Kirjoittaja Aihe: Luodin vipotuksen oikaisu hylsyssä?  (Luettu 6821 kertaa)

HJu

  • *
  • Viestejä: 7.934
Vs: Luodin vipotuksen oikaisu hylsyssä?
« Vastaus #30 : Tammikuu 08, 2023, 11:15 »
TA-hommissa oikeasti käytetään jakopatruunaa, latausholkkeja ei käytetä ollenkaan ja ase on se mikä hyllystä lyödään käteen. Siinä maailmassa ja siihen käyttöön 1 MOA on riittävä.

Asekohtaisesti teetetyt luoditusholkit, hylsyjen sorvailu, kanan verellä aseen loitseminen täyden kuun aikana ja ampumisen opettelu hyvin kun eivät ole aloittelijan repertuaarissa mitkään kovin tuttuja tai osattuja menetelmiä.

 Omalla rahalla voi tosiaan hakea rajojaan ja käyttää aikansa miten haluaa. Varsinainen TA-toiminta on kuitenkin paljon muutakin kuin ampumista.
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 08, 2023, 11:25 kirjoittanut HJu »
Terveisin,


HJu

rum

  • *
  • Viestejä: 265
Vs: Luodin vipotuksen oikaisu hylsyssä?
« Vastaus #31 : Tammikuu 08, 2023, 13:03 »
Koheltaja:

"Long Rangen linkkaama luoditusholkki on tarkoitus tehdä kun saan hankittua 223Rem kalvaimen. Tulee mieleen vasarasarjan luoditin, sellaisella (kommuuni)sarjalla on tehty monet hyväkäyntiset paukut ennen ekaa latausprässiä."

Joka kerta kun nykyisin luoditan patruunoita noilla asekohtaisilla holkeilla niin hymyilen,että ympyrä on sulkeutunut.

Kun 1973 tai 1974 aloitin lataamaan patruunoita isävainajan 222 rem kivääriin,niin oli Sakon valmistamat "vasara vehkeet" jossa luodin asetus tapahtui samoin.
Vasaravehkeiksi noita kutsuttiin kun arbor prässiä ei ollut keksitty ja luodit naputeltiin kevyellä vasaralla paikoilleen.

Tuosta patruunan runoutista löytyy miljoona tutkailua maailmaltakin.

Tuossakin eräs hajatelma:

www.rifleshootermag.com/editorial/the-rundown-on-runout/360599

Jos/kun tehdään testejä ja aletaan etsiä muutaman millimetrin käyntieroja ,niin kun meillä ei ole välineitä millä varmistaa luotivaippojen paksuuseroja ja se vaikuttaa osuntaan vaikka olisi kuinka suora patruuna.

Luotikuppien seinämien vahvuuserot / tasaisuus on yxi tärkeä asia mikä tekee luodista käyvän/vähemmän käyvän.

Toinen jonka jokainen voi itse todentaa/lajitella on luodin tasopinnan (laakeripinnan) pituusero.Te kun ammutte melkos pitkillä luodeilla,niin suosittelen mittailtavaksi.

Luotien valmistuerien välinen käyntiero on olemassa.Olen tosiaan nyt käyttänyt 41 vuotta 6 mm Sierran 70 gr HPBT luotia ja valmistuseriä ollut lukematon määrä tuossa ajassa.

Ampunut niitä 4:llä eri kaliiperilla ja ollut eriä joilla voi saada esim. 6-7 mm hajontaa 100 metriin ja eriä joilla ei saa juurikaan alle 10 mm hajontaa 100 m:iin vaikka tekisi mitä.Siis 5 ls kasoja.
Mutta latvalinnustus tarkkuuteen riittää vallan mainiosti kaikki lotit eli ei hätää.

Jos haluan yrittää joskus oikein pientä radallla niin silloin luoteina koitan Euberg,Barts,Berger Column,Söderholm.
Sierra on arkipuku ja nuo ovat juhlapukuja.

Kaivelin laatikoita ja tuo Sakon "vasaravehkeen" luoditin löytyi vielä kuvattavaksi.Toisessa kuvassa näkyy himmeästi 5,7x43.Mitäpä tuo L kirjain tarkoittanee?

