa vaikka 10cm lyhyempi piippu. Hieman pidemmäksi olin kyllä ladannut, mutta rihloihin oli reilusti matkaa.
Vihtavuoren oppaassa lukee maksimilatausten kohdalla, että käytä harkiten. Ja ihan syystä.

Mulla taas samalla kombolla TRG:ssä 22" piippu vaimentimen kanssa ja ei mitään ongelmia koskaan. Vauhtia oli muistaakseni n.870ms. Myöhemmin luovuin N150 käytöstä ja vaihdoin merkkiä.

Edit: ihan mielenkiinnosta, mitä nallia käytitte noissa pois tippuneissa, mulla nallina  on Federal GM 210. Hylsy tietenkin Lapua.

Mulla oli fioccin nalli ja norman hylsy. Saattoi olla väljähkö nallitaskukin, mutta kannasta tuli kyllä selväksi että ylipainetta oli reilusti. 50cm piipusta muistaakseni 875m/s.
2.90g latauksella vauhtia 851 ja silläkin lieviä painemerkkejä 20 asteessa.

[Jappi]

Piippua on syynätty lisää kun kävin hakemassa oikean kameran tarkoitukseen, puolivälistä piipun suulle päin reilu kymmenen senttiä on vieläkin kuparia, forrestin vaahdolla ei vaan irtoa enää mitään. Muuta kertymää ei enää ole.

[metsienmies]

Mulla on samat kokemukset samasta latauksesta kuin metsienmiehellä, tosin sillä erolla että jo eka antoi painemerkkiä. Jälkimmäisistä tippui nallit pois.
Nopeuttakin paaaljon enemmän kuin vv:n taulukossa vaikka 10cm lyhyempi piippu. Hieman pidemmäksi olin kyllä ladannut, mutta rihloihin oli reilusti matkaa.
Vihtavuoren oppaassa lukee maksimilatausten kohdalla, että käytä harkiten. Ja ihan syystä.

Mulla taas samalla kombolla TRG:ssä 22" piippu vaimentimen kanssa ja ei mitään ongelmia koskaan. Vauhtia oli muistaakseni n.870ms. Myöhemmin luovuin N150 käytöstä ja vaihdoin merkkiä.

Edit: ihan mielenkiinnosta, mitä nallia käytitte noissa pois tippuneissa, mulla nallina  on Federal GM 210. Hylsy tietenkin Lapua.

Lapua ja fed 210 tai cci 200

[rum]

Omasta mielestä pitäs järki herätä ennen kumivasaraa??? omat juttusa tekee tämä nettimaailma? Jätkät tuijottaa BC ohjelmia ja mikään ei perustu omiin päätelmiin /eikä kokemukseen?

[Jappi]

Omasta mielestä pitäs järki herätä ennen kumivasaraa???

Niin se pitäisi. Nyt ei vaan herännyt.

Silti ihmettelen, itsellä ei ole tullut vastaan moista muutosta neljällä laukauksella. Takana noin 35v. jälleenlatausta ja kaleja on 20+, niin mikään ei ole itsellä muuttunut noin dramaattisesti edes vaimenninta ja +P latauksiakaan käyttäessä.

Parikymmentä vuotta olen ladannut omani, ammunta ollut välillä vähempänäkin mutta ei tosiaan mitään tämän suuntaista ole sattunut vaikka on joskus haettu ihan viimeiseen asti vauhtia kuulalle.

[MTä]

Omasta mielestä pitäs järki herätä ennen kumivasaraa??? omat juttusa tekee tämä nettimaailma? Jätkät tuijottaa BC ohjelmia ja mikään ei perustu omiin päätelmiin /eikä kokemukseen?

Kokemusta tulee vain ja ainoastaan tilanteista, joissa siitä olisi ollut jo hyötyä.

Yleisellä tasolla ketjun aloittaja on tehnyt oikein ja viisaasti jakanut aloittamalla ketjun huomioistaan. Asioita sattuu ja tapahtuu, mitä enemmän kilometrejä tulee.

[MikaS]

Niin vaikka kirjoitin ettei vastaavaa ole sattunut minulle, ei tarkoita sitä ettei ylipaineisia ole ollut, ei vain tuollaista muutosta samalla ruutiannoksella ja neljällä patruunalla.  Kolmen viime viikon aikana, käyttölatausta on tullut vähän haettua uuteen kaliiperiin. Lähtötiedot oli käytännössä Vihtavuoreaisille tyhjästä, mutta mitä netistä sai ongittua antoi viitteen siitä ,että vähemmän mitä isompireikäisessä lähtökohdassa. Muutamia ylipainemerkkejä tuli ja hommasin päivityksen quikkalootaan. No tässä tapaukaessa quikka arpoi kyllä nopeudet harvinaisen hyvin yhteen labradarilla mitatun kanssa( noin5m/s oli pienemmät). Oletus oli että paineetkin pitävät sinnepäin paikkaansa, mikä sitten olikin myös omin silmin nähtävissä. Ruutilaatu vaihtui hitaanpaan ja oltiin selkeästi hitaammilla nopeuksilla, ettei tuo mikään ""sateentekijä" ollut tässäkään tapauksessa. Kokeilut jatkuu koska kyseessä on pikkukali 6mm Arc/heikossa rakenteessa Ar15, mennään varovasti eteenpäin. Muuttujia on paljon ja pieni itsearvio on aina paikallaan, eri latausten suhteen.

