Vaivaa mieltä.Osin jo toistoakin.

[Long Range]

Ainahan olisi halu saada kaikissa aseissa Vo nopeus hajonta pieneksi.Erityisesti tietty pitkille matkoille.

Kuitenkin esim. piekkarissa voi löytyä lot erä jossa Vo hajonta 8-10 m/s (n.3 %) ja käy kuitenkin paremmin kuin joku lot erä jossa Vo hajonta n.5 m/s (1,5 %).

Ammuin muutama vuosi sitten 50 m:n sisäradalla piekkarilla useamman kerran chronon läpi ja yritin tikistää onko patruunan nopeus suoraan verrannollinen osuma pisteeseen tauluun.

Ihmettelin patruuna erien välillä tällaista ilmiötä.Joillakin erillä luoti vilahti 50 X kiikarissa hiukan vasemmalla ylhäällä ja joillakin patruuna erillä vilahti suoraan 10:n yläpuolella.Mietin jo optista harhaakin.

Kuitenkin huomasin,että noilla patruunoilla jotka vilahti vasemmalla ylhäällä Vo ero näkyi reilusti osumassa ja tuo RWS R-50 lot joka vilahti aina vaan 10:n yläpuolella (suoraan ylhäällä)  oli tunteettomampi tuolle Vo vaihtelulle.

Pakosta tuli ajatus,että jos/kun luoti lentää isompaa spiraalia niin silloin tuo Vo vaihtelu (luodin lento ajan pituus) vaikuttaa osumapisteeseen.

Tästä pääsen aasin sillan kautta asiaan kun testataan patruunoiden käyntiä sisäradalla ja löytyy hyvin käyvä lot erä.(Pieni Vo hajonta?).Sitten mennään ampumaan ulkoradalle ja tuleekin pettymys.

Nimittäin uskon siihen,että vipattavaan (spiraali?) luotiin tuuli ottaa enemmän ja sitten ongelmia ulkona tuulessa.

Tällä taitaa olla jotain yhteistä myös keskisytytteisiin,koska on vaan latauksia jotka vie vähemmän tuuleen kuin toiset vaikka tyynellä kävisi ja kukkuisi molemmilla.

Eli karrikoiden tiivistäen ajatukseni: Jos ampuu spiraalia lentävillä olisi Vo hajonta oltava PIENI ja jos ampuu hyvässä tuninkissa olevaa "pikku putki" patruunaa,niin Vo hajonta ei niin tarkkaa-:).

Ja tuuli saattaa olla ystäväsi muutenkin kuin väreilyn poistajana. Sehän saattaa laittaa jonkun patruuna erän jopa käymään,kun vain laukoo TÄSMÄLLEEN samaan tuuleen-:).

Miettinyt pitääkö luoteihin laittaa valojuova jauhetta-:).Pitäisikö koittaa myös sammuttaa valot hallista ja yrittää saada luodin lento vielä paremmin näkyviin kiikariin.
Tosin kanssa ampujat voivat olla eri mieltä pimentämisestä....

Timppa

[Long Range]

Tästä seuraa myös mielenkiintoinen ajatusleikki.Esim. asentoampujat ovat "100vuotta" kinastelleet siitä onko tuulenviennin lukemiselle tärkeimmät viirit lähellä olevat vai kauempana olevat?

No, isot pojat ainakin neuvoneet,jos radalla on esim. puuton kohta,josta tuuli pääsee puhaltamaan,niin jos ei muuta ymmärrä,niin sitä on hyvä tarkkailla,niin välttää isompia virheitä.
Ja perhana kun tuo tuuli voi olla jopa vain 1 m viirien yläpuolella kovempi/erilainen kuin viirien korkeudella.

Mutta se ajatusleikki: Kun tuo tuuli taitaa ottaa kovemmin tuollaiseen spiraalia lentävään luotiin.Jos on lataus joka alkuun menee spiraalia ja tasaantuu myöhemmin pieneen putkeen,niin SILLOIN  alkupään viirit olisivat tärkeimmät tuulen tarkkailulle vaikka alkupäässä luodin lentoaika (tuulen vaikutusaika) matkaan vrt. on lyhyempi.

Kun suurin osa ampuu aseilla,joissa Vo on < 3 x äänennopeus eli alle 1030 m/s,niin joskus kävi mielessä asia,johon en kyllä itsekään usko ellei joku ballistikko tms.tuota VAKAVASTI todista.
Mietin voiko luoti käydä hetkellisesti epävakaana kun se ALITTAA 3 x äänennopeuden.....
Tuli vaan 6 JMS.llä eteen kun 100 m:iin ei niin hyvin käynyt lataus tekikin 300 m:iin parasta kasaa.Tuon ajatuksen hautasin ja otan uudelleen valikoimaan jos joku sen minulle todistelee.


Noita Long Range 101 videoita katsellen saa kinkun sulamaan Joulun pyhinä:

www.youtube.com/watch?v=SKbbuZDPw80

Timppa

[HJu]

Käsittääkseni äänen nopeuden monikertojen kohdalla ei tapahdu mitään ihmeellistä. Eli luodin lennon kannalta on tässä mielessä merkityksetöntä onko nopeus 500m/s vai 950m/s.

338 Lapualla olen sellaiseen ilmiöön törmännyt että samoissa olosuhteissa kasa on milleissä mitattuna samankokoinen 300m ja 500m matkoilla. Eli suhteessa osumatarkkuus paranee pidemmälle ammuttaessa. Ei tätä ole kukaan oikein osannut selittää mutta olen ajatellut että 300m luodit ovat vielä "vipottaneet" hieman ja 500m matkalle ne ovat sitten täysin stabiloituneet. En ole ainoa joka tuohon on törmännyt. Oma teoriani on vain yksi selitys mutta muutakaan en ole keksinyt.

[jli]

Läpiammuttavista tauluistahan sen näkisi. Sitäkin kannattaisi ehkä kokeilla, jos kaikkea ehtisi, että tähtäisi 500 metriin, mutta taulu olisi esim 100 tai 300 m kohdalla. Silloin tähtäämiseen/parallaksiin liittyvät ongelmat olisivat ainakin molemmilla matkoilla samat.

[HJu]

Yksi uskomus johon olen törmännyt on se että jos luoti saa lentomatkan aikana esim sivituulesta tuuppauksen niin luoti jatkaisi kaartamista sivulle sen tuulen loppumisen jälkeenkin. Sivusiirtymässäkin on kuitenkin vastusta joten kaartaminen "ei jää päälle" jos se sivulle työntävä voima loppuu.

[Räiskis]

Mahtaako äänivallista alaspäin tulo osua tuohon välimatkalle ja kasvattaa kasoja? Onko missään ollut mahdollista tuota päästä mittaamaan, tarvis pitkän tunnelin vai onko missään välineitä noitten "pienten" luotien tutkaamiseen? 23mm it tykin ammuksen sai aikanaan tutkattua ja siinä näki miten ammus käyttäytyi äänivallissa. Muistaakseni Sergein ammuksen lähtönopeus 990m/s?

[HJu]

Kyllähän kiväärinluodeista doppler-tutkadataa kerätään. Koska se on kallista niin firmat pitävät raakadatan itsellään. Lapua Balisticsissa ja muulla käytetään Lapuan Doppler Dataa mutta se on käsittääkseni eräänlainen yksinkertaistettu malli josta ei taida enää pystyä selvittämään käyttäytyykö luoti jo(i)llain nopeusalueilla jotenkin erikoisesti.