Kuvien nimi voisi olla. "Mistä rakkaus alkoi

Timppa
[/quot

L=luoditin
S=supistin ;D

Koheltaja

  • *
  • Viestejä: 3.293
Vs: Luodin vipotuksen oikaisu hylsyssä?
« Vastaus #32 : Tammikuu 08, 2023, 15:30 »
TA-hommissa oikeasti käytetään jakopatruunaa, latausholkkeja ei käytetä ollenkaan ja ase on se mikä hyllystä lyödään käteen. Siinä maailmassa ja siihen käyttöön 1 MOA on riittävä.

Asekohtaisesti teetetyt luoditusholkit, hylsyjen sorvailu, kanan verellä aseen loitseminen täyden kuun aikana ja ampumisen opettelu hyvin kun eivät ole aloittelijan repertuaarissa mitkään kovin tuttuja tai osattuja menetelmiä.

 Omalla rahalla voi tosiaan hakea rajojaan ja käyttää aikansa miten haluaa. Varsinainen TA-toiminta on kuitenkin paljon muutakin kuin ampumista.

Aiheena oli jälleenladatun luodin vipotus ja mitkä tekijät siihen vaikuttaa sekä miten saa korjattua, TA-aspekti tuli jostain ihan muualta mukaan eikä varsinaisesti liity aihepiiriin sisältöön. Toki jos foorumin linjaveto ei salli TA toiminnan ulkopuolista keskustelua, kuten jälleenlatausta niin se on eri asia.
Kylätason ampuja

HJu

  • *
  • Viestejä: 7.934
Vs: Luodin vipotuksen oikaisu hylsyssä?
« Vastaus #33 : Tammikuu 08, 2023, 16:18 »
Ei tarvitse turhaan loukkaantua.

Sallii Forum keskustella kasa-ammunnastakin, sitä varten meillä on tämä ballistiikka- ja jälleenlatausosiokin, mutta sallii se myös todeta että kasa-ammunta ja kasa-ammuntatekniikka ei ole autuaaksitekevää hommaa varsinaisessa ta-maastotoiminnassa.

TA-toiminta maastossa lienee ainoa  erottava tekijä tämän foorumin,   kasa-ammuntaforumien tai vaikka eralle.net ja toiminta-ampujien tarjontaan nähden. Siksi on hyvä välillä ehkä todeta uudemmille ta-harrastajille että ihan normaalitarkkuuskin riittää näissä hommissa vaikka niitä kasa-ammuntarkkuuksia ei saavuttaisikaan. Jos siitä tukee näppyjä niin harmi.
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 08, 2023, 16:22 kirjoittanut HJu »
Terveisin,


HJu

KJJ

  • *
  • Viestejä: 352
Vs: Luodin vipotuksen oikaisu hylsyssä?
« Vastaus #34 : Tammikuu 08, 2023, 17:28 »
On kokeiltu lukuisia eri versioita ja käytännössä aina sama lopputulos vipotusten osalta. On myös ollut sellainen laajenninkara jonka alku on mitoitettu supistetun kaulan sisämittaan ennen laajenninpalloa, karan alku toimii ohjurina ennen laajennusta mutta eipä sillä ollut juurikaan merkitystä. Paras lopputulos on saatu pesän mukaan hiotulla holkilla, sorvilla oikaistulla kaulalla ja ilman laajenninkaraa.

TA käyttöön riittää 1moa/100m käynti mutta siitä ei ole haittaa joss ase käy paremmin, pahviin ampujalle kun ei riitä mikään käynti. Omien pulttilukkojen käyntikriteerinä on aina ollut max. 0.5moa 5x5lks keskiarvo 150m matkalta että ampumineen on mielekästä, vain hyvin käyvät aseet ovat ampujaa motivoivia kun tietää että virheet tulee perän takaa.

