Luodin vipotuksen oikaisu hylsyssä?

[Koheltaja]

Tunnetusti jälleenladatuissa patruunoissa luodit jäävät vipottamaan enemmän ja vähemmän kun valmista patruunaa pyörittää mittakellojigissä. Tunnetusti myös monet on testanneet ettei vipotukset aina näy taulussa mutta... se psykologinen vaikutus, kuten monessa muussakin nysväämisessä.

Hornadyltä löytyy mittalaite jonka kanssa saa oikaistua patruunassa vipottavan luodin. Onko kokemusta kyseisestä laitteesta https://www.hornady.com/reloading/precision-measuring/precision-tools-and-gauges/lock-n-load-concentricity-tool

[Jan I]

Kyllä kaikki nuo mittausvälineet toimivia on, (tee itsemies hakee mittarin ja telineen puuilosta) tärkeitä lienee kuitenkin käyttää hyvälaatuisia supistusholkkeja (jos hylsyn suu ei ole keskellä ja suorassa ei luotikaan voi olla suorassa) ja luoditus holkkeja mitkä pitävät luodin suorassa (esim. Foster) sekä laadukasta puristinta, mikäli haluaa yrittää pitää "viipoituksen" mahdollisimman pienenä.

Noihin jälki oikaisuihin en jaksa uskoa, vähintäänkin muotoilee luotia ja jättänee jälkiä...

[HJu]

Mittalaitteella voidaan todeta luodin menneen vinoon. Luodin oikaisuun laite vaikuttaa vähän hempulilta. Tarvehan on vääntää sekä luotia että hylsynkaulaa. Se ei taida sormisäädettävllä ruuvilla siististi/toistettavasti hoitua. Omaa kokemusta tästä laitteesta ei kyllä ole.

Kun käyttää hyviä holkkeja ja hylsyt ja luodit on laadukkaasti valmistetut niin melko suoraa patruunaa prosessista tulee. Ts. Jos välineet on kunnossa niin mitään patruunan suoristamistarvetta ei juuri ilmene. Omaa Sinclairin patruuna suoruuden mittalaitetta en juuri ole käyttänyt koska alkuinnostuksen jälkeen selvisi että Reddingin ja Forsterin mikrometrisäätöisillä luodinasetusholkeilla  luodit tulevat suoraan jo valmiiksi eikä mittamalla löytynyt mitään korjattavaa ongelmaa.

[Koheltaja]

Välineet on kunnossa mutta siitä huolimatta mittakellon viisarin saa välillä heilumaan satkuja, ei sentään kymppejä. Hylsynkaulan kovuus sekä keskeisyys (sorvaamaton kaula) lienee ositaisia syitä, samoin laajennuskaran käyttö sorvaamattomissa hylsyissä.

Myös hylsyn suun suunnikkuudella on oma vaikutus luodin suoraan asettumiselle, jos suu on vino niin luoti ei asetu suoraan. Hylsyä pyörittävä, tai Wilsonin trimmeri on käytännössä ainoita joilla saa hylsyn suun suunnikkaaksi. Pyörivällä terällä olevilla trimmereillä suut on enemmän ja vähemmän suunnikkaista, näitä on joskus mittailtu eri trimmereiden jäljiltä.

Tähän mennessä paras tulos on saatu kun kaulat on sorvattu tasapaksuiksi ja supistettu pesän mittoihin hiotulla kokosupistusholkilla ilman laajenninkaraa, silloin mittakellon viisari pysyy parin satkun sisällä jos sitäkään.

Hornadyn laitteessa on ajatusta mutta onko se oikeasti toimiva ja paljonko kympin heitto luodin keskeisyydessä vaikuttaa CIP pesäisessä osuntaan, onkin eri asia.

Tuollaisen tekeminen ei ole kovin suuri homma kun saa inspiksen päälle.

[Perkolaattori]

Paljonkos se luoti vipottaa vapaalennon aikana? Onko tuolla mitään merkitystä a) osunnan b) lähtöhajonnan kannalta?

