Testailin heittokellolla, että T-7:n turretti joustaa hyvin toistettavasti aina saman verran. Testattavalla latauserällä (300 BLK) kokosupistuksessa 0.11 mm ja luodituksessa noin 0.04. Kummassakin vaihtelua arviolta satkun verran (eli ±0.005 mm).
Mittailin tehdaspatruunoita ja itseladattuja patruunoita ogivesta ja siitä kohtaa mistä asetin luotia painaa (mittasin patruunan ja luodinasettimen insertin yhteispituuden siten, että luodin kärki oli asettimessa). Noiden välillä oli selvä korrelaatio kun mitat normalisoi ja plottasi samaan graafiin. Kuva ohessa. Korrelaatiossa on eroja luotien välillä, eli osassa luodeista on enemmän koko- ja muotovaihtelua kuin toisissa.
Vähän lukuja:
Omalataus 9.3 mm Naturalis
N=15
Mitta ogivesta: ES 0.17, SD 0.050
Mitta asettimen kanssa: ES 0.10, SD 0.034
Omalataus 6.5 mm Scenar 8g
N=15
Mitta ogivesta: ES 0.07, SD 0.019
Mitta asettimen kanssa: ES 0.05, SD 0.014
Naturalis ei sovi kovinkaan hyvin luodittimen inserttiin, kun taas Scenar istuu kuin valettu omaan inserttiinsä. Naturaliksella luoditin tekee 0.1 mm heittoa ja Scenarilla 0.05 mm.
Minkäänlaista korrelaatiota ei ole pituusvaihtelun suuruuden ja patruunan käynnin välillä, kun aseet, patruunat, luodit yms on aina eri. Aivan liikaa muuttujia. Tehdasladatulla Lapua 9.3x62 12g OT patruunalla käynti on toistettavasti parin sentin luokkaa viidellä laukauksella. Itse ladatussa 9.3x62 Naturaliksessa pituusvaihtelu on Lapuan tehdaspatruunaan nähden puolet pienempi ja kasan koko yli 5 cm. Eli joku muu vaikuttaa paljon enemmän kuin patruunan pituusvaihtelu. Jos olisi valmiiksi tarkka lataus ja siitä tekisi kaksi eri versiota, joiden ainut ero olisi pituusvaihtelun suuruus, voisi nähdä vaikutuksen käyntiin. Todennäköisesti vaikutus on melko pieni. Tärkeämpää lienee se, ollaanko lähelläkään ns. nodea.
Eli johtopäätöksiä: puristimesta itsestään johtuva pituusvaihtelu on aika pientä. Ogivesta mitattaessa pituusvaihtelussa on mukana luodin mittavaihtelu, jonka suuruus riippuu käytettävän luodin mittatarkkuudesta, joka voi olla melko huonokin. Luodittimen itsensä tuottama hajonta on kohtuullista, luokkaa 0.05...0.10 mm.
Jenkkien F-class yms. ampujat puhuvat, että luoditussyvyyden noodit olisivat luokkaa 0.006" pitkiä ja esim. Erik Cortina tekee luoditussyvyyden muutokset 0.003" pykälissä. Se on milleissä 0,0762 mm. Jos noin pienet muutokset oikeasti vaikuttavat johonkin, niin aika tarkkaa hommaa on luodituskin. 0.05 mm vaihtelu on tuohon nähden melko suurta ja 0.10 mm on jo aivan liikaa. Mutta jos ollaan ns. nodessa, niin ehkä se pituusvaihtelu ei haittaa..?
Oppia ikä kaikki, jatketaan harjoituksia...
E: Kaikki pituusmitat on otettu digitönärillä, jonka resoluutio on 0.01 mm ja tarkkuus "DIN 862 standardin mukainen". Eli jonkin verran tulee siitäkin mittausepävarmuutta. Plus mittaajan inhimilliset mittausvirheet.