Sellainen havainto on tehty vuosien aikana että pitkällä ohjauspinnalla olevat luodit on vähemmän kranttuja luodin vipotukselle hylsyssä ja lyhyt ohjauspinta on herkempi. Tätäkin joskus testattiin mutta tässäkin oli selkeitä poikkeuksia riippuen pesän ja ylimenon mitoista.

eli jos raha ei ongelma niin hankkia kalvain ja teetättää useempi piippu(ehkä pikku porukka:) ) ja samalla kalvaimella teetättää luoditusholkit ja sitten hiotuttaa kalvain supistusholkin tekoon sopivaksi.

aihioita

https://lewilson.com/stainless-bullet-seater-blank-with-micrometer

https://pacifictoolandgauge.com/565-pilot-hole-die-blanks-nopix-


Koheltaja

  • *
  • Viestejä: 3.293
Vs: Luodin vipotuksen oikaisu hylsyssä?
« Vastaus #35 : Tammikuu 08, 2023, 19:12 »
Raha on aina ongelmana, vielä suurempi ongelma on aika joka on rajallista. Pesäkalvain on hankinnassa seuraavaan piippuun ja samalla saa tehtyä luoditusholkin. Supistusholkkia varten pitäisi hioa tai teettää kalvain, tai menetellä kuten nyt, kaupallinen kokosuppari hiotaan pesän mittoihin miinus 0.02-0.03mm.

HJu, en loukkaantunut.

Joskus näitä syvällisempiä jälleenlataukseen liittyviä asioita tulee käytyä käytännön, ja joskus ajatustasolla koska tunnetusti on koskaan tyydy siihen mitä on jo olemassa. Joskus nämä on merkityksettömiä nysväämisiä, toisinaan poissulkevia, ja on niitä jäänyt joskus käyttöönkin. TA-foorumi on siitä hyvä paikka käydä näitä läpi kun keskusteluissa foorumin taso on ihan jotain muuta kun "eräällä" toisella foorumilla, rinnalla kulkee toiminta-ampujat mutta siellä patruunoiden määrä korvaa laadun joten vaihtoehdot on vähissä.

Tänään pääsin jonkun sarjan ampumaan ennen kun tuuli yltyi. 223Rem ja luotina 4.5g Scenar, niistä 10kpl luodin vipotus oli 0.02mm sisällä ja huonoimmat 10kpl 0.1-0.15 välillä. Näillä ammuin 5lks sarjat peräkkäin kahteen kertaan ja silmällä näki ilman mittaamista kumpi kasa on kumpaa erää, paikkatarrojen määrä riitti tällä kertaa mittariksi. Ammun vielä 5x5lks testit niin paremmassa kelissä että saa luotettavamman tuloksen.

Aamuisen "kolleegan" puhelun jälkeen jäin miettimään luodin laakerinpinnan pituusvaihtelun vaikutusta käyntiin. Taas tuli huomattua että on kiviä kääntämättä syvällisessä jälleenlataamisessa ja tähänkin aiheeseen pitää syventyä jollain aikavälillä.
Kylätason ampuja

rum

  • *
  • Viestejä: 265
Vs: Luodin vipotuksen oikaisu hylsyssä?
« Vastaus #36 : Tammikuu 08, 2023, 20:52 »
Ite kans miettiny noita holkkeja pesänmukaan tehtynä, kaula ja busningit on molempiin 260/308 olisko nuo parempi teettättää täyssuppareista?

Sinne varmaan saa hylsyn laittaa matkaan, Hannukaiselta tietty seleviää.

huomasin kans jälleen laajennin kara voi kaulan kieroon vaikka Orengas on välissä.

rum

  • *
  • Viestejä: 265
Vs: Luodin vipotuksen oikaisu hylsyssä?
« Vastaus #37 : Tammikuu 08, 2023, 20:55 »
Oliko isoja eroja?

Koheltaja

  • *
  • Viestejä: 3.293
Vs: Luodin vipotuksen oikaisu hylsyssä?
« Vastaus #38 : Tammikuu 08, 2023, 21:06 »
Vipottavissa oli 1-2 karkulaista jotka levitti kasaa, suoremmat nätissä 5lks nipussa jotka sai paikattua 2:lla paikkalapulla. 

Kyllä mä olen siirtymässä pesän mukaan tehtyyn kokosuppariin, pesittyy varmasti mutta asettuu pesän suuntaisesti kun ei ole turhia välyksiä. Kokosupparit olen hionut sorvissa ja välillä holkki prässiin ja ammutun hylsyn supistus, kun supistettu hylsy on ammuttua hylsyä satkun ohuempi niin sen jälkeen pintojen kiillotus. Kaulan hion niin että määrämittaan sorvattu kaula supistuu 5-6 satkua luotia pienemmäksi ja laajenninkaran voi jättää pois kokonaan.
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 08, 2023, 21:13 kirjoittanut Koheltaja »
Kylätason ampuja

Long Range

  • *
  • Viestejä: 867
Vs: Luodin vipotuksen oikaisu hylsyssä?
« Vastaus #39 : Tammikuu 09, 2023, 06:21 »

HJu kirjoitti:

"TA-hommissa oikeasti käytetään jakopatruunaa, latausholkkeja ei käytetä ollenkaan ja ase on se mikä hyllystä lyödään käteen. Siinä maailmassa ja siihen käyttöön 1 MOA on riittävä."

