Luodin vipotuksen oikaisu hylsyssä?

[mysteryman]

Kiitoksia koneistusvinkeistä koheltajalle. Äkkiseltään tuossa prosessissa vähän turhan paljon käsivaralta tehtävää koneistusta omaan makuun kun tavoitteena on päästä satasen toleranssiin. Taitavalta ja huolelliselta kaverilta onnistunee kyllä.

Kovakromaus on mielenkiintoinen idea. Pinnoitepaksuuden puolesta pitäisi saada riittävästi supistusastetta. Haastepuolella epäilyttää miten saada pinnoitteen paksuus osumaan tavoitteeseen ja vieläpä satasen tarkkuudella samaksi joka kohdassa holkkia. Lisäksi kaulassa olisi mielestäni hyvä olla enemmän supistusastetta kuin hylsyn rungolla.

Yksi tapa jolla voisi koittaa tehdä kokosupparia olisi aloittaa kangesta ja sorvata pesäkalvaimella suppari noin 0.1mm alle tavoitemitan. Sitten aihion lämmitys sorvissa kaasuliekillä 150-400C ja kontrollointi pintalämpömittarilla. Kun aihio tavoitelämpötilassa niin koneistaa kalvaimella sen viimeisen kympin ja antaa jäähtyä. Lämpötilan valinnalla saa säädettyä hylsyn rungon supistusastetta. Jos onnistuu niin tuolla voi saada ainakin hylsyn rungon osalta sopivan kokosupparin. Samaa aikaa sopivan holkin kaulan tekeminen ei varmaan onnistu. Mutta kaulan voisi tehdä jälkikäteen niin että krymppää siihen holkin ja sisäsorvaa sen mittoihin. Pitäisi kokeilla käytännössä kuinka onnistuu.

[Koheltaja]

Kalvaminen on hidas prosessi ja kalvain ehtii lämpeemään ja laajenemaan ennen kun pesä on kalvettu, kalvamisessa käytetään myös runsaasti öljyä ja tämä tekee omat haasteensa kovien lämpötilojen sekä pinnanlaadun osalta.

Serbiasta löytyy järkihintainen kalvainten valmistaja jolta voi halutessaan kysyä supistuskalvaimen hiomista, tai jos on olemassa ylmääräinen kulunut pesäkalvain niin siitä saa kotimaassa hiottua supistuskalvaimen.

[MOj]

Kokosupparin hionnassa holkki laitetaan pakkaan kiinni ja pyörimään 1500-2000rpm. Paineilmapörrässä alkuun on kiinni karkeampi kivi millä hiotaan holkin sisäpinta lähelle mittoja, holkki irrotetaan välillä ja supistetaan hylsy jonka mittoja verrataan pesässä ammuttun hylsyyn. Yleensä käytän mittahylsyinä väljemmällä pesällä ammuttuja hylsyjä että saa supistuksen riittäväksi mutta ei liika. Kun aletaan olla alueella niin vaihdan hienomman kiven jonka kanssa hiotaan pesä lopullisiin mittoihin sekä muotoon. Lopuksi liuskekaralaikalla viimeistelu ja kumilaikalla viimeistely.

Pesän hionnan olen tehnyt käsivaralta sekä sorvin kääntökelkalla, molemmilla pääsee samaan lopputulokseen kun ymmärtää mitä on tekemässä eikä ala hosumaan. Kaulaa en hio käsivaralta koska siinä saa helposti kaulan kartioksi.

Lopputulos on juuri niin hyvä kun siihen käyttää aikaa ja vaivaa, koesupistuksia ei voi tehdä liikaa ja hylsystä mittaus mistä otetaan enemmän ja mikä kohta jätetään rauhaan. Nykyinen 223 kokosuppari ei käytännössä supista ammuttua hylsyä muualta kun kaulan osalta mutta väljässä pesässä ammutut hylsyt supistuu niin että ne pesittyy omaan aseeseen.

Luoditusholkkeja en ole aikoihin tehnyt mutta ne olen tehnyt kangesta alusta loppuun asti. Ensin ulkomuodon ja mahdollisen kierteen teko, sen jälkeen keskireiän poraus joka kalvaimella ajetaan luodin mittoihin. Lopuksi kalvetaan pesä ja tehdään luodin asetin.Tässäkin lopputulos on verrannollinen hosumisen määrään.