[HJu]

Osunnan kannalta on merkitystä osuuko luoti suorassa vai vinossa ylimenokartioon ja rihloihin. Lähtönopeuksien  osalta en usko että vaikuttaa mitään.

[MOj]

Välineet on kunnossa mutta siitä huolimatta mittakellon viisarin saa välillä heilumaan satkuja, ei sentään kymppejä.

Hornadyn laitteessa on ajatusta mutta onko se oikeasti toimiva ja paljonko kympin heitto luodin keskeisyydessä vaikuttaa CIP pesäisessä osuntaan, onkin eri asia.

Tuollaisen tekeminen ei ole kovin suuri homma kun saa inspiksen päälle.

Sama juttu, välineet kunnossa, mutta silti heittoja tulee. Kympin alla pysyvät, mutta silti. Parhaat tulokset olen saanut, mitä pienempi heitto on. Otanta on kohtuu vaatimatonta, mutta uskon vaikutusta olevan. Tuo Hornadyn laite ei vakuuta. Jos ja kun saat inspiksen, niin mulle yksi!

[Long Range]

Suosittelen teettämään aseisiinne ihan asekohtaiset erilliset supistusholkit ja luoditus holkit.Itsellä on nuo teetetty kaikkiin talon kivääreihin.

Tuosta luoditusholkista on sekin hyöty kun luoti laskeutuu "putkea" pitkin niin JOS joku laskeutuu poikkeavasti hitaammin / nopeammin niin kannattaa mitata luodin halkaisija.
Huippuluodeissa noita harvoin,mutta on kuitenkin tullut eteen.

Tuossa videolla näkyy erillisholkkien käyttö arbor prässillä.Lupaan,että patruunan suoruuden heittokellot voitte laittaa noita käyttäessä myyntiin-:).

www.youtube.com/watch?v=hKSf3YUDFWw

Tuossa setä kyllä laittaa luodin alta päin hylsyn suulle.Itse annan AINA laskeutua "putkea" pitkin ylhäältä.

Timppa

[Jarmando]

Siclairin mallista ajattelin tekaista halpakopion. Kulmaraudat päihin, välille M8 jenkatankoa ja muttereilla lukittavat kuulalaakerit tankojen päälle. Saa siis tarvittaessa siirtää haluamaansa paikkaan.

https://www.youtube.com/watch?v=QtrpGBKvHUE

Cortina kertoi jollain videollaan, että ei oikaise luoteja. Mittasi patruunoista jonkin heiton määrän (mittaa en muista, mutta jäi mielikuva isohkosta heitosta) ja sanoi ettei näy kasassa mitenkään...

[MOj]

En tiedä paljonko Cortinan luodit on vinossa, mutta jos luoti lähtee vinossa rihloihin niin äkkiä veikkaan että vaikutusta on. Tai sanotaan niin, että jos on suorassa niin on yksi murhe vähemmän mietittävänä.

[metsienmies]

Tällasen videon löysin itse nopealla haulla

https://youtu.be/-WdB9VN6qHc

Videon paukuissa 0.004" vippiä, ja testannut 0.015" vipillä eikä omien sanojensa mukaan sekään vielä näkynyt kasoissa.

Monesti kiinnostanut mitata omia paukkuja, muttei laitteita ole tullut hommattua kun lataus toimii niin turha sinäänsä mitata ja muuttaa rutiinia.

Ideaaliahan olisi että kaikki on täysin suorassa, mutta itse luulen että parin thoun vippi häviää kaiken muun kohinan sekaan mikä pitää ottaa pitemmälle ammuttaessa huomioon.