En tiedä nykyisen "jakotavaran" keskimääräisestä käynnistä,mutta aikaa on minulla vierinyt jo pitkä tovi TA savotan kertaamisesta.
Sieltä kirjoitin 600 m:iin ampumisesta.

Kuitenkin ennenkuin veimme moottorikelkoilla taulut 600 m:iin ammuimme 5 ls kasoja 300 m:iin.Aseet oli mallia 85 ja kaitpa noissa 7,62x53 R patruunoissa lie kanta leima ollut VPT...D46 luoti?

Noita 300 m:n  5 ls kasoja ei kyllä mitattu mutta pääosin ne olisivat peittyneet tulitikkuaskilla.Siis kaikkien ampujien kasat.

Eli ainakin jo tuolloin "jakotavaran" käynti oli alle MOA.n.

Tietty silloin miehet oli rautaa ja perät puuta-:).

Timppa

HJu

  • *
  • Viestejä: 7.934
Vs: Luodin vipotuksen oikaisu hylsyssä?
« Vastaus #40 : Tammikuu 09, 2023, 07:08 »
No nykyään kun TAK-85:lla ammutaan ta-kursseilla niin 1 MOA on 300m just ja just saavutettavissa. Käytetyt aseet on toki käytettyjä ja patruunat monesti sen +20v vanhoja. Ja monesti kurssilla on 1-2 asetta joita ei saada edes kohdistettua koska tähtäin on rikki tai ainakin sen nollausruuvit on menneet rikki.

Varmaan varastojen kätköistä löytyy ampumattomia TAK-85:ia jotka voivat olla tarkempia. Sitten kun niitä on ulkoilutettu ja ammuttu räntäsateessa ja kesähelteillä maastossa aikansa niin tarkkuus tyypillisesti heikkenee. Nykyään lataus on D166-luodilla ja itseasiassa niin se on TAK-85:ssa ollut aina kororummun osalta.

Mutta 1 MOA riittää rintakuvaan hyvin TAK-85:n käyttömatkoille. Jos uutena on tarkempi niin hyvä koska tarkkuus käytön myötä heikkenee.
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 09, 2023, 07:59 kirjoittanut HJu »
Terveisin,


HJu

mysteryman

  • *
  • Viestejä: 990
Vs: Luodin vipotuksen oikaisu hylsyssä?
« Vastaus #41 : Tammikuu 09, 2023, 07:31 »
Pesäkalvain on hankinnassa seuraavaan piippuun ja samalla saa tehtyä luoditusholkin. Supistusholkkia varten pitäisi hioa tai teettää kalvain, tai menetellä kuten nyt, kaupallinen kokosuppari hiotaan pesän mittoihin miinus 0.02-0.03mm.

Nämä supparien tuunaukset on kiinnostavia, varsinkin kun autotallista löytyy sorvi. Miten teet luoditusholkin? Aloitatko kaupallisesta holkista esim. pienemmässä kaliiperissa vai teetkö koko holkin itse? Eli saako tehdasholkeista irti pilaamatta kalvainta?

Entä miten hiot kokosupparin käytännössä että muoto säilyy?


Koheltaja

  • *
  • Viestejä: 3.293
Vs: Luodin vipotuksen oikaisu hylsyssä?
« Vastaus #42 : Tammikuu 09, 2023, 17:27 »
Kokosupparin hionnassa holkki laitetaan pakkaan kiinni ja pyörimään 1500-2000rpm. Paineilmapörrässä alkuun on kiinni karkeampi kivi millä hiotaan holkin sisäpinta lähelle mittoja, holkki irrotetaan välillä ja supistetaan hylsy jonka mittoja verrataan pesässä ammuttun hylsyyn. Yleensä käytän mittahylsyinä väljemmällä pesällä ammuttuja hylsyjä että saa supistuksen riittäväksi mutta ei liika. Kun aletaan olla alueella niin vaihdan hienomman kiven jonka kanssa hiotaan pesä lopullisiin mittoihin sekä muotoon. Lopuksi liuskekaralaikalla viimeistelu ja kumilaikalla viimeistely.