Kaikki tehdasholkit on karkaistuja ja niitä ei voi työstää muuten kun hiomalla, kalvainta tai sorvinterää niille on turha tarjota.

Pakko taas kerran todeta: Jäätävä tietotaito!

[Kumpumäen seppä]

Serbiasta löytyy järkihintainen kalvainten valmistaja jolta voi halutessaan kysyä supistuskalvaimen hiomista, tai jos on olemassa ylmääräinen kulunut pesäkalvain niin siitä saa kotimaassa hiottua supistuskalvaimen.

Onkohan noitten piippuaihioita kukaan kokeillut? Serbian vientimääräykset aiheuttaa kertakulun vuodeksi, oliko se nyt luokkaa 300 €. Mutta jos muutama innostuisi testaamaan, niin saattaisi saada aika edullisia piippuaihioita. Laadusta en juurikaan kommentteja löytänyt, kun joskus etsiskelin.

[rum]

Jossain ollut  keskustelua tästä luodin vipottamisesta luodintarkkuuteen ja muistin mukaan joku oli testannut eikuitenkaan ollut huomattavia eroja olisko ollu toisella foorumilla?

Pitääpä ottaa ohjelmaan niin pysyyy mielenkiinto harrastukseen. Kerran tein suppean 4+5lk testin tuolla 08:lla kun vertasin samaa latausta 2:lla eri kaula busningilla 100 metriin, oli selkeä ero tiukemmalla tuli melkein millilleen samanmoiset mutta paljo isommat.

[Räiskis]

Nuo pinnoitusmenetelmät aika hintavia, työhommissa tutustunut sivelypinnoitukseen, olis hyvä menetelmä varmaan tuohonkin mutta supistusholkin korjaamiseen arvokas. Tuttu teki mulle aikanaan noita supistus ja luodinasetusholkkeja, kun ei saanu ostettua niin piti teettää. Ei ollu halpoja silloinkaan vaikka kaverihommina sain, aikaa noihin meni paljon. Nykyään kaupalliset tuotteet jo laadukkaita, jos niitten tarkkuus ei riitä niin silloin joutuu maksaan. Pioneerityö on yleensä kallista ja aikaavievää. Ja kun siitä saatu tietotaito jalostuis eteenpäin.

[Koheltaja]

Jossain ollut  keskustelua tästä luodin vipottamisesta luodintarkkuuteen ja muistin mukaan joku oli testannut eikuitenkaan ollut huomattavia eroja olisko ollu toisella foorumilla?

Riippuu aseen ja ampujan käynnistä onko vipotuksella vaikutusta vai ei. Jos ase käy 0.5-1moa yksittäisiä kasoja niin eipä siinä vipotukset paljoa näy. Kun aseen käynti alkaa olla 0.5moa tai alle 5x5lks/150m keskiarvokäynnillä niin pienetkin muutokset alkaa näkymään taululla, käytännössä tarkoittaa että 5lks peruskasat 100m pitää olla joka kerta 10mm tuntumassa.

[Long Range]

Saanut aina aseiden mukana nuo asekohtaiset supistus ja luoditusholkit sepältä,joten noiden valmistamis tekniikasta juuri mitään tiedä,mutta yleissivistyksen vuoksi tulee noita luettua/katseltua:

www.accurateshooter.com/technical-articles/full-length-bushing-dies-and-die-conversions/

www.accurateshooter.com/technical-articles/reloading/inline-seating-dies-for-custom-chambers/

https://bulletin.accurateshooter.com/2017/08/how-to-reload-with-hand-dies-and-arbor-press/

www.youtube.com/watch?v=rsAXDOwlR14

Timppa

[260]

Jossain ollut  keskustelua tästä luodin vipottamisesta luodintarkkuuteen ja muistin mukaan joku oli testannut eikuitenkaan ollut huomattavia eroja olisko ollu toisella foorumilla?

Pitääpä ottaa ohjelmaan niin pysyyy mielenkiinto harrastukseen. Kerran tein suppean 4+5lk testin tuolla 08:lla kun vertasin samaa latausta 2:lla eri kaula busningilla 100 metriin, oli selkeä ero tiukemmalla tuli melkein millilleen samanmoiset mutta paljo isommat.

Omien havaintojen mukaan, liian tiukalla bushingilla supattuihin hylsyihin ei tahdo saada luotia suoraan. Vois suurempi hajonta johtua juuri siitä. Toki voi myös vaikuttaa lähtönopeuksiin.