[HJu]

Jos piipussa näkyy kuparia joka ei Forrestilla lähde niin tarvitaan parempia aineita. Boretechin Copper Remover on hyvä ja myrkytön aine. Muitakin löytyy mutta tuosta on itsellä parhaat kokemukset.

Ruudun osalta itselle syntynyt käsitys että kyseessä on joko hajoamassa oleva ruutierä tau vielä todennäköisemmin jonkinlainen epätasainen sekoitus joka on eri hylsyissä ollut erilainen.

Lähetetty minun SM-S908B laitteesta Tapatalkilla

[Jappi]

Jos piipussa näkyy kuparia joka ei Forrestilla lähde niin tarvitaan parempia aineita. Boretechin Copper Remover on hyvä ja myrkytön aine. Muitakin löytyy mutta tuosta on itsellä parhaat kokemukset.

Ruudun osalta itselle syntynyt käsitys että kyseessä on joko hajoamassa oleva ruutierä tau vielä todennäköisemmin jonkinlainen epätasainen sekoitus joka on eri hylsyissä ollut erilainen.

Lähetetty minun SM-S908B laitteesta Tapatalkilla

Kuparille on aineita tilattu, Ballistol Robla Solo MIL, saa sitten nähdä josko mainospuheet pitää paikkansa. Tuota siksi että oli ainoa mitä oli muun tilauksen yhteydessä toimitettavissa.

Epätasaista seosta vastaan sotii se asia että paine oli jatkuvasti nouseva. Ja puretuissa ruuti on tasalaatuista ulkonäöltään, eli mitään selkeästi nopeampaa ruutia ei ollut seassa, niissä on kuitenkin aivan silminnähtävä kokoero jyvissä jo vaikkapa N140-N150 laatuun.

Jokin ruudin hajoamisen ilmiö tässä lienee, vaikken kyllä ymmärrä mikä. Jos olisi vapaampi aselainsäädäntö, olisin jo tekemässä paineasetta jolla pystyisi mahdollisesti toistamaan tapahtuneen ja löytämään/ymmärtämään syntytekijät.

[Kumpumäen seppä]

Tämä kuulostaa kaiken kaikkiaan niin omituiselle, että olisi mielenkiintoista kuulla selitys tälle tapahtuneelle. Tietysti on myös mahdollista, että jostain luodista on jäänyt jotain vaipan kappaleita kiristämään kaulaa tai jumittamaan luodin irtoamista ylimenoon. Sitten viimeisellä rajusti ylipaineisella laukauksella kaikki ylimääräiset rojut on lentänyt pois, eikä totuus ikinä selviä.

Hylsyssäkään ei tuolla latauksella ole enää kun 10% tyhjää tilaa, joten ruudin pakkaaminen rekyylin vaikutuksesta hylsyn etupäähän, ei pitäisi saada aikaan mitään. Käsiaseissa hyvin vajaalla täytöllä olevissa patruunoissa kyllä syntyy eroja sen mukaan, onko ruudit hylsyn etu vai takapäässä. Onko mahdollista, että kyseinen vanha ruuti tiivistyisi ja muuttaisi oleellisesti rakennettaan rekyylin vaikutuksesta. Tapahtumaketjussa kun tuo paine on muuttunut niin yllättävän nopeasti ja joka laukauksen välillä samaan suuntaan.

Veneperäinen luoti ladattuna niin syvälle, että luodin perä on jo reilusti kaulan ohi hylsyn sisällä. Onko mahdollista, että ruuti rekyylin vaikutuksesta tiivistyy ja jotenkin "liimaa" tai "kiilaa" luodin kiinni hylsyyn? Hieman on vaikea toistaa tilanne. Pitäisi ladata vastaavia patruunoita. Koputella niitä purkuvasarassa vastaavasti kun aseessa rekyylin vaikutuksesta, ja sen jälkeen mitata luodin irtiveto vastus. No vaikea uskoa mitenkään, että niin suurta muutosta voisi saada aikaan, että sillä olisi noin dramaattinen vaikutus.

[Jappi]

Lisäksi ihmetyttää viimeisen laukauksen jälkeinen vaalea palojäte pesän edessä, sitä oli reilusti. En ole ennen samanlaiseen tuhkarenkaaseen törmännyt. En toki ole näillä 500 sarjan ruudeilla aiemmin ladannut kuin lyijyluotia 375H&H testierän, kymmenkunta luotia jotka sain silloin kaverilta, kuten myös tarvittavan ruudin.