Pesän hionnan olen tehnyt käsivaralta sekä sorvin kääntökelkalla, molemmilla pääsee samaan lopputulokseen kun ymmärtää mitä on tekemässä eikä ala hosumaan. Kaulaa en hio käsivaralta koska siinä saa helposti kaulan kartioksi.

Lopputulos on juuri niin hyvä kun siihen käyttää aikaa ja vaivaa, koesupistuksia ei voi tehdä liikaa ja hylsystä mittaus mistä otetaan enemmän ja mikä kohta jätetään rauhaan. Nykyinen 223 kokosuppari ei käytännössä supista ammuttua hylsyä muualta kun kaulan osalta mutta väljässä pesässä ammutut hylsyt supistuu niin että ne pesittyy omaan aseeseen.

Luoditusholkkeja en ole aikoihin tehnyt mutta ne olen tehnyt kangesta alusta loppuun asti. Ensin ulkomuodon ja mahdollisen kierteen teko, sen jälkeen keskireiän poraus joka kalvaimella ajetaan luodin mittoihin. Lopuksi kalvetaan pesä ja tehdään luodin asetin.Tässäkin lopputulos on verrannollinen hosumisen määrään.

Kaikki tehdasholkit on karkaistuja ja niitä ei voi työstää muuten kun hiomalla, kalvainta tai sorvinterää niille on turha tarjota.

« Viimeksi muokattu: Tammikuu 09, 2023, 17:29 kirjoittanut Koheltaja »
Kylätason ampuja

KJJ

  • *
  • Viestejä: 352
Vs: Luodin vipotuksen oikaisu hylsyssä?
« Vastaus #43 : Tammikuu 09, 2023, 18:29 »
Raha on aina ongelmana, vielä suurempi ongelma on aika joka on rajallista. Pesäkalvain on hankinnassa seuraavaan piippuun ja samalla saa tehtyä luoditusholkin. Supistusholkkia varten pitäisi hioa tai teettää kalvain, tai menetellä kuten nyt, kaupallinen kokosuppari hiotaan pesän mittoihin miinus 0.02-0.03mm.

onnistuskohan pesäkälvaimella tehdä suppausholkki "kovakromais" holkin tuliskohan tarpeeksi supistusta?

nii onnistusko ylipäätään..

ootteko tuommosta kokeillu oisko hyötyä luodituksessa

https://www.grauwolf.net/triebel-r125-geschosssetzstempel-338-lapua-scenar-250-gr.html
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 09, 2023, 18:37 kirjoittanut KJJ »

Koheltaja

  • *
  • Viestejä: 3.293
Vs: Luodin vipotuksen oikaisu hylsyssä?
« Vastaus #44 : Tammikuu 09, 2023, 18:47 »
En osaa sanoa paljonko kovakromaus kasvattaa pintoja, joitain myytä, tuskin satkuja?

Joku on joskus tehnyt kokosupparin niin että ensin on kalvettu pesä vanhaan piippuun jonka jälkeen ulkopinta ohennettu ettei seinämää ole kun muutama milli. On sorvattu toinen toinen lieriö missä on sisäreikä kalvettu 3-4 satkua pienemmäksi kun edellisen jolkin ulkopinta. Sisäholkki pakkaseen ja ulompi punahehkuun jonka jälkeen ulompi holkki painetaan sisäholkin päälle. Tämän jälkeen vielä holkin karkaisu, lopputuloksena on supistusholkki joka on aavistuksen tiukempi kun pesän mitat ja hyvällä tuurilla lämpökäsittelyt ei ole vetänyt pintoja kieroon tai epäkeskeiseksi.

En ole lähtenyt kokeilemaan koska prosessissa on monia liikaa muuttuvia tekijöitä jotka vaikuttaa lopputulokseen, lämmön aiheuttamat muodonmuutokset ei aina ole ennakoitavissa.
Kylätason ampuja