Kirjoittaja Aihe: Akkuja lataava hieno päivä  (Luettu 737 kertaa)

Long Range

  • *
  • Viestejä: 537
Akkuja lataava hieno päivä
« : Lokakuu 25, 2021, 06:44 »
Kylläpä taas eilen vanhoilta metsästysmailta kotia ajellessa ajattelin,kuinka tärkeä luonto ja metsästysharrastus on henkisten ja fyysistenkin akkujen lataajana.
Pidän noita parempana kuin laumaa psykologeja/ personal trainereita-:).Ja ei rasita juurikaan yhteiskunnan varoja...

Kerron eilisestä tapani mukaan pitkähkön kaavan mukaan:

Kello oli soittamassa 3.30 mutta metsästyspäivän odotusko lie herättänyt jo iissekseen 3.10.Ajomatkaa entisille tutuille metsästysmaille reilu 300 km edessä.
Perille päästyäni pakkasta -7 astetta ja lumi maassa.Ajattelin,että kaupunkilaistuminen on tehnyt tehtävänsä...lumipuku kotona kun mustan maan alueelta lähtee.
Kaverini varoitti,että etelä päässä aluetta ollut vähemmän lintuja kuin pohjois päässä ja ollut kovin hakkuitakin,mutta sanoin aloittavani sieltä ja muistelevani vanhoja siellä vietettyjä aikoja.

Menin aukolle jonne jätetty käkkäröitä lentopuiksi.Olen saanut isävainajaltani perinnöksi tasokkaan suhautus taidon teerien kutsumiseen.
Tuosta kevennys väliin: Jotta suhautuksesta tulisi terävä/uskottava on ilmanpaine suussa saatava tavallaan ylähampaita vasten.Olin silloin noin 10-vuotias ja isäni mukana kookkaan lammen rannalla teeriä kutsumassa.
Teeret soivat lammen takana ja isäukko voimisti/voimisti suhautusta,kunnes tekohampaat lensi sammalikkoon.Nauroin kippurassa ja isä kasahti: Oo kutkattamatta,teeret tulee...Ampui teeren 222.lla ja vasta sitten poimi tekarit takaisin suuhun-:).

Takaisin eiliseen.Suhauttelin aukolla ja sain akkateeren tulemaan,mutta olin päättänyt etten naaraita ammu.Vaihdoin aukkoa ja suhauttelin,tuli 2 akka teertä ihan hyvälle hollille.Hymyilin mielessäni,että onko kaupunkilaistuminen muuttanut suhaustus murrettani,kun akkateerille vain kelpaa.....En ampunut.

Siirryin sitten autolla pohjoisemmaksi ja huomasin kookkaamman parven istuvan taimiston takana korkeammissa puissa.Vilkaisin Leican läpi,että nyt on paljon myös ukkoteeriä istumassa.

Lumi oli jäätynyt pintaan ja karskahteli kengän alla.Taas iski kaupunkilaistuminen 2.lla tapaa.Lähestyin sivu aurinkoon ja eipä ollut villasukkia kengän päällä hiukan rasahtelua vähentämässä....

Karkuutin parven ekalla hiippailulla.Kiersin itseni sitten siten,että sain auringon selän taakse.Luulin teerien siirtymän olleen isompi.Laskeuduin myötärinnettä ja hoksasinkin,että parvi olikin jo n.150 m:n päässä ja joku sanoi jo kuk..krrrr..
Bipodin jalkojen pituus ei riittänyt myötärinteessä...Otin makuuampujan asennon "käsi varalta" ja kun piste alkoi pysyä teeressä hyvin puristin ja putosi.
Jäljitin parven vielä toisen kerran ja sitten pääsin loistavalta tuelta ampumaan toisen n.200 m:n päästä.

Soitin kaverille.Hän oli saanut myös juuri teeren ammuttua ja sovimme,että kiintiö on täysi ja tapaamme vanhalla laavulla erään vaaran päällä.

Laavu on ottavalla paikalla teerille,mutta päätimme jättää aseet autoon ja kiivetä vaaralle vain eväät mukana.
(Kiintiö täynnä).
Saimme juuri makkaratulet tehtyä,kun kaveri tuumasi: Tilasin ylilennon,älä liiku..6 teertä tuli laavun ympäristön puihin...Hermostuivat lopulta meihin ja lähtivät.Meni tovi ja tuli toinen parvi teeriä ja osa istuutui jopa vain n.15 m pään yläpuolelle.

