Kun ei suoria piippuja juurikaan ole.Barrel indexing?

[Long Range]

ABSOLUUTTISEN luonnon suoran piipun löytäminen/ saaminen taitaa olla Lotto voittoon rinnastettava tapahtuma.

Jotkut uskoo vahvasti barrel indexiin eli piipulle haetaan asento klo 6/9/12/15 ja löydettäisiin paremmin käyvä kohta.

Jotkut ajattelevat,että piipun kaarevuus pitäisi asentaa aina klo 6 eli olisi kaareva alaspäin.

Kun piippu on "1-piste tuettu palkki" niin taipuupahan se kaarevaksi tietty jo omasta painostaan johtuen.

Itselläni ei tuosta "piipun pyörittelystä" ole mitään kokemusta/näkemystä.

Sitäkin miettinyt,että millähän ihmeellä asesepät tuon ABSOLUUTTISEN suoruuden/kierouden toteavat?
Pyörittävät tasaisella pinnalla vai kuis?

Edesmennyt aseseppä Bill Myers valmisti voittavia kasapiekkareita ja teki noita Cone Breech piipun päitä,niin ei tarvinnut velmuilla ulosvetäjän kynnen upotuksilla kun piippua pyöritteli.

http://bulletin.accurateshooter.com/2021/04/bet-you-aint-seen-this-before-barrel-indexing-rimfire-action/

Vanhaa keskustelua Jenkki sivulla:

https://forum.accurateshooter.com/threads/indexing-a-rifle-barrel.3902203/

Timppa

Ps.Paljonkos muuten vaikka 660 mm pitkä ja 22,86 mm paksu piekkarin rosteripiippu taipuu piipun suulta OMAN MASSAN vaikutuksesta?

Heh,heh,olisikos hyvä idea laittaakin kaarevuus klo 12 piipun suulla,niin oma paino "oikaisisi" piipun-:).

[HVi]

Tuolta luin ensi kerran tuosta piipun pyörittelystä. Varmaan siinä on jotain tottakin. Sinänsä ihan järkevä ajatus. Ja jutun Ansussa piipun pyöritys on helppoa.
https://www.accurateshooter.com/guns-of-week/gunweek080/

[jli]

Ps.Paljonkos muuten vaikka 660 mm pitkä ja 22,86 mm paksu piekkarin rosteripiippu taipuu piipun suulta OMAN MASSAN vaikutuksesta?

Heh,heh,olisikos hyvä idea laittaakin kaarevuus klo 12 piipun suulla,niin oma paino "oikaisisi" piipun-:).

0.28 mm silloin, jos kiinnitys piipun juuressa on äärettömän jäykkä.

[Long Range]

Kiitos jli laskennasta.

Kun  törmännyt piippuihin,jotka laadukkaasta petaamisesta huolimatta lämmetessään alkavat ampua viivaa ja jäähdyttyään palaavat lähtöpaikkaan,niin tullut mieleen tuosta piipun pyörittämisestä,että onko tuo piipun "kierous" ainut tekijä vai olisiko huomioitava myös se JOS lämpökäsittely ei ole tuottanut tasalaatuista terästä.

Tarkoitan sitä,että olisi merkitystä onko esim. piippu kovempi/pehmeämpi kohdasta klo 6/9/12/15 yms.

Paree tietty,että "stressin poisto" olisi yleensäkin tehty ja saatu aikaan absolut homogeeninen piippu kovuudeltaan.
Tuosta ainakin huippumerkeissä maksetaan.

Nuo IBI piiput eivät ole minulle tuttuja,mutta ihan vakavan oloista tekemistä:

www.youtube.com/watch?v=LAf064S2Cv4

Timppa

[jli]

En tiedä miten helppoa tai vaikeaa on saada aikaan hieman epäsymmetrinen/epäkeskeinen piippu, mutta sellainen ainakin taipuisi väistämättä lämpötilanmuutoksissa. Terminen massa, lämmönjohtavuus ja sitä kautta myös lämpötila on erilainen eri puolilla piippua, mikä sitten aiheuttaa taipuman. Koskee nimenomaan tilannetta jossa piippuun jatkuvasti tuodaan lämpöä ja sitä viedään pois - eli aseella ammutaan. Uunissa tasaisessa lämpötilassa ei pitäisi näkyä.

[Kumpumäen seppä]

Ja yksi oleellinen asia tässä on se, mitä piippuvalmistaja on tehnyt silloin kun on huomannut, että piippu on melko paljon kiero. Muutama huippupiippujen valmistaja heittää sen romuihin. Kaikki sarjavalmisteisten aseiden valmistajat oikoo sen kylmänä. Osa edellä mainituista ehkä valikoi nuo halvemman pään perinteisiin metsästysaseisiin. Osa laittaa sen varmasti surutta myös kalliimman pään aseisiin.

[veeteetee]

Kylmänä oikominen ilman sitä seuraavaa jännityksenpoistohehkutusta on vihoviimeinen konsti, sillä piipun lämmetessä jäännösjännitykset siirtävät osumakohtaa.