[HJu]

Kokovaippaluodeissa on mahdollista että avoimen luodin takaosan kautta pääsee kaasuja vaipan ja sydämen väliin jolloin luoti junttautuu rihloihin todella lujasti.

Jotta näin tapahtuisi niin vaipan pitää olla ohut ja viallinen ja ruudin hyvin nopeaa (N310 hyvä esimerkki nopeasta ruudista). Kivääriruudeilla tuollaista ei pitäisi tapahtua.

[super varmint]

Ainoa mikä tuossa tulee mieleen on että ruuti pilkkoutuu rekyylissä pienemmäksi ja palonopeus kasvaa, jos siis kyseessä on ruutivika.

Eiköhän tässä ole se ainoa järjellinen syy...? Jappihan kertoi ampuneensa nimenomaan lippaasta syötettynä.

Tee Jappi testi, kaulasupista hylsy ammutulla nallilla, ruudita ja luodita, jonka jälkeen koputtelet vaikka jo mainitulla purkuvasaralla ja sen jälkeen tutkimaan löytyykö selkeästi hajonneita ruutijyviä?

Tosi mielenkiintoinen topikki, koska itse olen ladannut -90 luvun 100-sarjan ruudeilla satoja paukkuja ilman mitään ihmeellistä käytöstä...sen sijaan Hodgonin vanha h414 tuntui olevan vähän kulmikasta käytöksen suhteen, samoin käynnin, sen käytön laitoin jäähylle...

[260]

Japin ongelmaan muutama lisäkysymys. Oliko piippu puhdistuksen jäljiltä, kun alotit neljän sarjan? Ellei piippua kuivattu, niin ensimmäinen kutihan lähtee hitaammin ja pienemmillä paineilla. Johtuen pienemmästä läpimenovastuksesta.

Ruudin ominaisuudet toki on voineet muuttua mutta tosi höttöä täytyy olla, jos rekyylistä muuttuu pölyksi hylsyn sisällä. Vois kokeilla murskata ks. ruutijyviä vaikka meisselin kärjellä jotain kovaa vasten ja verrata johonkin tuoreempaan tavaraan. Aika kovia ovat, jos ruuti kunnossa.

Hiilirengas ylimenossa myös nostaa paineita ja toki kova kuparin määrä.

Oliko kyseistä latausta ammuttu tästä aseesta ennen eri ruutierän ruudilla?

Tässä voi olla kysymyksiä joihin jo vastauksetkin valmiina, en muista koko ketjua ulkoa.

Kohan piippu puhdas niin toki voi reilusti alempaa lähteä painesarjan tekemään, jos haluaa tai uskaltaa kokeilla ruudin hyödyntää. Ellei ruuti tosiaan hajoa pinellä puristuksella. Sellainenki tuli mieleen et voiko tuo nitro jotenki irrota jyvästä ja jakaantua epätasaisesti..?

Onko koskaan aiemmin ollut ks. aseella mitään vastaavaa ylipainemerkkien ilmaantumista, tietenkin miedompina missä ei vielä nallit putoile. Siis ennalta kokeilluissa toimivissa latauksissa? Mikä kielisi juuri hiilirenkaasta..

[SO]

Ruudissa on sellainen stabilaattoriaine joka ylläpitää ruudin ominaisuuksia yllä. Tämä aine ajan myötä "kuluu" pois mikä johtaa lopulta siihen, että palonopeus muutuu täysin. Yleensä se näkyy niin että vanhoissa paukuissa hylsy alkaa hapettumaan sisäpuolelta. Stabilaattoriaineen pitoisuutta ei kotona voi mitata. Esimerkiksi sotapaukuissa mitkä on varastossa tätä stabilaattoriaineen pitoisuutta tarkkaillaan ja kun se menee tietyn tason alle patruunat hävitetään. Ennen näitä esimerkiksi RGn ylijäämäpaukkuja M2A1 kannuissa päätyi vähittäiskauppaan.

Ei välttämättä ole syy ongelmaan, mutta hyvä tiedostaa. (Samoin kuin ruudin kosteus. Ruudissa pitää olla tietty kosteus% että palonopeus vastaa tehtaan ilmoittamaa.) Jos patruunoita tai ruutia säilytetään vaikkapa kuumassa niin stabilaattoriaine kuluu nopeammin loppuun.

Jos aihe oikeasti kiinnostaa niin pari linkkiä:
(Löytyy kun googleen kirjoitat "Ruudin stabilaattoriaine"

https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/789146/Kivimaki_Jukka.pdf%3Fsequence%3D2%26isAllowed%3Dy&ved=2ahUKEwi0o9-mx8z_AhWylosKHcjBB6kQFnoECAsQAQ&usg=AOvVaw1M6tltcDjozOVRG2MxrV73

https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/80560/1/URN%253ANBN%253Afi%253Ajyu-202204122238.pdf&ved=2ahUKEwi0o9-mx8z_AhWylosKHcjBB6kQFnoECA4QAQ&usg=AOvVaw2yBNqZ8fg5V_lmQRIyIpG8