Kyllä taas noilla kokemuksilla/ kertyneillä akun lataus muistoilla jaksaa töitä paiskia.Toivottavasti päättäjätkin ymmärtävät kuinka tärkeä harrastus metsästyskin/luonto monille on.
Uskon,että moni käynti psykologilla tms. jää tarpeettomaksi.

Ja viikon päästä takaisin.Paluuta "intiaaniksi" ei enää kohdallani tapahdu,mutta viikko aikaa yrittää edes mielessä "kaupunkilaistumista" hiukan karistaa harteilta.....

Timppa

Ps. Kännykkään pitää hankkia lisälaite,että saisi pareita kuvia latvoissa istuvista.

Ps2.Kuvassa tuo 3.teeri on hiukan lihava.Täytetty uretaanilla ja muoviputki sisällä.Saa nopeasti 8 m.n teleskooppivavan päähän puun rungon kupeeseen.
Osassa koukku,että voi virvelillä heittää puntin kelon oksan yli ja vetää siimalla korkeallekin keloon.
Ilmeisen toden näköinen,koskapa kerran jätin kuvat puihin muutamaksi tunniksi ja poistuin.Oli ilmestynyt 3 reikää kuvaan.
Joku varmaan ensin manannut,että kiikari siirtynyt kun ei putoa-:).




« Viimeksi muokattu: Lokakuu 25, 2021, 06:52 kirjoittanut Long Range »

kawatus

  • *
  • Viestejä: 66
Vs: Akkuja lataava hieno päivä
« Vastaus #1 : Lokakuu 26, 2021, 06:15 »
Hieno kertomus! Tämähän sopisi vaikka lehteen👌

Long Range

  • *
  • Viestejä: 537
Vs: Akkuja lataava hieno päivä
« Vastaus #2 : Lokakuu 26, 2021, 07:59 »
Kun tänne kerran on eränkäynti osio lisätty,niin kirjoitan jatkoa noista käyttämistäni teeren kuvista.Luulen saavani hymyäkin jonkun suupieliin.

En tiedä vuosilukua milloin teeren kuvittaminen oli kielletty,mutta kun aloin isävainajan mukaan päästä jahtiin se ei ollut luvallista enää.Siis 60-luvulla.

Isä kertoili tarinoita,kun olivat kuvittaneet silloin aikoinaan.1-piippuinen Husqvarna noin metrin piipulla ollut aseena,kuvat puussa ja ampuja kojussa suhauttelemassa.Metsästyskaveri kierteli ympäristössä ja ajeli teeriä maasta liikkeelle.
Varsinkin pakkasella Husokki oli jättänyt laukeamattomia ja oli ollut hätä sulatella lukkoa käsissä kun patruuna ei syttynyt vaikka isketti....

Kun kuvittaminen tuli taas sallituksi,päätin tehdä kuvat ihan ite kun hyviä en kaupoista löytänyt.

Teeren kuvien materiaali hankinnan hauska osuus tulee tässä. 2 ikämies tuttuani olivat ihan hupsuja kiertämämään huutokauppoja ja välillä oikein kisailivat kumpi huutaa jotain pöljempää.
Toinen oli jopa huutanut gynekologin tuolin/penkin ja sitten ajelleet Joensuuta ympäri ko penkki peräkärryssä.
Oli ollut leveitä hymyjä sen nähneillä kanssaihmisillä,jotka tajusivat mikä tuote on kärryssä-:).

Haastoin toiselle veijarille,että kuvitus tulee taas sallituksi ja tarvitsen laadukasta mustaa samettia.Hän nauroi,että häneltä saat,tule käymään.
Oli huutanut jostain huutokaupasta hemmetinmoisen vaate erän (käyttämättömiä vanhoja diagonaali pukuja yms.).
Kaiveli varastoaan ja sieltähän löytyi seasta myös vähemmistöön kuuluvan naisihmisen sametti hameita.

No eikun rakas vaimo ompelemaan kuvia.Keksin,että tulee kevyitä kun täytän uretaani vaahdolla.
Tyrkkäsin ekan täyteen ja enpä arvioinut vaahdon laajenemis kerrointa ja kuva vaan turposi ja turposi kunnes ompeleetkin ratkesivat...Emäntäni nauroi katketakseen ja tuumi,että nyt taitaa mennä pissi housuun....

Seuraavat sitten jo onnistuivat ja miettinyt kuvilla istuessa kuinka helppoa meidän ikäluokalla on.Mm.kertaakaan ei ole Beretan lukot jäätyneet.

Timppa

 

« Viimeksi muokattu: Marraskuu 06, 2021, 09:20 kirjoittanut Long Range »