Isompi esimerkki: eräs  Tampereella toiminut tykkitehdas osti 155 mm putkiaihioita USA:sta, kun olivat niin halpoja. Valmistajalle putkiaihioiden oikominen kylmänä oli vakiomenettely, eikä ostajan tuolloinen materiaalispeksi ottanut kantaa asiaan. Lopputulos oli, että jokaisen päältä/sisältä otetun lastun jälkeen putki oli eri suuntaan kiero. Putket päätyivätkin sitten kiekoiksi, josta tehtiin tykin ampumatiivistyksen osia. Ja kyllä, myöhemmät materiaalispesifikaatiot ottavat tiukasti kantaa kylmänä oikomiseen.

[Long Range]

En omaa lämpökäsittely osaamista,mutta tuli aikoinaan BR-Tuotteen alkuaikoina reilu 30 vuotta sitten yxi oppi kantapään kautta.

Innostuimme valmistamaan sarjan lipasaukottomia lukkokehyksiä.Lähetimme ne nitraukseen ja oli ohjeistettu tehdä mitat/toleranssit lähelle oikeaa ennen lämpökäsitteyä.

Tulivat takaisin ja enempi oli kieroontuneita kuin suorana pysyneitä.Tuli kallis kokeilu.

Asiaa selviteltiin ja lämpökäsittely oli tehty "ritilöillä" vaakatasossa.Siitä tuli oppi niin lämpökäsittelijöille / meille,että tuollaiset kappaleet on lämpökäsiteltävä pystyasennossa ja oltava riippumassa.

Nähnyt videoita,joissa piipunvalmistajat tekevät lämpökäsittelyä EDELLEEN piiput vaakatasossa uunissa.
Silloin huolestun.

Tuossa IBI:n videossa kohdassa 7:51 piippu laitetaan "stressin poistoon" pystyasennossa ja hyvä niin.

www.youtube.com/watch?v=LAf064S2Cv4

Ei kerro yksityiskohtia onko käsittely suojakaasun kanssa jne. mutta yritystä on.

Täydellisyyteen pyrkiminen maksaa ja siitä osin me maksamme esim. Bartleinin ja Kriegerin tuotteissa.

Mutta on se vaatinut vaivaa aseen hankkiminen aikoinaankin.Ukkini kuollut jo ennen minun syntymää ja tämä tarina isäni suusta kuultuna.Tarkka vuosikin jäänyt epäselväksi ja yritin selvittää mikä tuon asesepän nimi Juuan salolla on ollut,mutta en ole saanut selville.Kuitenkin tapahtunut 100 vuotta +- sitten.

Ukki mennyt kävelemällä Nurmeksesta Juuan salolle sepän luokse tilaamaan "rihlakon" teon.Matka ollut jotain 50 + kilometriä.

Sovittu milloin valmis ja mennyt kävellen taas hakemaan.Seppä oli laittanut rihlakon kiinni testipenkkiin.Ampumatka ei tiedossa.Epäilen melko lyhyttä matkaa.
Kuitenkin ampunut pahviin/paperiin reiän.Vienyt höylälastun reikään.Ampunut uudelleen ja lastu poistunut reiästä.
Laittanut uuden lastun ja ampunut ja lastu poistunut reiästä.

Ottanut rihlakon pois telineestä ja tyrkännyt sen ukille saatesanoilla: "Eikö tuo sinulle välttäne".

Liekö ollut luonnon suora piippu....

Timppa

[Woodsman]

Kappaleen muodonmuutokset lämpökäsittelyssä on ihan tapauskohtaisia. Eli ei voi ajatella että kun kehys käyttäytyy näin niin piippu sitten käyttäytyy samalla tavoin. Meillä ainakin lähestytään asiaaa siten, että uuden komponentin tullessa tuotantoon tehdään koesarja joka lämpökäsitellään. Koesarja mitataan ennen ja  jälkeen lämpökäsittelyn ja sen perusteella sitten hierotaan prosessi kuntoon. Joskus voi pelata muutokset pois koneistamalla tiettyyn toleranssiin, joskus pitää tehdä räkki lämpökäsittelyyn, joskus pitää hioa/koneistaa jälkikäteen ja joskus tuotteesta ei vaan tule mitään
Yksi tuttu metallurgi opetti minulle että etukäteen et niitä muodon muutoksia voi tietää, ainoastaan arvata. Ja silloinkin arvaat väärin. Tämä tuli esille hyvin eräässä karassa joka karkaisussa sekä veti kieroon, turposi ja pituusmitassa kutistui

Tietty jotain säännönmukaisuutta pystyy kokemusperäisesti arvioimaan samankaltaisista tuotteista.

[Long Range]

Kuitenkin lämpökäsittelin kehykset ja myös piiput uunissa pystasennossa AINA!

Rönsyilen taas,mutta jos olisi nuoruuden intoa edelleen ja kun pääosin ajattelen kertalaukauksia ja latvalinnustusta,niin teettäisin kehyksen jossa ei ole lipas aukkoa eikä patruunan syöttö aukkoa vaan lukko ulos ja patruuna lukon päähän ja lukkoineen sisään.

Jollakin Jenkki videolla tuollainen vilahtikin.