[KJJ]

mietin myös semmosta jos tekis kahesta osasta sorvaamalla  runko - kaulan liitoskohta nuihin ulkokierre ja sitten palikka jossa ulko sisä kierre(bushinkiholkkia aattelin) en muuten mutta villikissakaliperiin

tuossa mielenkiintonen puristin ja muuta

https://www.youtube.com/watch?v=QMGe8XZmD4c

https://www.youtube.com/watch?v=XlE9AocBAME

https://www.youtube.com/watch?v=GRJZPSew4DA
https://www.youtube.com/watch?v=Er9kTAd07CA
https://www.youtube.com/watch?v=vjbeH6rA3E0

https://www.youtube.com/watch?v=3PQcMBy0HwU

https://www.youtube.com/watch?v=P17XVklukm4

ps miten "tarkkoja" keskitettyjä puristimet ovat (omista yhestä kalvaa epäilys ollu kylläkin "purkuholkilla" niin luoti ottaa aina toiseen laitaan)

[Koheltaja]

Ensimmäinen oikaisulaite joka vaikuttaa toimivalta, teknisesti hieno ja työläs valmistaa. Patruuna kiinnitetään kaulasta joten edellytyksenä on että kaulat on sorvattu. Mittausten ja tämän laitteen perusteella vipotuksen alkulähde on kaulan ja hartian alueella.  https://www.youtube.com/watch?v=gRy87zEzA3w

Ekan viestin Hornadystä löysin lisää juttua ja ihan toimivalta se vaikutti kun käyttäjänä on jälleenlataaja eikä markkinointihenkilö räpläämässä laitetta. En nyt löytänyt sitä videota uudestaan, linkkaan jos löytyy.

[rum]

Kasa äijät varmaan tietäs noista vipotuksista kannattas niiltä kysyä he on varmaan käyvillä aseilla kokeillu?

[MikaS]

Varmasti vipotukseen vaikuttaa holkit, puristin, hylsynpidin ja tietysti luoti ja hylsy. Kaikki pitäisi saada samankeskeiseksi.

[mysteryman]

Ensimmäinen oikaisulaite joka vaikuttaa toimivalta, teknisesti hieno ja työläs valmistaa. Patruuna kiinnitetään kaulasta joten edellytyksenä on että kaulat on sorvattu. Mittausten ja tämän laitteen perusteella vipotuksen alkulähde on kaulan ja hartian alueella.  https://www.youtube.com/watch?v=gRy87zEzA3w

Ekan viestin Hornadystä löysin lisää juttua ja ihan toimivalta se vaikutti kun käyttäjänä on jälleenlataaja eikä markkinointihenkilö räpläämässä laitetta. En nyt löytänyt sitä videota uudestaan, linkkaan jos löytyy.

Itse lataan panokset niin että jätän 1/3 - 1/2 kaulasta supistamatta ja kokosupistan hylsyn rungon muutaman satkun ammuttua hylsyä pienemmäksi. Samalla pumppaan hartiaa muutaman satkun alas. Ideana, jonka olen joltain fiksummalta kopioinut, on että kaulan supistamaton osa keskittää luodin pesään nähden. Kuinka hyvin tämä käytännössä toimii ja miten sisäballistiikan dynamiikka käyttäytyy luodin liikkeellähtövaiheessa jos hylsyn runko-osa ei ole keskellä pesää, vaikea sanoa. Mutta pääpointti on että jos patruunat ovat tällaisia niin patruunan suoruus kannattaisi mielestäni oheisesta videosta poiketen mitata niin että kiinnitys kaulan supistamattomasta osasta ja mittaus luodista.

[Long Range]

Teen kutakuinkin samoin kuin mitä Mysterman kirjoitti.ERITYISESTI väljäkaulaisilla pesillä,mutta myös ahdaskaulaisilla.

Kun saan selville millaisesta vapaahypystä/ rihlakosketuksesta ase/pesä pitää,niin teen tuon supistuskohdan (olakkeen) niin tarkasti luodin takaosan laakeripinnan päättymis kohtaan kuin osaan.
En tiedä onko tuo minun ylivilkkaan mielikuvituksen tuomaa,mutta se on juuttunut käyttöön ja kyselinkin joskus olenko yksin tuon tyylin käytössä.

Timppa