[mysteryman]

Jos olisi tiedossa kulma jossa luoti etenee rihloissa niin olisi melko suoraviivainen homma laskea fysiikkaan perustuen vaikutus tarkkuuteen. Tarvittavat yhtälöt ja niiden johtaminen löytyvät mm. Robert L. McCoy:n Modern Exterior Ballistics kirjasta alkaen sivulta 265. Kyseessä on kaksi ilmiötä, vapaasti suomennettuna aerodynaaminen hyppäys ja sivuttainen heitto. Ensiksi mainittu johtuu luodin dynaamisesta epätasapainosta ja jälkimmäinen staattisesta epätasapainosta. Nämä epätasapainot aiheutetaan geometrisesti kun luoti pakotetaan rihloihin kieroon. Mutta samat ilmiöt vaikuttavat tarkkuuteen jos luodissa on lähtöjään massan epätasapainoa esimerkiksi vaipan paksuusvaihtelusta johtuen. Käytännössä isoin epävarmuus laskennan näkökulmasta on siinä että miten patruunan suoruus itseasiassa korreloi sen kanssa miten luoti lähtee rihloihin. Voisi kuvitella että ylimeno saattaa oikaista luotia jonkin verran mutta toisaalta suorallakaan patruunalla luoti ei varmaan lähde rihloihin aivan suoraan.

Se mitä yhtälöistä on opittavissa on että luodin muodolla ja rihlauksen jyrkkyydellä on ratkaiseva vaikutus siihen kuinka paljon kierous vaikuttaa. Jyrkkänousuinen ase jolla ampuu pitkiä VLD-luoteja on yleensä kaikkein herkin suoruudelle. Tästä näkökulmasta TA-toimintaan ei välttämättä voi soveltaa lyhyen matkan kasa-ampujien käynnön havaintoja jotka perustuvat loivanousuisiin aseisiin ja lyhyisiin luoteihin tai toisinpäin. Asiaa edelleen monimutkaistaa se että muutamassa esimerkkilaskelmassa jotka olen tehnyt, kaksi edellä mainittua ilmiötä ovat eri merkkisiä. Eli parhaimmillaan luoti on sellainen että ne kompensoivat toisensa ja silloinhan suoruus ei tosiaan vaikuta.

[MOj]

Mulla on 21st Century Innovationin Concentricity Cauge ja tällä olen mittaillut patruunoiden ja hylsyjen suoruuksia.

Mittausten perusteella olen jaotellut patruunoita ja jonkun verran tehnyt testiä tuon osalta. Mun omakohtainen kokemus on, että liian usein ne parhaimmat kasat ollakseen pelkkää sattumaa, ovat syntyneet patruunoilla joissa on vähiten heittoa. Otanta on kohtuu pientä, mutta kuitenkin itse todettua. Voi hyvinkin olla osin myös psykologista, mutta jos vaikuttaa noin, niin hommahan toimii silloin.

[Koheltaja]

MOj, katsotaan saanko inspiksen tekemiseen. Nyt annan ajatuksen pyöriä taustalla jos löytyisi Hornadya järkevämpi ratkaisu. Jos sellaisen teen niin lähetän sulle testiin.

Hornadyn kahden kartion kiinnitys ei anna luotettavaa lukemaa, monella on varmaan ollut käsissä väljäpesäisessä aseessa ammuttu hylsy missä näkee selkeästi että kanta ei ole hylsyn keskellä ja silloin kyseinen kiinnitys vipottaa koko patruunaa. Hylsyn ohjaus ja tukinpinta pitää saada hylsyn rungosta joka on pesän tai supistusholkin muotoinen.

Long Rangen linkkaama luoditusholkki on tarkoitus tehdä kun saan hankittua 223Rem kalvaimen. Tulee mieleen vasarasarjan luoditin, sellaisella (kommuuni)sarjalla on tehty monet hyväkäyntiset paukut ennen ekaa latausprässiä.

[MOj]

MOj, katsotaan saanko inspiksen tekemiseen. Nyt annan ajatuksen pyöriä taustalla jos löytyisi Hornadya järkevämpi ratkaisu. Jos sellaisen teen niin lähetän sulle testiin.

👍Check