Monilla tavoin olisi paree ja työtäkin vähemmän kun ei aukkoja tartte jyrsiä.

Laukaisukoneiston reikää on haasteelista jättää pois.

Timppa

[Kumpumäen seppä]

Neljää eri 50 BMG kivääriä olen käpistellyt, joissa on tuo shell holder rakenne. Muuten nuo on aika harvinaisia. Jotain amerikkalaista videota katsoin, jossa kaveri ampui johonkin, oliko se 1,5 km aseella, jossa oli tuo rakenne. Lukko oli ainakin 200 mm pitkä. Onhan tuollainen aukoton pitkä kehys todella jäykkä. Kouluajoilta muistuu mieleen laskelma, jossa laskimme putken kiertolujuutta. Eli hitsattu putki ennen ja jälkeen sauman hitsauksen. Jos en nyt ihan väärin muista, niin kiertojäykkyys on 9 kertainen kun sauma on hitsattu. Eihän missään aseessa ole yhtenäistä aukkoa koko kehyksen matkalla, mutta kyllä ne isot aukot paljon vaikuttaa kuitenkin. Eihän sotilasaseissa tarkkuus ole tietenkään se pää kriteeri, mutta joskus ihmetellyt noita vanhoja aseita, jossa aukko on jyrsitty yhtenäisenä auki päälipuolelta, mennen todella alas myös sivuista. Kun samalla kohdalla on myös alapuolella iso lippaan tai makasiinin aukko, niin kyllähän tuo melko veltto kehys on.

[iippo777]

Kaksi offtopiccia ?
1. Miten mahtaa vaikuttaa kiväärin tarkkuuteen esim. Pulttiluikossa, että piippu on lievästi kiero ? Vai hukkuuko etu siihen muuhun "kohinaan" mitä siinä tapahtuu ?

Itselle tulee olo, että mitä paremmat mittalaitteet on niin sitä enemmän saadaan mitattua sitä tuotteen "virhettä" epäilen, että absoluuttisen suora piippu on laboratorio oloissa ajan X olemassa ja sen jälkeen koneistus jne materiaalitekniset asiat tekee piipusta, kuin piipusta "kieron" emme kuitenkaan asu laboratoriossa vaan maapallolla.

2. Eikös se eräs naamalle tullut .50bmg ollut juurikin shellholder rakenteinen kivääri ? Se minkä videot on kiertäneet tapahtumasta saakka. Onneksi kaveri selvisi hengissä ko. Tapahtumasta saakka. Siinä "taisi olla valmistusvirheinen" kivääri ja kaveri taisi ampua jotain erikoista patruunaa samalla, mutta samalla se kiistaton etu, kun on se rakenteen heikkokohta jonnekkin muualle, kuin naamalle niin ei välttämättä tule kaikki kamat naamalle vaan joku siru saattee lentää sivulle.

Nim. Mun 2 senttiä

[Kumpumäen seppä]

2. Eikös se eräs naamalle tullut .50bmg ollut juurikin shellholder rakenteinen kivääri ? Se minkä videot on kiertäneet tapahtumasta saakka. Onneksi kaveri selvisi hengissä ko. Tapahtumasta saakka. Siinä "taisi olla valmistusvirheinen" kivääri ja kaveri taisi ampua jotain erikoista patruunaa samalla, mutta samalla se kiistaton etu, kun on se rakenteen heikkokohta jonnekkin muualle, kuin naamalle niin ei välttämättä tule kaikki kamat naamalle vaan joku siru saattee lentää sivulle.

Ei ole shellholder mun mielestä. Vaan vähän erikoinen konstruktio, missä ruuvataan tulppa hylsyn perään. Hylsy kiskotaan ammunnan jälkeen ulos toisilla hylsyillä tai sillä tulpalla. Räjähdyksen syy oli kai niissä patruunoissa. Jotain vanhaa tavaraa kaiketikin.

[Long Range]

Samalla tavallahan "shellholderissa" painetta vastassa on sulku olat ja kampi kuin muissakin rakenteissa.Pieni paineenpoistoreikä ei homogeenisuutta uhkaa.

On 2 asiaa kivääreissä joita vihaan yli kaiken.Mutta olleet kuitenkin oltava.Ulosvetäjän kynnet ja iskurin jouset.
Tuo shell holder mahdollistaisi eroon pääsyn  noista typeristä ulosvetäjän kynsistä edes.

Piipuista senverran,että yxi ISO virhe työjärjestyksessä on se että läppäys tehdään aihioon ja sitten vasta ajetaan ulkomuoto piipulle.

Piipun ulkopinnan ajossa AINA purkautuu jännityksiä ja EHDOTTOMASTI viimeistely läppäys tehtävä piipun ulkomuotoon ajon jälkeen.

Jos mahdollista niin hyvä valinta on tasavahva piippu ja jätetään ulkopinta rauhaan kokonaan.Erityisesti takopiipuissa,mutta muissakin.

Timppa

[Kumpumäen seppä]

Tässä vielä video samanlaisen aseen räjäyttämisestä uudestaan noilla samoilla patruunoilla.
https://www.youtube.com/watch?v=hsw70VfSFFw